Ranska: 30 miljardin euron investoinnit viitoittavat tietä vähähiiliseen teollisuuteen ja samalla kohti presidentinvaaleja

Ranska: 30 miljardin euron investoinnit viitoittavat tietä vähähiiliseen teollisuuteen ja samalla kohti presidentinvaaleja

Presidentti Macronin investointipaketti ”France 2030” on Ranskan taloussyksyn merkkipaalu, jonka tavoitteena on vahvistaa Ranskan kilpailukykyä kohdennetuilla 30 miljardin euron investoinneilla tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen. Macron esitteli paketin tasan puoli vuotta ennen presidentinvaaleja. France 2030 on Ranskan aiemman sadan miljardin euron elpymissuunnitelman kohdennettu jatko-osa. Lisämiljardit panostetaan kymmeneen keskeiseen alaan ydinvoimasta vetytalouteen ja terveyssektorista auto- ja ilmailuteollisuuteen, kulttuuriakaan unohtamatta. Olennaista on vähähiilisyys.

Presidentti Emmanuel Macron esitteli pitkän aikavälin investointisuunnitelman (”France 2030”) lokakuun 12. päivänä eli melko tarkalleen puoli vuotta ennen presidentinvaaleja. Kyseessä on kansallinen jatko-osa syyskuussa 2020 julkistetulle sadan miljardin euron elpymissuunnitelmalle. Nyt tavoitteena on vahvistaa Ranskan kilpailukykyä kohdennetuilla 30 miljardin euron investoinneilla tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen kohti hiilivapautta. Siinä missä aiempi ”France Relance” oli 40-prosenttisesti EU-rahaa, on France 2030 kokonaan Ranskan oman lainanoton kautta tulevaa rahoitusta.

Mihin aloihin investoidaan?

Investointisuunnitelmaa on hiottu tiiviissä yhteistyössä asianomaisten alojen kanssa. Investointisuunnitelma jäsentyy kymmenen tavoitteen varaan:

1. Panostukset ydinvoimaan, miljardi euroa. Erityisesti tavoitteena on kehittää pienempiä ja innovatiivisempia ydinreaktoreita (Small Modular Reactors, pienet modulaariset reaktorit), jotka tuottavat aiempaa vähemmän jätettä.

2. Nouseminen johtoasemaan vihreän vedyn tuottajana vähintään kahdella tehtaalla vuoteen 2030 mennessä, 500 miljoonaa euroa. Erityisesti ydinvoimalla on tarkoitus kyetä tuottamaan riittävästi puhdasta sähköä päästöttömän vedyn tuottamiseksi elektrolyysin avulla.

3. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 35 prosentilla vuosina 2015–2030. Tähän mennessä teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet neljä prosenttia vuodesta 2015 eikä tahti Macronin mukaan ole riittävä. Yllä mainittujen elektrolyysilaitosten ohella vihreää siirtymää täydennetään robotisoinnilla ja teollisuuden digitalisoinnilla. Yhteensä näihin kolmeen ensimmäiseen tavoitteeseen ollaan käyttämässä yli kahdeksan miljardia euroa.

4. Ranskan autoteollisuuden ja ajoneuvokannan uudistaminen, neljä miljardia euroa (yhdessä ilmailualan kanssa). Tavoitteena on tuottaa Ranskassa vuoteen 2030 mennessä vuosittain lähes kaksi miljoonaa sähkö- ja hybridiajoneuvoa. Tavoitetta voidaan pitää erittäin kunnianhimoisena, sillä se vastaa pandemiaa edeltänyttä Ranskan lähes koko vuotuista autotuotantoa (2,3 miljoonaa ajoneuvoa vuonna 2018 kun taas vuonna 2020 määrä putosi 1,3 miljoonaan). Tavoitteeseen pääseminen vaatii vähintään kolmea akkutehdasta.

5. Ilmailuala on autoteollisuuden ohella Ranskan teollisen tulevaisuuden ytimessä, ja tavoitteena on valmistaa ensimmäinen vähähiilinen lentokone vuoteen 2030 mennessä. Presidentti Macronin mukaan kyseessä on mahdollisimman suuressa määrin eurooppalainen hanke.

6. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden ”kolmas vallankumous”, kaksi miljardia euroa erityisesti robotiikkaan, digitalisaatioon ja genetiikkaan. 

7. Terveyssektorille seitsemän miljardia euroa Ranskan nostamiseksi terveyden läpimurtoinnovaatioiden etulinjaan. Tavoitteena on tuottaa 20 biolääkettä syöpähoitoihin ja kroonisten sairauksien (mukaan lukien ikääntymiseen liittyvät) torjumiseksi sekä luoda edellytykset tulevaisuuden lääkkeiden kehittämiselle samoin kuin luoda huomisen lääkinnällisiä laitteita vuoteen 2030 mennessä.

8. Ranskan johtoaseman varmistaminen kulttuurialalla, 600 miljoonaa euroa. Presidentti Macron peräänkuuluttaa laajaa strategiaa kulttuuri-investointeihin ja luovalle alalle ja viittaa muun muassa siihen kilpailuun, jota Netflix, Disney+ ja Amazon edustavat.

9. Avaruusteollisuuden panostukset, muun muassa oma kyvykkyys kehittää ja laukaista minisatelliitteja. Presidentti Macronin mukaan noin kaksi miljardia euroa tullaan viiden vuoden aikana käyttämään merenpohjan ja avaruuden tutkimukseen.

10. Avaruuden ohella presidentti Macron muistutti merenpohjan tutkimuksen antaneen sysäyksiä suuriin innovaatioihin ja totesi Ranskalla olevan maailman toisiksi laajimmat merialueet Yhdysvaltojen jälkeen. Macron tarkensi puhuvansa etsinnästä, ei hyväksikäytöstä. Näkymänä voi olla terveyden ja ekosysteemien parempi ymmärtäminen innovaatioiden pohjaksi ja mahdollisesti tiettyjen harvinaisten metallien saanti.

Presidentti Macronin mukaan suunnitelma auttaa lisäämään sekä Ranskan että koko Euroopan valmiuksia ja suvereenisuutta. Ranskan uudelleenteollistaminen nähdään tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisen edellytyksenä. Lisäksi Macron totesi, että esimerkiksi Kiina on huomioinut Eurooppaa paremmin keskeisten materiaalien niukkuuden. Euroopan tuleekin vähentää ulkoisia riippuvuuksiaan ja investoida esimerkiksi muovien ja metallien toimituksiin, puuteollisuuden vakauttamiseen, kierrätykseen ja kiertotalouteen. Ekologisen siirtymän ministeri Barbara Pompili puolestaan on tarkentanut tämän merkitsevän sitä, että synnytetään innovaatioita, joiden avulla voidaan siirtyä kohti hiilivapaata taloutta ja lisätä kriisinkestävyyttä (resilienssi) samalla kun vahvistetaan suvereenisuutta strategisilla aloilla, kuten energia, metallien saatavuus tai vaihtoehdot muoville.

Presidentin mukaan investointisuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa on viisi ehtoa:

1. Turvattu pääsy tarvittaviin raaka-aineisiin.

2. Puolijohteiden saatavuus (kuusi miljardia euroa).

3. Turvallinen digitaalinen ympäristö varmistamalla digitaalisen infrastruktuurin kriittiset osat kansallisella tai Euroopan tasolla (2,8 miljardia euroa).

4. Osaamispääoman varmistaminen kohdennetuilla koulutusinvestoinneilla yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

5. Investoinnit tutkimuksen muuttamiseksi teolliseksi kehitykseksi.

Suunnitelman rahoittaminen ja toivotut vaikutukset

France 2030 perustuu täysin lainarahaan, sillä presidentti ja hallitus ovat sulkeneet pois veronkorotukset. Määrältään 30 miljardia euroa vastaa noin 1,2 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä parlamentin käsittelyssä olevaan talousarvioesitykseen ei ollut sisällytetty ensimmäisiä maksueriä, vaan oletusarvona on noin neljän miljardin euron lisääminen ensi vuoden budjettiin. Koko 30 miljardin euron summan odotetaan tulevan jakoon seuraavien viiden vuoden aikana. Tavoitteena Ranskan poliittisella johdolla on joka tapauksessa maan budjettivajeen pienentäminen 4,8 prosenttiin ja valtion velan osuuden 114 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022.

Talousministeriön mukaan jokainen suunnitelmaan sijoitettu euro tuottaa 1,50 euroa, eli vuoteen 2030 mennessä suunnitelma toisi 45 miljardia euroa lisävarallisuutta Ranskan taloudelle samoin kuin kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Investointeja ja hankintoja hallinnoimaan on määrä perustaa erillinen komitea todennäköisesti tammikuussa 2022 ja ensimmäiset maksatukset voisivat tapahtua heinäkuussa 2022. Suurimmat investointipanostukset alkaisivat näillä näkymin vuosina 2023–2024 ja toisivat jatkoa siinä vaiheessa jo päättyneelle elpymissuunnitelman täytäntöönpanolle.

Julkisuudessa esiintyneet taloustieteilijät pitävät 1,5-tuottokerrointa mahdollisena saavutuksena. Esimerkiksi Les Echos -talouslehden haastatteleman Sciences Po -yliopiston taloudellisen tutkimuskeskuksen OFCE:n (Observatoire français des conjonctures économiques) edustajat arvioivat, että investointisuunnitelman toimeenpano voisi tuoda 1,7 prosenttiyksikön kasvun viiden vuoden aikana eli noin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa. Ensimmäisenä vuonna vaikutus olisi kuitenkin hieman vähäisempi, noin 0,15 prosenttiyksikköä, koska toimeenpano käynnistyisi toden teolla vasta vuoden 2022 jälkipuoliskolla. OFCE:n mukaan suunnitelma ei vaikuta merkittävästi julkiseen alijäämään alhaisen korkotason aikana.

Toisaalta investointeja koskevien tietojen epämääräisyys on herättänyt kritiikkiä. Osa kriitikoista kuten laitaoikeiston Marine Le Pen moittii suunnitelmaa Macronin vaalikampanjaksi ja holtittomaksi lainarahan syytämiseksi. Useat ekonimistit puolestaan ovat julkisuudessa pahoitelleet konkretian puutetta ja liian vähäisiä kumppanuuksia yritysmaailman kanssa. Esimerkiksi Ostrum Asset Managementin pääekonomisti Philippe Waechter on todennut uskovansa lyhyen aikavälin ”keynesiläiseen vaikutukseen”, joka kuitenkin laimentuu ajan myötä.

Hallitusta neuvovan mutta statukseltaan itsenäisen talousneuvoston CAE:n (Conseil d’analyse économique) puheenjohtaja, professori Philippe Martin on sanonut ymmärtävänsä kriitikkojen epäilykset huomauttaen kuitenkin samalla, ettei olisi toivottavaa sanella yksityiskohtaista investointiohjelmaa ilman nyt tulossa olevia hankekilpailuja. Talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire korostaa investointisuunnitelman terävöittävän  kilpailukykyä. Tarkoituksena ei ole vain kaataa rahaa tietyille sektoreille vaan tehostaa kilpailua ja houkutella esiin innovatiivisimpia ratkaisuja.

Lähetystöneuvos Anna Esko
Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori