Playing it cool – Ranskan ja Suomen arktinen yhteistyö etenee
Suurlähetystössä 12. tammikuuta järjestetty seminaari Playing it cool keräsi yli satapäisen yleisön kuuntelemaan ja keskustelemaan arktisen alueen tulevaisuudesta. Tilaisuus kokosi yhteen virkamiehiä, asiantuntijoita ja yritysedustajia suomalaisista ja ranskalaisista organisaatioista sekä kansainvälistä diplomaattikuntaa. Puheenvuoroissa korostuivat monipuolisen yhteistyön, kestävän kehityksen sekä innovaatioiden merkitys arktisen alueen kehittämisessä.
Arktisen avainsanat: yhteistyö, ympäristö ja teknologia
Suurlähettiläs Teemu Tanner korosti tervetuliaissanoissaan arktisen alueen luonnetta yhteistyökenttänä geopoliittisista jännitteistä huolimatta. Yhteistyö nousikin kantavaksi teemaksi, johon seminaari myös päättyi Euroopan komission kestävän kehityksen rahoituksen asiantuntija Philippe Zaouatin todetessa loppusanoissaan, että ratkaisu arktisen alueen haasteisiin on monipuolinen yhteistyö useiden eri sidosryhmien välillä.
Napa-alueiden konkarina sekä avaruusvaltiona tunnettu Ranska on kiinnostava yhteistyökumppani viime vuonna ensimmäisen oman satelliittinsa avaruuteen lähettäneelle Suomelle. Tilaisuuden avajaissanat lausunut Ranskan ulkoministeriön valtiosihteeri Maurice Gourdault-Montagne sekä Didier Ortolland ministeriön lakiosastolta vakuuttivat, että yhteistyö arktisen alueen kehittämisessä on keskeistä myös Ranskalle, joka on Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen.
Ranska jakaa Suomen huolen ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Toisaalta nyt jo on näyttöä siitä, että yhteistyö ympäristön ja luonnonvarojen suojelemiseksi tehoaa. Esimerkiksi kansainvälisen merioikeuden säännöt on todettu toimiviksi ja niitä noudatetaan. Viimeksi marraskuussa 2017 on päästy sopuun kalastuksen kieltämisestä Pohjoisen jäämeren keskiosissa.
Suomen arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri Harri Mäki-Reinikka muistutti, että "taistelu ilmastonmuutosta vastaan ja uusi teknologia kulkevat käsi kädessä." Karut olosuhteet ja toisaalta herkkä arktinen luonto asettavat korkeat vaatimukset käytetylle teknologialle. Ilmaston radikaaleihin muutoksiin voidaan kuitenkin varautua cleantech- ja greentech-ratkaisuja kehittämällä.
Arktisen tietotaidon merkitys tulee korostumaan kaupallisen toiminnan vahvistuessa pohjoisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mukaan Suomen vahvuuksiin kuuluu tietotaidon lisäksi pitkä yhteistoiminnan historia pohjoisella alueella. Suomi voi toimia "siltana idän ja lännen välillä" kehittäen käytännön ratkaisuja arktisen alueen kaupankäyntiin.
Suomalainen arktinen osaaminen valokeilassa
Gaia Consulting Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Pokela esitteli yleisölle Team Arctic Finlandia, joka vie suomalaista arktista huippuosaamista maailmalle toimimalla investoijien ja urakoitsijoiden kohtauspaikkana. Uusia tuotteita, palveluita ja kasvumahdollisuuksia syntyy, kun tarvittava teknologia ja tietotaito ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta.
Suomen rooli sillanrakentajana onkin tuoda esimerkiksi Arktisen talousneuvoston kautta yhteen arktisen alueen kehittämisestä kiinnostuneet valtiot ja yritykset niiden maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Maailman ensimmäinen LNG-jäänmurtaja, suomalainen Polaris, on syntynyt tällaisen yhteistyön voimin.
Polariksen koneiston on valmistanut suomalainen Wärtsilä, jonka toimintaa esitteli tarkemmin Wärtsilä Ranskan myyntijohtaja Guillaume de Roys. Wärtsilä on yksi monista suomalaisyrityksistä, jotka ovat tottuneet toimimaan pohjoisen ankarissa olosuhteissa ja joiden osaamiselle tulee olemaan kasvavaa kysyntää.
Konkreettisia ratkaisuja pohjoisiin haasteisiin
Seminaari huipentui ranskalaisen polaariasiantuntija Mikaa Meredin moderoimaan paneelikeskusteluun. Panelistit saivat pohdittavakseen muun muassa, kuinka kestävän kehityksen haasteeseen vastataan arktisen alueen kehittämisessä.
Philippe Charlez SciencesPo- ja INSEAD-korkeakouluista totesi päästöongelman ratkaisun olevan joko päästöjen vähentäminen tai energianlähteiden korvaaminen toisilla. Energiapolitiikka on tiiviissä yhteydessä arktisen alueen hyödyntämiseen. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoen mukaan pohjoisen investointipotentiaali on merkittävä. Arctic Business Forumin arvion mukaan seuraavien viiden vuoden aikana Lappiin investoidaan 3,5 miljardia euroa. Matkailun ohella investoinnit kohdistuvat muun muassa liikenne- ja energiainfrastruktuurin rakentamiseen. Tärkeää on, että investoinnit suunnataan kestävästi toimiviin yrityksiin.
Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta nosti ilmastonmuutoksen ratkaisuksi teknologian ja instituutioiden yhteispelin. Uuden teknologian käyttöönotto ei tapahdu hetkessä, vaan liikkeelle on lähdettävä paikallisista pienkokeiluista, jotka valmistavat maaperää suuremmille projekteille ja onnistuessaan johtavat poliittisiin toimiin.
Jotta ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan tarttua, on potentiaaliset ongelmat ensin tunnistettava. Satelliittikuvat ovat korvaamaton apu arktisen alueen tarkkailussa. Isabelle Duvaux-Béchon Euroopan avaruusjärjestöstä kertoi, että satelliittiteknologiaa käytetään myös navigointisignaalien parantamiseen Jäämerellä.
Pohjoisen meriliikenteen kasvu merijään sulamisen myötä on jo todellisuutta. Technip FMC:n Jean-Marc Aubry kertoi yrityksen olleen vuonna 2015 ensimmäisenä kokeilemassa Koillisväylän merireittiä kuljettaessaan nestekaasuvoimalan valtavat rakennuspalaset Aasiasta Siperiaan koottavaksi. Innovatiivinen lähestyminen logistiikkaan mahdollisti massiivisen rakennusprojektin toteutumisen.
Hervé Baudu Ranskan kansallisesta merenkulkukorkeakoulusta korosti, että koska yhä useampi alus on valmistettu jäänavigointia silmällä pitäen, tarvitaan uudenlaisia sääntöjä ja miehistön koulutusta. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut Kansainvälisen merenkulkujärjestön polaarikoodi vastaa näihin haasteisiin. Se asettaa erityisiä ympäristönsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä arktisella alueella seilaaville aluksille.
- Arktisen tapahtuman ohjelma (avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi, pdf, 334 kt)
Tilaisuus tarjosi yrityksille mahdollisuuden verkottumiseen ja ajatustenvaihtoon. Arktisella alueella toimimisessa on omat haasteensa, mutta sen potentiaali on suuri, ja ratkaisuja kehitetään kaiken aikaa. Suomi kokeneena arktisen alueen osaajana on kehityksen eturintamassa: "If it works in Finland, it works everywhere!"
Suomen suurlähetystö järjesti tapahtuman yhteistyössä ranskalaisen Cluster Polairen kanssa.
Teksti Laura Kuusela, kirjoittaja toimii korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä
Kuvat Nora Klami