Ranskan talousnäkymiä tammikuussa 2007

Ranskan talouskasvu vuonna 2006 on jäämässä alkuperäistä 2,0-2,5 prosentin ennakkoarviota pienemmäksi. Kasvun taustalla on lähinnä kotitalouksien lisääntynyt kulutus ja ostovoima.

Sen sijaan teollisuuden lukuja vetää alaspäin erityisesti autoteollisuuden ongelmat (-7% vuodessa) sekä muun muassa Airbusin viivästymisistä johtuneet vaikeudet. Vaikka viennin edistämiseen on panostettu erinäisin toimin, ja vienti on kasvanut 7,5 prosentilla vuodessa, Ranska kärsii jo 31:stä negatiivisesta kauppataseesta peräkkäin. Kaupan alijäämä on 26,5 miljardia euroa tammi-marraskuussa 2006. Valtiontalouden alijäämä on kuitenkin pienentynyt, se tullee oleman 37-38 miljardia.

Talouskasvu jäämässä ennakkoarviota pienemmäksi

Ranskan talouskasvu vuonna 2006 on jäämässä alkuperäistä 2,0-2,5 prosentin ennakkoarviota pienemmäksi. Ensimmäistä kertaa 12 vuoteen, Ranskan talouskasvu tulee olemaan Saksaa hitaampaa. Euroalueen maista sen taakse jäävät vain Portugali ja Italia. Kasvun taustalla on lähinnä kotitalouksien lisääntynyt kulutus ja ostovoima (kulutus lisääntynyt 4,3 prosenttia viime vuodesta). Sen sijaan teollisuuden lukuja vetää alaspäin erityisesti autoteollisuuden ongelmat (-7% vuodessa) sekä muun muassa Airbusin viivästymisistä johtuneet vaikeudet.

Vaikka viennin edistämiseen on panostettu erinäisin toimin, ja vienti on kasvanut 7,5 prosentilla vuodessa, Ranska kärsii jo 31:stä negatiivisesta kauppataseesta peräkkäin. Kaupan alijäämä on 26,5 mijardia euroa tammi-marraskuussa 2006.

Politikkojen syytökset kohdistuvat euron kurssin vahvistumiseen, ja Euroopan keskuspankin liian itsenäiseen rooliin, mutta nämä ovat huonoja syitä, koska Ranskan viennistä kaksikolmasosaa kohdistuu euroalueelle ja Saksa, myös euromaa, on marraskuussa yltänyt 18,5 miljardin kauppataseen ylijäämään.

Angela Merkel kritisoikin voimakkaasti Ranskan presidenttiehdokkaiden sekä pääministerin syytöksiä Euroopan keskuspankkia ja vahvaa euroa kohtaan. Saksa on saanut kasvunsa käyntiin tekemällä rankat reformit, Ranskan olisi itse löydettävä ratkaisut omiin ongelmiin, eikä syytettävä ulkopuolisia.

Valtiontalouden alijäämä pienentynyt

Valtiontalouden alijäämä on kuitenkin pienentynyt, ja budjettiministeri Copén ilmoituksen mukaan se tulee olemaan 37-38 miljardia euroa vuonna 2006 odotetun 40 miljardin sijasta. Tähän myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet 5,4 miljardia euroa odotettua suuremmat verotulot, kulurakenteen saaminen hallintaan, sekä valtiontalouden reformi.

Valtio on myös myynyt kiinteistöomaisuuttaan 700 miljoonan arvosta viime vuonna. Kokonaisarvo kiinteistömaisuudelle on 38 miljardia euroa, pelkästään Pariisissa valtio omistaa 490 kiinteistöä. Myynneistä ja kiinteistöhallinnosta vastaamaan on perustettu France Domaine (vrt. paikallinen Kapiteeli).

Ranska on siis pikkuhiljaa pääsemästä siitä noidankehästä, että uutta velkaa joudutaan vain ottamaan vanhan velan hoitoa varten. Se pystyy noudattamaan jo toisena vuonna peräkkäin Maastrichtin kriteerejä valtiontalouden alijäämän saamisesta alle kolmen prosentin.

Ranska maailman kolmanneksi suurin ulkomaisten investointien kohde

Ranska on edelleen vahvoilla ulkomaisten investointien sijoituskohteena. Euroalueelle kohdistuneista 205 miljardin euron investoinneista, Ranskaan kotiutui vuonna 2006 noin 64 miljardia. Ranska on maailman 3. suurin ulkomaisten investointien kohde, huolimatta sen jäykistä työmarkkinoista, valtion roolista talouselämässä, lakkoherkkyydestä ja korkeasta veroasteesta.

Yritysfuusioita ennätysmäärä

Vuosi 2006 oli myös ennätysvuosi yritysfuusioiden suhteen. Ranskassa pääuutisissa olivat Arcelor-Mittal, Natixis sekä Suez-GDF, josta tosin on vielä loppunäytelmä kesken. Pariisin pörssin CAC 40 indeksi on saanut 147 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvonlisäyksen ostotarjousten seurauksena, 38 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.

Ranskalaisyritykset ovat myös olleet aktiivisina ostajina - BNP Paribas pankki osti Banca Nazionale del Lavoron Italiasta, Axa osti Winterthurin, Alcatel fuusioitui amerikkalaisen Lucentin kanssa ja Schneider osti American Power Conversionin. Alkaneen vuoden odotukset ovat suuret yritysostojen suhteen. Myös Kiinasta ja Intiasta tulevien ranskalalaisyritysten ostojen on arvioitu vilkastuvan. Arcelor - Mittal fuusio on tämän suhteen murtanut jään.

Työttömyys laskussa

Työttömyys on jatkanut laskuaan koko Villepinin hallituskauden ajan. Vuoden 2006 aikana työttömyys on vähentynyt kymmenellä prosentilla ja työttömyysprosentti oli joulukuun lopussa 8,6, matalin sitten vuoden 1983. Villepin on asettanut tavoitteeksi sen vähentämisen kuuteen prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Työpaikkaa vailla on Ranskassa 2,11 miljoonaa työikäistä, mikä on alin luku vuoden 2001 heinäkuun jälkeen. Pääosa uusista työpaikoista on palvelujen ja nimenomaan yksityisten palveluiden tuottamia (vrt. kodinhoito, huoltotehtävät ym. mihin voidaan käyttää palveluseteleitä). Yrityksiä Ranskassa syntyy noin 220 000 vuosivauhtia, mutta huolestuttavan pieni määrä niistä kasvaa yli yhden hengen. Seurantaa ei myöskään ole sen suhteen, kuinka moni perustettavista yrityksistä on kasvanut tai edes jaloillaan vuoden, kahden tai viiden vuoden kuluttua.

Yritysten investoinnit ovat vilkastuneet, ja vuositasolla ne lisääntyivät kuusi prosenttia, mikä osoittaa talouselämän päätöksentekijöiden luottamuksen kasvua.

Verouudistus voimaan 1.1.2007

Tuloverouudistus astui voimaan tämän vuoden alusta. Vaikka Chiracin keskeisiä lupauksia vaalikaudelle 2002-2007 oli 30 prosentin tuloveroalennukset, on tämä toteutunut vain harvojen kohdalla. Tuloveroasteikkoja tullaan keventämään, ja verotusluokkia selkeytetään vähentämällä niiden määrää seitsemästä viiteen.

Verotus tulee muodostumaan keskeiseksi teemaksi presidentinvaalikampanjassa. Pääeroavaisuutena oikeiston Sarkozyn vasemmiston Royalin kanssa on, että Sarkozy kannattaa työn verotuksen keventämistä, millä motivoitaisiin ihmisiä tekemään enemmän työtä ja ansaitsemaan enemmän. Royal, jonka viesti tosin ei ole yhtäläinen puolisonsa, sosialistipuolueen puheenjohtaja Francois Hollanden kanssa, haluaa keskittää verotusta nimenomaan tulojen uudelleen jakamiseen. Sarkozy on maininnut myös sosiaalisen ALV:n mahdollisuutena verotulojen lisäämiseen, samaa ajatustahan on esittänyt Chirac ja vasemmiston Dominique Strauss Kahn.

Chiracin uudenvuoden viestit talouselämän edustajille

Uudenvuodentoivotuksissaan talouselämän edustajille 4. tammikuuta Chirac teki joukon ehdotuksia, jotka menevät seuraavan vaalikauden puolelle.... Chirachan ei ole vielä sanonut lopullista sanaansa siitä, havitteleeko hän itse kolmannelle kaudelle.

• Yritysveron alentaminen viiden vuoden aikana 33 prosentista 20 prosenttiin. (EU:n keskiarvo 26%). Tämä ehdotus, joka yllätti kuulijakuntansa ja oli ylitse kaikkien yritysmaailman edustajien odotusten (joskin ehkä epärealistisena pidetty vaalikauden loppumetrien vuoksi), olisi keino vastata valtioiden väliseen verokilpailuun. Läpivietynä uudistus toisi valtiontaloutaan vuositasolla 15-20 miljardin vajauksen, mutta sen katsottaisiin parantavan yritysten toimintaympäristöä ja houkuttelevan uusia yrityksiä. Ne yritykset, jotka antaisivat osan voitoistaan työntekijöille, voisivat vielä hyödyntää 10 prosentin veroalennuksen. Työntekijöiden sitouttamista yrityksiin pidettäisiin myös keinona vähentää vihamielisiä yritysostoja. Ranskassa on hiljattain saatettu voimaan laki, jolla lisätään työntekijöiden osallistumista yritysten päätöksentekoon. Myös sosiaalisen dialogin velvoiteesta on lain keinoin viime aikoina säädetty.

• Jos kansainvälinen rahasto (nämä omistavat noin 40% Ranskan yrityspohjasta) päättäisi myydä osuutensa yrityksestä, tulisi näiden luovuttaa työntekijöille 20 prosenttia saamastaan voitosta. Toisaalta pyrittäisiin helpottamaan "management buy out'eja" muun muassa verotuksellisin helpotuksin.
• EU:n tulisi harjoittaa todellista talouspolitiikkaa ja käyttää taloudellisia, kaupallisia, teollisia ja raha-talouden instrumentteja yhtä tehokkaasti kuin sen kilpakumppanit. EU:n tulisi talouspolitiikassaan olla offensiivisempi.
• Chirac uudisti toiveensa ammatillisen sosiaaliturvan luomisesta. Tämä sisältäisi työttömyyskorvaukset, uuden työpaikan räätälöity etsintä, ammatillisen liikkuvuuden tukeminen ja elämänmittainen koulutus. Valtio ja sosiaalipartnerit vastaisivat yhdessä tämän toimeenpanosta.
• Ympäristö ja kestävä kehitys olivat voimakkaasti esillä, ja Chirac puhui "uudesta uudesta taloudesta. Hän toisti pääministerinsä ehdotuksen "hiiliverosta", jolla rokotettaisiin Kioton sopimuksen ulkopuolella olevista maista tuotavia tuotteita. Tämä tulisi voimaan vuonna 2012. Chirac luetteli myös lukuisia energian säästöön ja puhtaampaan energiantuotantoon johtavia toimenpiteitä.
• Liikenteen päästöhaittojen pienentämiseksi Chirac ehdotti kaupunkialueille toteutettavaa autokohtaista käyttömaksua, vapaaehtoispohjalta ainakin aluksi.

Tulevaisuuden haasteet Villepinin mukaan

Pääministeri Dominique de Villepin sanoo Les Echos talouslehden haastattelussa 12.–13.1.2007 kilpailukyvyn varmistamisen, työllisyyden lisäämisen, valtiontalouden velan vähentämisen sekä eläkkeelle siirtymisten uudelleenjärjestelyn olevan Ranskan haasteita tulevaisuudessa.

Villepinin mukaan Ranskassa tulisi välittömästi parantaa yritysten kilpailukykyä ja työllisyystilannetta. Innovaatiota sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyössä toimivia osaamiskeskuksia tukemalla valtio voisi parantaa yritysten kilpailukykyä. Lisäksi valtion tulisi taata yrityksille nykyistä yksinkertaisempi ja vakaampi verojärjestelmä ja hallinto. Pääministeri viittaa suotuisan talouskehityksen mahdol-listuvan myös presidentti Jacques Chiracin ehdottamien yritysverohelpotuksien avulla. Villepin asettaa vuoden 2012 työttömyystasotavoitteen 6 prosenttiin. Pääministeri ehdottaa työllisyyshallinnon yhtenäistämistä (Chiracinkin mainitsema Unedicin ja ANPEn fuusio), työsopimusten joustavuuden lisäämistä sekä työttömyysetuuksien uudistusta keinoina saavuttaa asetettu tavoite.

Pääministeri näkee valtiontalouden velan tasapainottamisen ja eläkejärjestelyjen uudistuksen Ranskan pidemmän aikavälin haasteina. Villepin asettaa tavoitteeksi vuoden 2010. Valtion investointikohteet tulee hänen mukaan valita hyvin. Hän mainitsee vuonna 2003 toteutetun eläkeuudistuksen olevan hyvä. Tosin ranskalaisten tulisi myös työskennellä pidempään, eläkejärjestelmää tulisi selkeyttää ja lisäksi järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta tulisi vielä parantaa.

Yrityselämän viesti tulevalle hallinnolle

Kevät tulee olemaan Ranskassa vaalikampanjan ja vaalilupausten aikaa. Yrityselämän kattojärjestön Medefin pääjohtaja Laurence Parisot tulee julkaisemaan Medefin valkoisen kirjan 25. tammikuuta. Tämän on tarkoitus olla yrityselämän viesti ja odotukset tulevalle hallinnolle.