Ranskan budjettiesitys vuodelle 2021: vihreän elpymisen edellytyksiä ja velan hallintaa

Ranskan budjettiesitys vuodelle 2021: vihreän elpymisen edellytyksiä ja velan hallintaa

Ranskan 490 miljardin euron talousarvioehdotus vuodelle 2021 on leimallisesti elvytysbudjetti, joka panee täytäntöön maan elpymissuunnitelmaa: ekologista ja digitaalista siirtymää, solidaarisuutta ja kilpailukykyä. Koronavirusepidemian vuoksi romukoppaan ovat lentäneet aiemmat julkisen talouden tasapainottamista koskeneet tavoitteet, mutta ei huolellisen taloudenpidon ohjenuora.

Viidenkymmenen euron seteleitä
Kuva: Flickr.com / CC 2.0 / Lukasz Radziejewski

On ilmeistä, että aiemmat julkisen talouden tasapainottamista koskeneet tavoitteet ovat lentäneet romukoppaan koronavirusepidemian vuoksi. Presidentti Emmanuel Macronin viisivuotiskauden loppuun eli vuoteen 2022 alkujaan asetettu tavoite oli vähentää Ranskan jo ennestään suurta, lähes sadassa prosentissa ollutta julkista velkaa viidellä prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt näköpiirissä on kuitenkin julkisen velan nouseminen 117,5 prosenttiin kuluvana vuonna ja sen asettuminen noin 116 prosenttiin BKT:sta vuonna 2021.

Talous-, valtiovarain- ja elvytysministeri Bruno Le Maire ei näe velkaantumiselle vaihtoehtoa näissä olosuhteissa, mutta korostaa kyseessä olevan investointeja ja elpymistä varten otettava velka. Ranskan ”koronavelka” noussee yhteensä yli 150 miljardiin euroon. Le Mairen mukaan olisi täysin vastuutonta puhua velan maksamatta jättämisestä. Takaisinmaksusta on määrä laatia oma lakiehdotuksensa. Työhypoteesina on vuodesta 2022 vuoteen 2042 asti ulottuva maksuaikataulu.

Le Mairen mukaan lisävelan takaisinmaksu onnistuu uuden talouskasvun myötä, unohtamatta huolellisen taloudenpidon merkitystä ja rakenneuudistuksia. Viimeksi mainituista keskeisessä asemassa on koronavirusepidemian keskeyttämä eläkeuudistus, jonka jatkamiseen presidentti ja hallitus ovat sitoutuneet.

Kestävä ja hyvin hoidettu julkinen talous kuuluu Le Mairen mukaan taloudellisen suvereniteetin peruskiviin: ongelma ei ole lainarahan saaminen vaan sen viisas käyttäminen. Samalla Le Maire kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on ollut takaamassa Ranskan mahdollisuuksia toteuttaa elvytysohjelmaansa.

Julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta näillä näkymin se nousee kuluvana vuonna yli 10 prosenttiin. Vuonna 2021 alijäämän arvioidaan olevan 6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus arvioi BKT:n laskevan noin kymmenen prosenttia kuluvana vuonna ja kääntyvän 8 prosentin kasvuun ensi vuonna.

Ranskan keskuspankki ja tilastokeskus ovat hieman hallitusta optimistisempia omissa arvioissaan. Banque de France ennakoi kuluvalle vuodelle 8,7 prosentin laskua, ja tilastokeskuksen arvion mukaan pudotusta tulee 9 prosenttia.

Eri arvioiden yksityiskohdista riippumatta tummana pilvenä horisontissa on koronavirusepidemian kiihtyminen, joka saattaa lähiviikkoina ja -kuukausina parlamentin budjettikäsittelyn kestäessä tuoda ikäviä käänteitä talouden tunnuslukuihin. Budjettiehdotus rakentuu kuitenkin vuodelle 2021 odotetun kahdeksan prosentin BKT-kasvun pohjalle. Tästä kasvusta 1,5 prosenttiyksikköä on määrä olla elpymissuunnitelman tuomaa lisää.

Opposition riveistä on esitetty hallitukselle kritiikkiä, jonka mukaan budjettikäsittelyä varten olisi pitänyt tuoda keskusteluun erilaisia epidemian kehittymisestä riippuvia talousskenaarioita.

Ranskan talous- ja valtiovarainministeriössä Bercyssä ollaan kriisitietoisia. Ministeriö myöntää auliisti, että kesän aikana uskoa tulevaan valoivat kulutuksen ja teollisuustuotannon elpyminen, mutta elokuulta lähtien uudelleen heikentynyt epidemiatilanne voi johtaa talouden elpymistrendin tyrehtymiseen. Lisäksi tulevaisuuteen tuo sumua kansainvälisen tilanteen epävarmuus, erityisesti Brexitiin ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyvät kysymysmerkit.

Budjetin loppusumma on 490 miljardia euroa

Vuoden 2021 budjettiehdotuksen loppusumma kohoaa 490 miljardiin euroon, kun siihen lasketaan mukaan elpymissuunnitelman täytäntöönpanoon vuonna 2021 kohdennettavat 42 miljardia euroa. Voidaankin sanoa, että vuotta 2021 leimaa elpymissuunnitelman täytäntöönpano talouskasvun palauttamiseksi ja kriisin taloudellisten ja sosiaalisten seurausten lieventämiseksi.

Esiin on myös syytä nostaa, että vuoden 2021 budjettiehdotus on nyt ensimmäistä kertaa rakennettu siten, että kaikki valtion menot luokitellaan niiden ympäristövaikutusten perusteella: ilmasto, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat, kiertotalous, maaperän pilaantumisen torjunta ja luonnon monimuotoisuus.

Koska kyseessä on elpymisbudjetti, hallitus ei ehdotuksessaan varsinaisesti säästele. Harvoihin poikkeuksiin lukeutuvat edelliseltä vuodelta lykkääntyneet leikkaukset asumistukijärjestelmään samoin kuin leikkaukset valtion maksamaan tukeen tietyille eläkejärjestelmille.

Selkeitä lisäyksiä on budjettiehdotuksen mukaan luvassa seuraaville aloille:

  • Koulutus on budjettiehdotuksen suurin menoerä. Siihen esitetään edelliseen vuoteen verrattuna 1,6 miljardin euron eli kolmen prosentin lisäystä. Näin rahoitetaan opettajien palkankorotuksia ja siirtymistä aiempaa pienempiin luokkakokoihin. Pienempi lisäys on luvassa myös korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen.
     
  • Toiseksi suurimmat menot eli puolustushallinnon määrärahat kasvavat 1,7 miljardilla eurolla (4,5 prosentilla) vuonna 2021 eli sen mukaisesti kuin valtion aiempien sitoumusten mukaan oli tarkoituskin. Vuoteen 2025 saakka ulottuvassa hallinnonalan omassa suunnittelussa varaudutaan esimerkiksi materiaalihankintoihin.
     
  • Ekologisen siirtymän alaisuudessa ehdotetaan 1,5 miljardin euron eli 8,5 prosentin lisäystä määrärahoihin, joilla tuetaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa, rautatieverkon kehittämistä ja polkupyöräilyä.
     
  • Alueelliseen koheesioon ehdotetaan 900 miljoonan euron määrärahaa (+6 prosenttia), joka käytettäisiin etenkin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.  
     
  • Prosentuaalisesti suuri nousu, 7,9 prosenttia, on myös oikeusministeriön budjetissa. Kyseessä on 600 miljoonan euron lisäys, joka mahdollistaa laajamittaisen kiinteistöjen (vankilat, tuomioistuimet) kunnostamisen ja hallinnonalan digitaalisen siirtymän edistämisen ja uudet rekrytoinnit. 
     
  • Hallitus jatkaa edellisenäkin vuotena nähtyä panostusta valtion ydintoimintoihin: puolustuksen ja oikeushallinnon vahvistamisen ohella budjettiesityksessä ehdotetaan turvallisuuden alalla noin prosentin lisäystä sisäministeriölle osana 10 000 poliisin rekrytointia viiden vuoden kuluessa.
     
  • Työ ja työllisyys: Sen lisäksi, että hallitus panostaa voimakkaasti koulutukseen ja työmarkkinoilla tarvittavien taitojen kehittämiseen elpymissuunnitelman kautta, lisätään budjettiehdotuksessa edelliseen vuoteen verrattuna reilut 400 miljoonaa euroa (+ 3,1 prosenttia) työllisyyttä tukeviin toimiin. 

Teksti: Lähetystöneuvos Anna Esko, Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori