Ranska ottaa kurssin kohti kiertotaloutta: kulutusta ja tuotantoa ohjataan kestävämpään suuntaan liike-elämän ja viranomaisten yhteisvoimin

Ranska ottaa kurssin kohti kiertotaloutta: kulutusta ja tuotantoa ohjataan kestävämpään suuntaan liike-elämän ja viranomaisten yhteisvoimin

Kiertotalouteen siirtyminen on noussut korkealle Ranskan poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden joukossa. Tästä kertoo myös kiertotaloutta ja hävikin vähentämistä koskeva lakiehdotus, jonka on määrä edetä syyskuussa 2019 parlamentin käsittelyyn. Esitys on samalla osa Ranskan vuoden 2018 kiertotaloustiekartan täytäntöönpanoa. Tiekarttaan kytkeytyy niin ikään liike-elämän vapaaehtoinen sitoumus muovijätteen vähentämiseksi.

Ranskan kiertotaloustiekartta

Lineaarinen talousmalli, jossa tuotantoa ja kuluttamista seuraa tuotteen päätyminen jätteeksi, ei ole ympäristön kannalta kestävä. Jotta resurssit saataisiin riittämään ja luonnon kantokykyä kunnioitettaisiin, raaka-aineiden ja materiaalien on tulevaisuudessa pysyttävä suljetussa kierrossa. Tämä on lähtökohtana niin Suomessa kuin Ranskassakin: Sitran johdolla Suomelle laadittiin jo vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta. Ranskassa hyväksyttiin vastaava asiakirja keväällä 2018.

Ranskan kiertotaloussuunnitelman päämääränä on siirtymä kohti ekologisesti kestävämpää kulutusta ja jätteiden kattavaa lajittelua. Tiekartan ylätason tavoitteisiin kuuluu:

  • 50 %:n vähennys kaatopaikalle päätyvän ei-vaarallisen jätteen määrässä vuoteen 2025 mennessä (vertailuvuosi 2010)
  • 100 %:sti toimiva muovin kierrätys vuonna 2025
  • 30 %:n vähennys kulutukseen liittyvien resurssien käytössä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 2010)
  • kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen muovin kierrätyksen avulla: vuosittaisena tavoitteena 8 miljoonan hiilidioksiditonnin vähentäminen
  • 300 000 uuden työpaikan luominen

Suunnitelma sisältää 50 toimenpidettä, jotka on laadittu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi kierrätystä koskevan arvonlisäveron alentaminen, jäteveron korottaminen ja valmistajia koskeva velvoite ilmoittaa vuoteen 2020 mennessä perustiedot sähkö- ja elektroniikkatuotteiden sekä kodinkoneiden elinkaaresta. Tiekartan toimeenpano jäsentyy neljän pääteeman ympärille:

  1. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tuotteiden valmistuksessa
  2. Kulutuksen järkeistäminen tavoitteena rohkaista korjaamista ja uudelleenkäyttöä
  3. Jätteiden parempi hallinta uudistamalla keräys- ja lajittelujärjestelmä
  4. Kaikkien toimijoiden aktivointi

Eroon turhista muovipakkauksista ja materiaalit kiertoon

Ranskan kiertotaloussuunnitelmaa tukee ja panee täytäntöön myös alkuvuodesta 2019 allekirjoitettu kansallinen muovipakkauksia koskeva sopimus. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus, jossa ovat mukana ympäristöministeriö, Ranskan WWF ja muita järjestöjä sekä laaja joukko isoja vähittäiskauppaketjuja (Auchan, Carrefour, Casino, Franprix, Monoprix) ja muita suuryrityksiä (Danone, L'Oréal, Nestlé France).

Sopimuksen allekirjoittajien yhteisenä lähtökohtana on pyrkimys ehkäistä muovijätteen syntyminen. Ne ovat sitoutuneet:

  • laatimaan listauksen turhista tai ongelmallisista pakkauksista näistä eroon pääsemiseksi
  • kierrättämään vuoteen 2022 mennessä 60 % muovipakkauksista
  • suunnittelemaan ekologisia pakkauksia: vuoteen 2025 mennessä kaikkien pakkausten tulisi olla uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai maatuvia
  • lisäämään tietoisuutta muovijätteen haitoista

Jotta sitoumusten täytäntöönpanoa voidaan arvioida, seurantatiedot on tarkoitus julkaista vuodesta 2021 alkaen vuosittain. Osana seurantaa allekirjoittajien on esimerkiksi ilmoitettava pakkauksiin sisällytettyjen kierrätysmuovien osuus.

Kiertotaloutta ja hävikin vähentämistä koskeva lakiesitys

Ranskan hallituksen yleisistunto sai heinäkuussa eteensä kiertotaloutta ja hävikin vähentämistä koskevan kunnianhimoisen lakiesityksen (projet de loi relatif à la lutte contre le gaspillage et à l’économie circulaire). Vireillä olevasta uudistuksesta toivotaan hallinnon piirissä lippulaivahanketta, suurta askelta kohti kiertotaloutta ja kestävää kulutusta. Tähtäimessä on tuotannon ja kulutustottumusten muutoksen nopeutuminen ja jätteiden määrän vähentäminen luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Lakihanke etenee syyskuussa parlamentin käsittelyyn, ja hallituksen tavoitteena on saada laki hyväksyttyä ennen maaliskuussa 2020 pidettäviä paikallisvaaleja.

Lakiesitys noudattelee Ranskan kiertotaloustiekartassa esiin tuotuja prioriteetteja. Ehdotuksen mukaan kuluttajia tulee valistaa aiempaa paremmin tuotteiden ympäristövaikutuksista, elinkaaresta ja korjausmahdollisuuksista. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä tulee tehostaa ja kierrätysmateriaalia hyödyntää aiempaa paremmin. Lakihankkeessa ehdotetaan muun muassa (ainakin) muovipulloja koskevan pantillisen pullonpalautusjärjestelmän vakiinnuttamista kolmen vuoden kuluessa. Lisäksi ehdotuksessa kiinnitetään paljon huomiota rakentamisesta syntyvään jätteeseen: Rakennusala tuottaa yli 70 % Ranskan jätteistä, eikä rakennusjätteen kierrätysaste ole tyydyttävä.

Lakiehdotuksen tärkeä osa-alue on niin ikään laajennetun tuottajavastuun vahvistaminen. Sillä pannaan täytäntöön saastuttaja maksaa -periaatetta: ympäristöhaittojen sekä niiden ehkäisyn kustannukset maksaa ensisijaisesti haitat aiheuttavan toiminnan harjoittaja. Tällä hetkellä vastuun piirissä on useita suuria tuoteperheitä kuten sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot, lääkkeet, renkaat ja huonekalut. Lakiehdotus lisäisi tähän luetteloon muun muassa lelut, savukkeet, urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet sekä puutarhatuotteet.

Nimensä mukaisesti lakiehdotus koskee myös hävikin vähentämistä. Hallitus haluaa torjua ylituotantoa kieltämällä myymättömien tuotteiden tuhoamisen. Jo nykyisellään supermarketeilla on velvollisuus estää ruokahävikkiä ja lahjoittaa myymättömät mutta edelleen syömäkelpoiset elintarvikkeet hyväntekeväisyyteen tai muuhun hyötykäyttöön kuten rehuksi. Jatkossa myös kulutustarvikkeet tuotaisiin vastaavan käytännön piiriin. Esimerkiksi tekstiilit, elektroniikka sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteet tulisi lakiehdotuksen mukaan luovuttaa kierrätykseen. Ranska on tältä osin edelläkävijä.

 

Teksti: Lähetystöneuvos Anna Esko, Suomen suurlähetystö, Pariisi

Kirjoittaja toimii Ranskan Team Finland -verkoston koordinaattorina