Ranskan taloutta luotsataan ulos kriisivaiheesta – elpymisvaroilla vauhtia vähähiiliselle teollisuudelle

Kesän kynnyksellä Ranskan talouden kasvunäkymät ovat lupaavat: lähemmäs kuuden prosentin talouskasvu vuonna 2021 näyttää mahdolliselta. Yrityksille suunnattuja tukitoimia poistetaan asteittain, mutta yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan. Ranskan elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia seitsemän miljardin euron investointeineen.

Ranskan talouden elpyminen on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Toukokuun aikana on otettu suuria askelia koronarajoitusten purkamisessa. Talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire totesi hiljattain antamassaan haastattelussa, että talous on ottanut nopean ja voimakkaan liikkeellelähdön. Le Maire totesi yritysten luottamuksen olevan korkeimmalla tasolla sitten koronakriisin alun ja investointien käynnistyneen reippaassa tahdissa. Vetoapua tarjoaa Ranskan kansallinen elpymissuunnitelma, jonka täytäntöönpano edistää sekä investointeja tulevaisuuden teknologioihin että alueelliseen ja sosiaaliseen koheesioon esimerkiksi tukemalla työllisyyttä ja ammatillisen pätevyyden ylläpitoa.

Elpymisen edetessä Ranskassa muokataan samalla strategiaa talouden kriisivaiheesta poistumiseksi. Kyseessä on erityisesti yrityksille suunnattujen tukitoimien asteittainen poistaminen. Tämän väliaikaisen turvaverkon purkaminen on herkkä kysymys. Panokset ovat suuret, sillä presidentinvaaleihin on alle vuosi aikaa. Hallittu paluu normaaliin on nykyiselle johdolle poliittinen välttämättömyys vaalivuoden 2022 lähestyessä. Yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan, vaikka koronatukia vähitellen karsitaan. Esimerkiksi yritysten maksettavaksi tuleva osuus lomautuskorvauksista nousee portaittain kesän aikana toimialasta riippuen. Se laskee ensin 15 prosenttiin, sitten 25 prosenttiin ja lopulta 40 prosenttiin.

Talouskehityksen näkymät poikkeavat eri sektoreiden välillä suurestikin toisistaan, mutta joka tapauksessa Ranskan tavoitteena on edelleen koko talouden toiminnan palautuminen koronakriisiä edeltäneelle tasolle vuonna 2022. Tämä vaikuttaakin realistiselta tavoitteelta myös OECD:n uusimpien ennusteiden valossa. Ne lupaavat Ranskalle 5,8 prosentin talouskasvua kuluvana vuonna.

Talouden uudesta vaihteesta huolimatta presidentti Emmanuel Macron ja hallitus pitävät kiinni yrityksille tekemästään lupauksesta, jonka mukaan valtiovallan tukeen voi kaikissa oloissa luottaa. Tulossa on yli 18 miljardin euron lisäbudjetti. Tukitoimia jatketaan mukautetussa muodossa, ja tukea annetaan huomattavasti aiempaa kohdennetummin. Tukien ylläpito antaa kuitenkin poliittista liikkumavaraa ja aikaa analyysien tekemiselle.

Kesäkuun lisäbudjetti: yli 15 miljardia koronatukiin, 3 miljardia siirtymärahastoon

Kesäkuussa käsiteltävällä lisäbudjetilla on määrä varmistaa varojen riittäminen kesän yli syksyyn esimerkiksi pienyritysten solidaarisuusrahaston toimintaan, lomautuskorvauksiin ja erilaisiin maksuvapautuksiin.  

Talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire ja budjettiministeri Olivier Dussopt totesivat toukokuussa talouslehti Les Échosin haastattelussa, että lisäbudjetista reilut 15 miljardia käytetään kohdennettuun tukeen niille yrityksille, jotka ovat olleet suurimmissa vaikeuksissa. Esimerkkeinä mainittiin ravintolat, baarit, hotellit ja ylipäätään matkailuala. Lisäksi Le Maire on korostanut halua jatkaa rakenteellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tukemista. Tämä koskee esimerkiksi autoteollisuutta, joka käy läpi murrosvaihetta siirryttäessä kohti sähköistettyä liikennettä.

Tukitoimista luopuminen tehdään asteittain sen varmistamiseksi, etteivät yritykset joudu yhtäkkiä tilanteeseen, jossa tuki loppuu ja samalla maksuun lankeavat tavanomaiset kustannukset sekä koronakriisin johdosta lykätyt sosiaalimaksut ja vuokrarästit.

Ministeri Le Maire on ilmoittanut, että Ranskassa perustetaan kolmen miljardin euron suuruinen siirtymärahasto tukemaan yrityksiä ja vastaamaan koronakriisin jälkeisiin rahoitustarpeisiin. Lisäksi elinkelpoisten yritysten velkojen uudelleenjärjestelyä on määrä jatkossa helpottaa aiempaa yksinkertaisemmilla ja tehokkaammilla menettelyillä. Luvassa on myös tukea yrityksille taloudellisen toiminnan aloittamiseksi uudelleen ja oman pääoman vahvistamiseksi. Tarkoituksena on antaa yrityksille tarvittavat välineet, jotta ne pääsevät uudestaan kiinni kasvuun.

Kesällä tarkkaillaan tilannetta, syksyllä luvassa uusia linjauksia

Hallitus joutui maaliskuussa koronarajoitusten vuoksi tarkistamaan hieman alaspäin viiden prosentin tuntumaan kuluvan vuoden kasvuennusteita, mutta Ranskan keskuspankin ja OECD:n tuoreiden arvioiden mukaan pääseminen lähemmäs kuuden prosentin BKT-kasvua vaikuttaa todennäköiseltä. Vahvana käynnistynyt kasvu helpottanee osaltaan kesäkuussa odottavaa 18 miljardin euron lisätalousarvion käsittelyä parlamentissa. Lisäbudjetin julkilausuttuna tarkoituksena on tukea yritystoimintaa siirtymäkauden karikoissa eli aikana, joka ministeri Le Mairen mukaan on yrityksille kaikkein haasteellisin koronatukien asteittain loppuessa mutta tavanomaisen tilanteen antaessa vielä odottaa itseään.

Valtion tukien jatkuminen ei voi olla heijastumatta julkisen talouden tunnuslukuihin. Ranskan tilastokeskuksen INSEE:n maaliskuussa 2021 julkaisemien edellisen vuoden tarkistettujen lukujen mukaan julkinen velka kohosi viime vuonna lähes 116 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT). Velan odotetaan nousevan edelleen 118 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna. Lisäksi Bruno Le Maire on vahvistanut odotuksena olevan, että Ranskan julkisen talouden alijäämä on kuluvana vuonna 9,4 prosenttia BKT:sta kun se viime vuonna oli 9,2 prosenttia.

Huolimatta talouden positiivisista näkymistä huolta herättää yritysten nopeasti kasvanut velkataakka. Esimerkiksi pääministerin kanslian yhteydessä toimiva tutkimuslaitos France Stratégie on kiinnittänyt huomiota sekä velkaantumistahtiin että vaihtotaseen heikkenemiseen. Yritysten ylivelkaantuminen on uhkakuva ja mielessä on myös pidettävä, että tilanne Ranskan eri alueilla ja sektoreilla vaatii hienojakoista analyysiä, sillä kriisi on koskettanut niitä hyvin eri tavoin. Esimerkiksi matkailu- ja tapahtuma-ala sekä ilmailuteollisuus kuuluvat pahiten kärsineisiin aloihin.

Ranskassa laaditaan kesän aikana kartoitus tukitoimien vaikutuksesta ja yrityskentän taloudellisesta tilanteesta. Syksyllä on odotettavissa päätös siitä, tarvitseeko Ranskan toista ”elpymispakettia”. Kyseessä on todennäköisesti kuitenkin investointien tukemiseen keskittyvä järjestely. 

Elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti, esimerkkejä teollisuudesta

Ranskan talouden vihreä siirtymä on käynnissä ja sitä tuetaan voimakkaasti maan elpymissuunnitelman avulla. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia, joka julkistettiin syyskuussa 2020 Ranskan kansallisen elpymissuunnitelman tavoin.

Vetystrategia ohjaa investointeja vähähiilisen ja vihreän vedyn kehittämiseen. Elpymissuunnitelman mukaan tarkoitukseen käytetään vuoteen 2030 mennessä seitsemän miljardia euroa, joista kaksi miljardia vuosina 2021–2022. Tuen kolme painopistettä ovat teollisuuden hiilettömyys, vetyyn perustuva raskas liikenne sekä tuki alan tutkimukselle ja koulutukselle.

Konkreettisista vetyhankkeista suomalaisenkin liike-elämän kannalta kiinnostavia voivat olla useat käynnissä olevat alueelliset aloitteet samoin kuin tuore neljän alueen yhteispäätös vetykäyttöisten matkustajajunien tilaamisesta. Muita kiinnostavia aloitteita ovat:

  • Auvergne-Rhône-Alpesin alueen tavoitteena on kehittää Zero Emission Valley -niminen projekti, joka koostuu 1 000 polttokennoajoneuvon rahoittamisesta, 20 vetypolttoaseman ja 15 elektrolyysilaitteen rakentamisesta.
  • Bretagnen alue julkaisi oman etenemissuunnitelmansa vetytalouden kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Se sisältää kolme pääelementtiä: (1) paikallisten vetyekosysteemien kehittäminen (tuotanto, varastointi, sähköstä kaasua, latauspisteet jne.), (2) tutkimuskapasiteetin kehittäminen innovaatioiden synnyttämiseksi (3) yhtenäisen investointisuunnitelman laatiminen. Lisätietoja ranskaksi tästä linkistä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
  • Val-de-Loiren alue tukee sähköntuotantolaitoksen (MéthyCentre) kehittämistä, jossa vetyä käytetään liikkuvuuteen (ajoneuvot) tai muunnetaan maakaasuksi muuhun tarkoitukseen kuten esimerkiksi lämmitykseen. Lisätietoja ranskaksi tästä linkistä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Ranskan kansallisessa vähähiilistrategiassa asetetaan teollisuuden tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 81 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2015 verrattuna. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi elpymissuunnitelmassa on varattu 1,2 miljardia euroa teollisuuden tukemiseen sen irtautuessa hiilestä.

Teollisuuden matkalla kohti hiilettömyyttä otettiin toukokuussa monta askelta eteenpäin, kun teollisuudenalojen ja ministeriöiden toimesta julkaistiin useita sektorikohtaisia tiekarttoja. Ensimmäisenä ehti kemianteollisuus, kun ympäristöministeri Barbara Pompili, teollisuusministeri Agnès Pannier-Runacher sekä kemian ja materiaalialan strateginen komitea esittelivät etenemissuunnitelman, jonka toimeenpanon myötä kemiateollisuuden hiilidioksidipäästöjen on määrä laskea noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.

Toukokuun loppupuolella olivat vuorossa sementtiala sekä kaivos- ja metallurgia-ala. Sementtiteollisuus aikoo vähentää päästöjään 24 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Tavoitteen saavuttamiseksi ala luottaa useisiin keinoihin kuten fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä hiilen talteenottoon ja varastointiin.

Kaivos- ja metallurgia-ala puolestaan pyrkii 23 prosentin vähennykseen kasvihuonekaasupäästöissä. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi teollisuus ja hallitus haluavat hyödyntää kaikki keinot mukaan lukien teräksen kierrätysnopeuden lisääminen, hiilen käytön vähentäminen masuuneissa, masuunien hiilen talteenotto ja varastointi sekä rautamalmin esipelkistäminen vedyn avulla.

Lähetystöneuvos Anna Esko
Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori