Ukrainan sota järisyttää myös Ranskan taloutta, mutta maltillinen kasvu jatkuu
Vielä vuodenvaihteessa Ranskan keskuspankki ennakoi kuluvalle vuodelle 3,6 prosentin talouskasvua, mutta niin keskuspankki kuin muutkin tahot ovat sittemmin joutuneet laskemaan odotuksiaan. Sodan tuomasta epävarmuudesta ja koronapandemian pitkittymisestä huolimatta Ranskan talouskehitys on kuitenkin pysynyt kuluvan vuoden alussa plussan puolella, mutta kasvuennuste on laskenut 2,8 prosenttiin. Kasvunäkymiä synkistää ensi vaiheessa kasvava inflaatio, joka johtuu erityisesti kasvaneista energiakustannuksista, kun taas pidemmällä tähtäimellä vaikutukset tuntuvat varsinkin arvoketjuissa ja tarpeessa järjestellä niitä uudestaan.
Ranskan tilastokeskus Insee (Institut national de la statistique et des études économiques) arvioi juuri julkaisemissaan ennusteissa, että Ranskan inflaatio ylitti maaliskuussa selvästi neljän prosentin vuositason. Tarkat luvut vahvistuvat huhtikuun puolivälissä Inseen julkaistessa lopulliset maaliskuun tilastot.
Joka tapauksessa Insee arvioi, että kuluttajahinnat ovat nousseet maaliskuussa 4,5 prosenttia, mikä on linjassa sen aiempien odotusten kanssa. Samalle 4,5 prosentin tasolle asettuvaa inflaatiota odotetaan myös vuoden toiselle kolmannekselle.
Kyseessä on suurin inflaatio Ranskassa sitten vuoden 1985.
Ranska pyrkii hillitsemään inflaatiota suhdannetoimilla. Inseen lukujen mukaan inflaation nousu oli jo helmikuussa merkittävää, 3,6 prosentin luokkaa, mutta sääntelytoimet kaasun ja sähkön hinnannousun rajoittamiseksi estivät sitä suuremmat lukemat. Insee arvioi, että inflaatio olisi helmikuussa kivunnut 5,1 prosenttiin ilman näitä mekanismeja. Ukrainan sota on kuitenkin heikentänyt olennaisesti tilannetta helmikuun jälkeen.
Ranskan suhdannetoimiin kuuluu maaliskuun puolivälissä lanseerattu resilienssisuunnitelma (Plan de résilience économique et sociale). Suunnitelman kokonaiskustannukset Ranskan valtiolle ovat arviolta jopa 26 miljardia euroa.
Tarkoituksena on tukea ja suojata kotitalouksia ja yrityksiä Ukrainan sodan aiheuttaman kriisin välittömiltä taloudellisilta seurauksilta, jotka liittyvät erityisesti energian ja raaka-aineiden, mutta myös esimerkiksi viljan hintojen nousuun.
Tukitoimet otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Eri sektoreille kohdistetuilla toimenpiteillä halutaan vaimentaa kriisin vaikutuksia yrityksiin, työllisyyteen ja ostovoimaan.
Energian hinnannousun takia joitakin tukimuotoja on aktivoitu jo aiemmin.
Esimerkiksi kuljetusala saa tukea polttoaineiden hankintaan, kaasu mukaan lukien. Kyseessä on 15 sentin hyvitys litraa kohden. Tuen on määrä olla voimassa neljä kuukautta. Sen on tarkoitus hyödyttää erityisesti raskaan liikenteen kuljetusyrityksiä, takseja, sairaankuljetusta, maanviljelijöitä, kalastajia sekä julkisten rakennushankkeiden toimijoita, mutta myös muita, jotka käyttävät työssään paljon kulkuneuvoja.
Pääministeri Jean Castex on lisäksi kehottanut polttoainejakelijoita osallistumaan tukitoimiin alentamalla polttoaineiden hintoja.
Millä keinoin uutta kasvua?
Suvereenisuutta ja strategista autonomiaa johtotähtenään vaaliva Ranska hakee luonnollisesti uutta talouskasvua ja myös negatiivisen kauppataseen tasapainottamista. Tässä tehtävässä maan ”jälleenteollistaminen” on keskeisessä roolissa.
Ranskan talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire on painottanut seuraavia ulottuvuuksia:
Ranskan kilpailukyvyn vahvistaminen
Valtio tukee strategisia toimia vuonna 2019 hyväksytyn yritystoimintaa koskevan lain mukaisesti (”loi PACTE”, Plan d'Action pour la Croissance et la Transformation des Entreprises).
Pähkinänkuoressa kyseessä on liiketoiminnan kasvua ja muutosta koskeva toimintasuunnitelma, joka pyrkii poistamaan yritysten kasvun esteitä niiden kaikissa kehitysvaiheissa: perustaminen, omistajuuden siirto, rahoituksen hankkiminen.
PACTE-lain tavoitteena on myös jakaa aiempaa paremmin yritysten luoma arvo työntekijöiden kanssa.
Lisäksi tarkoituksena on varmistaa, että sosiaaliset ja ympäristökysymykset huomioidaan yritysten strategioissa aiempaa paremmin.
Uudelleenteollistaminen
Ranskan tulee tuottaa lisää ja paremmin.
Vuonna 2021 avattiin enemmän tuotantolaitoksia kuin suljettiin, mutta tätä tahtia tulee kiihdyttää.
Maan johto ei halua jättää mitään sattuman varaan, vaan etenkin strategisia sektoreita tuetaan ja sijoittumista eri puolille Ranskaa on kannustettu esimerkiksi erilaisin verohelpotuksin. Nämä koskevat muun muassa korkeasta työttömyydestä kärsiviä alueita, sotilaslaitosten siirroista kärsineitä alueita ja urbaaneja katvealueita.
Tuki hiilivapaalle viennille on ekologinen välttämättömyys
Asiakokonaisuuteen kuuluu myös niin sanottu hiilirajamekanismi (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism), jota koskevasta EU:n neuvoston asetuksesta löytyi sopu maaliskuun puolivälissä.
CBAM on ollut yksi Ranskan käynnissä olevan EU-puheenjohtajuuden keskeisistä prioriteeteista. Kyseessä on ympäristötoimi, jonka päätavoite on välttää hiilivuoto ja jonka avulla vauhditetaan teollisuuden irrottautumista hiilestä.
Lähetystöneuvos Anna Esko
Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori