Ranska pyrkii kohti vähähiilistä taloutta ja uutta talouskasvua

Ranskan hallitus esitteli marraskuun lopussa uudet energialinjaukset, jotka viitoittavat tietä etenkin seuraavien 10 vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena pysyy hiilivapaus vuoteen 2050 mennessä. Ranska pyrkii vähentämään energiankulutusta ja fossiilisten energianlähteiden käyttöä, lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta sekä luomaan uusia työpaikkoja ja vahvistamaan kansalaisten ostovoimaa.

Monivuotinen energiasuunnitelma on muutosta ohjaava keskeinen instrumentti

Marraskuun lopussa julkaistu Programmation pluriannuelle de l’énergie (PPE) on seuraavat kymmenen vuotta kattava ohjelma, jonka avulla Ranskan hallitus pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. PPE toteutetaan kahdessa viiden vuoden jaksossa: 2019–2023 ja 2024–2028. Ensimmäisen viisivuotisjakson jälkeen on vuorossa tarkastelu. Aikataulu noudattaa näin ollen Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun maailmanlaajuisen kokonaistarkastelun rytmiä. Ensimmäinen kokonaistarkastelu sopimuspuolten yhteisestä edistymisestä suhteessa sopimuksen tavoitteisiin tapahtuu vuonna 2023.

Presidentti Macron korostaa Ranskan sitoutumista Pariisin ilmastosopimukseen ja sitä, kuinka hiilivapaaseen talouteen siirtyminen merkitsee syvällistä muutosta koko yhteiskunnalle.

PPE luotiin alkujaan vuonna 2015 osana Ranskan kunnianhimoista energialainsäädäntöpakettia (Transition énergétique pour la croissance verte). Tuolloin hyväksytyn lainsäädäntöpaketin tavoitteena oli valmistautua öljyn jälkeiseen energiantuotantomalliin ja samalla luoda edellytyksiä vihreälle kasvulle ja työllisyydelle. Toimeenpanon painopistealueina olivat rakennusten energiatehokkuus, puhdas liikenne, kiertotalous, uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoiman turvallisuus.

Kesällä 2017 puolestaan julkistettiin uusi kansallinen ilmastosuunnitelma, joka asetti tavoitteeksi Ranskan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelma haastaa koko yhteiskunnan yhteisiin ilmastotoimiin.

Ilmasto- ja energiakysymyksissä hallitus tukeutuu lisäksi uuden PPE:n kanssa samaan aikaan marraskuussa 2018 julkistettuun kansalliseen matalahiilistrategiaan (SNBC, Stratégie Nationale Bas-Carbone). Matalahiilistrategia viitoittaa Ranskan politiikkaratkaisuja ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja PPE puolestaan on keskeinen instrumentti SNBC:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähtötilanne on se, että Ranska on yksi maailman suurimmista ydinvoiman tuottajista. Ydinvoima kattaa yli 70 % Ranskassa tuotetusta sähköstä, ja Ranska onkin maailman toiseksi suurin ydinvoiman tuottajamaa Yhdysvaltojen jälkeen. Ranskalla on 58 ydinreaktoria 19 voimalassa. Kaikesta Ranskassa tuotetusta sähköstä yli 90 % on hiiletöntä (ydinvoima ja uusiutuva energia). Vuoden 1990 tasoon verrattuna Ranska on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 16 %.

Ranskan energiasuunnitelman tavoitteet vuodesta 2019 alkaen

PPE määrittelee julkishallinnon tulevien vuosien painopisteet energiakysymyksissä. Suunnitelmassa asetetaan viisi suurta tavoitetta:

1. Vähentää energiankulutusta: Siihen pyritään kahdella tavalla: a) määrittelemällä hiilelle oikeudenmukainen markkinahinta, joka ottaa huomioon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvien tuhojen piilokustannukset, b) parantamalla energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta parannetaan niin rakennus- ja kuljetusaloilla kuin teollisuudessakin. Yksi tavoitteeseen liittyvistä toimista on 500 000 asunnon remontointi vuosittain. Puolet näistä remonteista on tarkoitus kohdentaa vähävaraisiin kotitalouksiin.
2. Vähentää fossiilisten energianlähteiden käyttöä: Näin vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja parannetaan ilmanlaatua. Hallitus tähtää erityisesti viimeisten hiilivoimaloiden sulkemiseen vuoden 2022 loppuun mennessä. Kotitalouksien osalta tavoitteena on korvata miljoona polttoöljykattilaa ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla vuoteen 2023 mennessä.
3. Monipuolistaa energianlähteitä: Hallitus haluaa lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää ydinvoimaa. Hallitus suunnittelee kaksinkertaistavansa uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin (esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantoon panostetaan) vuoteen 2028 mennessä ja pyrkii vähentämään ydinvoiman osuuden 50 %:iin käytetystä energiasta vuoteen 2035 mennessä. Tähän päästäkseen hallitus aikoo sulkea 14 reaktoria, joista 4–6 vuoteen 2028 mennessä. Huomattakoon kuitenkin, että hallitus pitää edelleen mukana keskustelussa mahdollisuuden rakentaa uudentyyppisiä EPR-ydinvoimaloita.
4. Kehittää työllisyyttä: Viranomaisten mukaan makrotaloudelliset arviot osoittavat PPE:n stimuloivan talouskasvua, minkä johdosta pitäisi olla mahdollista luoda 475 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
5. Vahvistaa ostovoimaa: Viranomaisten laskelmien mukaan kotitalouksien käytettävissä olevat bruttotulot nousevat 2,7 % ja kotitalouksille tarjotaan rahallista tukea remonteille, jotka lisäävät energiatehokkuutta ja siten pienentävät energiankulutuksesta aiheutuvia kuluja.

Kysymys ostovoimasta ja eriarvoisuudesta

Ei ole sattumaa, että ostovoiman vahvistaminen on sisällytetty mukaan PPE:n tavoitteisiin. Siirtymän vähähiiliseen talouteen on määrä olla myös "solidaarinen", tasoittaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Tehtävä ei ole helppo, sillä pienet palkat sekä korkeat sosiaalimaksut ja elinkustannukset ovat kiristäneet tunnelmia Ranskassa. Erityisesti energian hinta on noussut (Sanomalehti Le Monden mukaan vuoden 2017 lokakuusta vuoden 2018 lokakuuhun polttoöljy oli kallistunut hieman yli 30 % ja diesel reilut 22 %).

Polttoaineveron kaavailtu korotus olikin lähtölaukaus marraskuun puolivälistä lähtien järjestetyille ns. keltaliivien suurille mielenosoituksille ja niihin kytkeytyneille mellakoille. Liikkeen protestit ja vaatimukset ovat sittemmin laajentuneet koskemaan ostovoimaan ja elintasoon liittyviä muitakin hallituksen politiikkatoimia.

Presidentti ja hallitus ovat päättäneet perua suunnitellun polttoaineveron korotuksen. Energian hinta on joka tapauksessa olennainen osa ratkaistavaa yhtälöä: Kuinka hallita ekologista siirtymää ja torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta yhteiskunnallisesta tasa-arvosta tinkimättä?

Anna Esko
Kirjoittaja työskentelee kaupallis-taloudellisista asioista vastaavana lähetystöneuvoksena suurlähetystössä