EU tarvitsee strategista johtajuutta kriittisissä teknologioissa: Ranska ja Suomi toivovat pitkäjänteisyyttä datasääntelyn toimeenpanoon

Pyöreä pöytä Euroopan unionin datatalouden tulevaisuudesta ja strategisesta johtajuudesta kriittisten teknologioiden alalla kokosi yhteen alansa huippuja Ranskasta ja Suomesta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen Pariisin-suurlähetystön, Sitran, Project Liberty Foundationin sekä Sciences Po -yliopiston kanssa.

Euroopan unioni tarvitsee strategista johtajuutta kriittisissä teknologioissa: Ranska ja Suomi toivovat tulevalle Euroopan komissiolle pitkäjänteisyyttä datasääntelyn toimeenpanoon.

Teknologia integroituu jatkuvasti yhä syvemmälle eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Eurooppalaisen dataa ja teknologiaa koskevan lainsäädännön uusimman aallon toimeenpano on kuitenkin vasta alkanut ja sääntelyaloitteissa onnistuminen mitataan niiden toimeenpanovaiheessa. Miltä tulevan Euroopan komission datapolitiikan ja datastrategian jatkon tulisi näyttää?

Suomen Pariisin-suurlähetystön, Sitran(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Project Liberty Foundationin Sciences Po:ssa järjestämä pyöreän pöydän keskustelu, “Towards a Fair Data Economy - Strategic Leadership with Responsible AI and Data Innovation after the European Elections”, avasi keskustelua tulevan komission datalainsäädännön toimeenpanosta, strategisen autonomian kasvattamisesta sekä luotettavan tekoälyn käyttöönotosta.

Pyöreä pöytä toi yhteen näkökulmia Ranskan ja Suomen hallinnosta, akatemia- ja järjestöpuolelta sekä yrityskentältä. Keskustelussa korostuivat tarve pitkäjänteiselle ja tehokkaalle datalainsäädännön toimeenpanolle ja strategisille investoinneille, eurooppalaisen datan liikkuvuuden parantamiselle sekä ihmislähtöiselle ja vastuulliselle tekoälyn kehittämiselle.

Suomi ja Ranska vastuullisen tekoälyn edistäjinä

Suomella ja Ranskalla on yhtenevät näkemykset tekoälyn kehittämisestä, kertoo Suomen Ranskan-suurlähettiläs Matti Anttonen. “Suomessa ja Ranskassa on selvää, että Euroopan on investoitava enemmän tekoälyn kehittämiseen ja innovointiin. Samalla tekoälyratkaisujen eettisyys ja vastuullisuus on pidettävä avainasemassa. Tämä tasapaino on tunnistettu myös yrityskentällä.”

Suomi on ollut Euroopassa tekoälyn edelläkävijä ja yksi ensimmäisistä maista, joka lanseerasi kansallisen tekoälystrategian jo vuonna 2017. Tekoälystrategian pohjalta Suomi käynnisti myös liiketoiminnan digitalisaatioon keskittyneen Tekoäly 4.0 -ohjelman joka julkaisi loppuraporttinsa vuonna 2022(Linkki toiselle web-sivustolle.). Ranskan ensimmäinen tekoälystrategia(Linkki toiselle web-sivustolle.) julkaistiin puolestaan vuonna 2018.

Molemmissa maissa on tunnistettu erityisesti koulutuksen ja julkisen keskustelun tärkeys, jotta PK-yritykset ja kansalaiset saataisiin mukaan tekoälyn kehitykseen ja hyödyntämiseen. Suomessa tekoälystrategian tuloksista syntyi esimerkiksi ilmainen Elements of AI –verkkokurssi, jonka tavoitteena on opettaa tekoälyn perusteet kaikille kiinnostuneille. Ranskassa on kehitetty muun muassa avoimen lähdekoodin tekoälyjärjestelmä Albert, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa ja selkeyttää julkisten palveluiden toimintaa. ”

Toimeenpanon aika

Euroopan data- ja teknologiasääntelyn keskiöön kuuluvat digipalvelusäädös (DSA), digimarkkinasäädös (DMA), tekoälysäädös (AI Act), datasäädös (Data Act) sekä datanhallinta-asetus (DGA).Niiden tarkoitus on edistää luotettavaa ja ihmiskeskeistä teknologiaa Euroopan unionissa. Tulevan komission tehtäväksi jää tämän suuren sääntelypaketin toimeenpanon jatkaminen ja valvonta.

Innovaation ja sääntelyn välisen tasapainon säilyttäminen on välttämätöntä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian kannalta kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa. Useiden säädöksien astuessa voimaan komission ja jäsenmaiden on kiinnitettävä erityistä huomiota sääntelyn yhteen toimivuuteen.

Euroopan tulee tukea yrityksiään uuden säätelyn haltuunotossa ja vastuullisten ja kilpailukykyisten liiketoimintamallien luomisessa uusien sääntely-ympäristöjen mukaisesti. Lisäksi julkisen TKI-rahoituksen suuntaamiseen tarvitaan Euroopassa yhtenäinen ja strateginen kulma.

Nyt ei ole aika säädellä lisää, vaan keskittää energiamme onnistuneeseen toteutukseen ja toimeenpanoon. Onnistuessaan säätely tuo eurooppalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia kilpailuun vastuullisemmassa liiketoimintaympäristössä, kasvattaen samalla Euroopan strategisia kyvykkyyksiä kriittisissä teknologioissa, kuten tekoäly ja kvanttiteknologia.

Strateginen autonomia lisää myös Euroopan kokonaisturvallisuutta. Kriittisten teknologioiden linkki turvallisuuteen tulee huomioida laajasti eurooppalaisissa ja kansallisessa päätöksenteossa. Keskustelussa nousivat esille muun muassa sekä Ranskan että Suomen vahvuudet kvanttiteknologiassa.

Datan virtaus sujuvammaksi

Datan saatavuuden edistäminen teknisen infrastruktuurin kehittämisen avulla voi avata uusia mahdollisuuksia hyödyntää dataa julkisesti. Infrastruktuurin lisäksi datan jakaminen vaatii selkeät käytännöt ja säännöt oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Avoin data voi parantaa paitsi hyvinvointia esimerkiksi terveyspalveluiden toiminnan sujuvoittamisessa, myös edistää uusia innovaatioita ja akateemista tutkimusta.  

Data kytkeytyy aiheena vahvasti tekoälyn kehittämiseen ja oikeudenmukaiseen automatisoituun päätöksentekoon. Keskustelussa korostui, että datan laadun asettaminen määrän edelle on keskeistä luotettavan tekoälyn kehittämisessä. Datan laatuun panostaminen määrän sijaan on myös energiakysymys. Lisäksi tekoälyjärjestelmien algoritmien läpinäkyvyys on tällä hetkellä puutteellista, ja tarvitsemme jatkossa kattavampia mittausjärjestelmiä tekoälyjärjestelmien päätöksentekoprosessien systemaattiseen arviointiin.

Tekoälyn käyttöönottoon liittyvistä haasteista huolimatta vastuullinen tekoälyn kehittäminen ja onnistunut sääntely tunnistettiin keskusteluissa Euroopan vahvuudeksi. Tekoälysäädös ja tuleva tekoälytoimisto antavat Euroopalle mahdollisuuden asemoitua tekoälyn sääntelyn globaaliksi johtajaksi. EU:n tekoälysäädöksen myötä perustetulla tekoälytoimistolla (AI Office) on kriittinen tehtävä tekoälysäädöksen toimeenpanossa onnistumisen ja eurooppalaisten tekoälyjärjestelmien kehittämisen kannalta.

Ihmiset edellä

Sujuva sääntely on myös ymmärrettävää. Tulevien muutosten näkyväksi ja ymmärrettäväksi tekeminen EU-kansalaisille on merkittävä haaste tulevassa toiminnassa. Lisäksi sääntelyn noudattamisesta tulisi tehdä yrityksille mahdollisimman vaivatonta, jopa automatisoitua.

Kaikessa toiminnassa korostuu tarve vastuullisuudelle ja läpinäkyvälle toiminnalle, joka on jo nyt Euroopan kilpailuetu. Tiedon ympärille tulee myös rakentaa kontekstia, jotta kansalaiset ja yritykset ymmärtävät digitaalisen toimintaympäristönsä. Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa mahdollisuus ”Code of Practice” -ohjeistuksesta kaikille yrityksille, jotka toimivat kriittisten teknologioiden alalla.

Kansalaisten digitaalisiin taitoihin ja digitalisoituvan yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun tarvitaan myös lisää tilaa. Jotta tämä onnistuu, perusteiden on oltava kunnossa: pääsy resursseihin, digitaalinen lukutaito, ja disinformaation tunnistaminen luovat tilaa myös kriittiselle tarkastelulle ja vaihtoehtoisten digitaalisten tulevaisuuksien rakentamiselle.

Kansalaisten osallistamisen lisäksi myös eurooppalaisen osaamisen hiominen on tärkeää. EU:n tekoälytoimisto pitää hallussaan laajaa sääntelyvaltaa, mikä erottaa sen vastaavista instituutioista esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Keskustelussa korostui myös osaajien houkuttelun tärkeys EU:n tekoälysäädöksen toimeenpanosta ja valvonnasta vastaavaan EU:n tekoälytoimistoon.

Mikäli EU onnistuu rekrytoimaan parhaan osaamisen tekoälytoimistoon, on sillä mahdollisuus näyttää globaalisti suuntaa tekoälyn sääntelyssä. Osaamisen houkuttelussa Eurooppa voi kilpailla akateemisen tutkimuksen laadukkuuden lisäksi elämänlaadulla.