Mediakatsaus: Sarkozyn kädenojennus ammattiliitoille

Presidentti Nicolas Sarkozy puhui suorassa tv-lähetyksessä talouskriisistä ja keinoista sen selättämiseen Ranskassa. Presidentti tarjosi ammattiliitoille vaihtoehtoja ostovoiman lisäämiseksi: suuremmat korvaukset osa-aikatyöttömille, tuloveron kevennykset, lapsilisien korotus, palveluseteli vanhuksille ja yksinhuoltajille sekä osinkojen tasapuolinen jako. Lehdistö toi esiin epäilyjä parannusehdotusten toimeenpanosta. Gallup osoitti haastattelun kasvattaneen presidentin uskottavuutta ranskalaisten silmissä.

Presidentti Nicolas Sarkozyn suora, useilla tv-kanavilla näytetty haastattelu 5. helmikuuta keskittyi maailmanlaajuiseksi paisuneeseen talouskriisiin. Sarkozy käytti 90-minuuttisen esittelemällä vaihtoehtoisia tapoja helpottaa maan ankeita työttömyyslukuja. Lähestystä seurasi 15 miljoonaa katsojaa, joille presidentti vakuutti ymmärtävänsä heidän huolensa kriisistä. 

Sarkozyn pääasiallinen viesti kohdistui ammattiliitoille, joille hän esitti useita vaihtoehtoja heikosta taloustilanteesta selviytymiseksi. Ostovoiman lisääminen on hänen tavoitteensa, ja sen saavuttamiseksi presidentti esitti viisi vaihtoehtoista toimenpidettä: 

• Ensimmäinen on osa-aikatyöttömien korvauksen korottaminen. Sarkozy toivoo, että jo alkuunpantu kohennus heidän toimeentuloonsa saisi jatkoa. Joulukuussa osa-aikatyöttömien saama korvaus nousi 50:stä 60 prosenttiin bruttopalkasta. Päämiehen mukaan valtio "on valmis ponnistelemaan" edelleen asian puolesta. 
• Toiseksi hän kaavaili tuloveron ensimmäisen erän poistamista. Verohelpotuksen kohteiksi Sarkozy mainitsi erityisesti "keskiluokan alemman luokan" eli minimipalkalla elävät, joihin kuuluu kaksi miljoonaa taloutta niistä noin 19 miljoonasta, jotka maksavat tuloveroa. "He paiskivat töitä kovasti ja kärsivät", kuului hänen myötätuntoinen kommenttinsa. 
• Lapsiperheille suunnattu toimenpide olisi lapsilisien korotus. Sarkozy tarkensi, että korotus voisi koskea kaikkia lapsiperheitä tulotasosta riippuen tai vain kolme- tai useampilapsisia.
• Neljäntenä keinona lisätä parantaa kansalaisten toimeentuloa presidentti ehdotti valtion tarjoamaa palveluseteliä yksinasuville vanhuksille ja yksinhuoltajäideille. 
• Lopuksi presidentti toivoi yhteistä näkemystä osinkojen jakamisessa. "Olen pitkään ollut sitä mieltä, että kolmasosan sääntö on hyvä sääntö". Sarkozy siis osoittaisi osingoista kolmasosan osakkeiden omistajille, kolmasosan yrityksen työntekijöille ja saman verran yrityksen investointeihin. 

Presidentti tapaa työmarkkinaosapuolet 18. helmikuuta, ja silloin edellä mainitut aiheet ovat asialistalla. Sarkozy myönsi neuvottelujen vievän todennäköisesti pitkään, jopa kuusi kuukautta. 

Elinkeinovero historiaan, piristysruiske autoteollisuudelle? 

Odotetusti Sarkozy tarttui autoteollisuuden alamäkeen. Hänestä on hölmöä siirtää autotehtaita Itä-Euroopan maihin, ja hän ilmoitti tahdostaan "saada tehtaita takaisin Ranskaan, jos mahdollista". Konkreettiseksi toimeksi nopeuttamaan alan ja muidenkin yritysten elpymistä presidentti ilmoitti, että elinkeinovero lakkautetaan vuonna 2010 ("tällaista veroa ei ole muualla Euroopassa"). Kustannuksiksi hän laski 8 miljardia euroa. Kompensaatioksi hän esitti mahdollisuutta verottaa hiilidioksidipäästöjä. 

Presidentti lupasi myös alentaa arvonlisäveroa ravintola-alalla, kuten hänen edeltäjänsä Jacques Chirac oli luvannut. Hän vilautti mahdollisuutta alentaa myös "puhtaiden tuotteiden" ja "kulttuurituotteiden" ALV:tä. 

Edelleen valtion päämies perusteli pankeille viime syksynä myönnettyjä lainoja, jotka eivät Sarkozyn mukaan verottaneet lainkaan kansalaisten rahapusseja. "Pelastimme pankit, koska pelastimme ranskalaisten säästöt. Vältimme katastrofin." Valtion päämies lupasi niiden jopa hyödyttävän kansalaisia, sillä niistä on käytetty alle kymmenesosa, ja "ne palautetaan meille korkojen kera". Hän ilmoitti vielä, että tänä vuonna suurten pankkien johtajat jäävät vaille bonuksia. 

Le Monde pureutui talouskriisiin, Le Figaro suitsutti Sarkozyn suosiota 

Keskusta-vasemmistolainen Le Monde epäili pääkirjoituksessaan 6. helmikuuta, että presidentti ei aivan onnistunut vakuuttamaan kansalaisia. Hän ei tarjonnut selkeitä ratkaisuja esiin nostamiinsa ongelmiin, vaikka yrittikin lievittää muun muassa ammattiliittojen levottomuutta osoittamalla, että on tietoinen näiden tyytymättömyydestä ja ymmärtää sitä. Talouskriisistä se totesi, että Ranskan presidentti ei toki sitä yksin ratkaise, mutta "hän ei muotoillut vastausta haasteeseen". 

Oikeistoa ja hallitusta tukeva Le Figaro näki Sarkozyn antaneen "kädenojennuksen ammattiliitoille" (6. helmikuuta). 7. helmikuuta se julkaisi OpinionWayn toteuttaman gallupin, jonka mukaan 53 prosenttia ranskalaisista piti Sarkozya vakuuttavana. Edelliseen vastaavaan tv-puheeseen verrattuna (24. huhtikuuta 2008) lukema nousi neljä prosenttiyksikköä. Katsojat pitivät presidentin esiintymistä rauhoittavana ja hänen kieltään ymmärrettävänä. Esiintyminen paransi hänen asemaansa monien katsojien silmissä, sillä kun vain 38 prosenttia uskoi hänen kertovan totuuden ranskalaisille ennen lähetystä, sen jälkeinen luku oli jo 48 prosenttia. 

Sekä Libération että Le Monde selostivat oppositiopuolue PS:n (sosialistipuolue) pääsihteeri Martine Aubryn mielipidettä Sarkozyn linjauksista. Aubrysta presidentti "ei tiedä minne menee" (Libération 6. helmikuuta) ja osoitti "itsepäisyyttä ja epäröintiä" (Le Monde 7. helmikuuta). 

Ammattiliittojen reaktioista kirjoittivat ainakin Le Monde ja viikkolehti L´Express, jotka kuvailivat liittojen edustajien tunnelmia jokseenkin pettyneiksi. Toivoa antavia kohtiakin he löysivät, kuten osa-aikatyön kannattavuuden lisääminen. Jotkut arvelivat, että Sarkozy yrittää idealistallaan vain voittaa aikaa ilman katteellisia lupauksia parannuksista (L´Express 6. helmikuuta). Samoin päätteli Le Monde pääkirjoituksessaan.