Bonheur à la finlandaise: havaintoja ranskalaismedian Suomi-kuvasta vuonna 2020

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Suomen koronaosaaminen ja Huuhkajien historiallinen voitto niittivät palstatilaa

Vuoden 2020 ykkösaihe ranskalaisviestimissä oli ehdottomasti Suomen verrattain hyvä koronatilanne(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja sitä selittävät toimet(Linkki toiselle web-sivustolle.). Se pysyi laajan kiinnostuksen kohteena koko syksyn ajan. Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalon(Linkki toiselle web-sivustolle.) haastattelu ja koronakoirat(Linkki toiselle web-sivustolle.) saivat paljon näkyvyyttä.

Monet muutkin pandemiaan liittyvät aiheet nousivat esille valtakunnallisissa medioissa. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta.(Linkki toiselle web-sivustolle.) Miksi tilanne Suomessa oli niin erilainen(Linkki toiselle web-sivustolle.) kuin Ranskassa? Kuinka oli mahdollista, että olimme voineet pitää ravintolat suurimmaksi osaksi avoinna(Linkki toiselle web-sivustolle.)?

Suomi näyttäytyi innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Onnellisuus(Linkki toiselle web-sivustolle.) mainittiin toistuvasti(Linkki toiselle web-sivustolle.). Mediassa korostettiin, että suomalaiset olivat pitkälti yhtä mieltä(Linkki toiselle web-sivustolle.) rajoitusten tärkeydestä asiantuntijoiden kanssa(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Myös suomalaisinnovaatiot Koronavilkusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) Finnairin valmisaterioihin(Linkki toiselle web-sivustolle.) huomioitiin. Palstatilaa annettiin lisäksi pandemian negatiivisille vaikutuksille Lapin matkailuun(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä esimerkiksi amfetamiinin käytön lisääntymiselle(Linkki toiselle web-sivustolle.) poikkeusolojen aikana.

Toinen keskeinen mediailmiö oli Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, Les Bleusista. Se laittoi ranskalaislehdistön lähinnä pohtimaan syitä Sinisten tappiolle(Linkki toiselle web-sivustolle.), mutta nuoret taiturit saivat osakseen ihailuakin. 

Kaiken kaikkiaan pelkästään urheiluun liittyviä mediaosumia on ranskalaismediassa vuosittain tuhansia. Viime vuonna erityisen paljon huomiota sai Huuhkajien ohella yksinpurjehtija Ari Huusela(Linkki toiselle web-sivustolle.). Hän oli ensimmäinen suomalainen osallistuja Vendée Globe -purjehduskilpailussa, joka järjestetään neljän vuoden välein.

Suomi on onnellinen ja tasa-arvoinen maa

Mitä yhteiskunnallisiin teemoihin tulee, niistä merkittävin oli onnellisuus(Linkki toiselle web-sivustolle.), onnellisuus(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja vielä kerran onnellisuus(Linkki toiselle web-sivustolle.). Bonheur à la finlandaise tuntui olevan kaikkien huulilla. 

Lisäksi ranskalaisviestimet olivat kiinnostuneita muun muassa suomalaisesta isyyysvapaasta(Linkki toiselle web-sivustolle.), 
asunnottomuuden(Linkki toiselle web-sivustolle.) laskusta ja koulutusjärjestelmämme(Linkki toiselle web-sivustolle.) menestystekijöistä.

Lahden valinta Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi poiki lukuisia juttuja niin televisioon(Linkki toiselle web-sivustolle.) kuin printtimediaankin(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Mielenkiinto Suomen naisvoittoista hallitusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja pääministeri Sanna Marinia(Linkki toiselle web-sivustolle.) kohtaan jatkui. Euronews teki joulukuussa ison jutun(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa summattiin hallituksen saavutuksia ja sen kohtaamia haasteita ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Trendi-lehden henkilökuvasta ja sosiaalisen median #imwithsanna-liikkeestä uutisoitiin jopa sanomalehti Le Mondessa(Linkki toiselle web-sivustolle.). Suomalainen girl power nostettiin jalustalle niin ikään silloin, kun 16-vuotias Aava Murto(Linkki toiselle web-sivustolle.) toimi päivän ajan pääministerinä.

Muista keskeisistä artikkeleista mainittakoon Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen haastattelu(Linkki toiselle web-sivustolle.) Le Figarossa kesäkuussa.

Suomella on Ranskassa maine tasa-arvoisena maana, mitä suurlähetystön Hän-kampanja(Linkki toiselle web-sivustolle.) tuki. Kun ranskalainen talouslehti listasi naistenpäivän kunniaksi tasa-arvoa edistäviä aloitteita, kampanjamme oli listan kärjessä.(Linkki toiselle web-sivustolle.) Muista ulkoministeriöön suoraan liittyvistä aiheista lehdistö noteerasi Suomen kotiutukset al-Holin leiriltä(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä Afganistan-konferenssin(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Uutiset talouden, teknologian ja tieteen maailmasta kiinnostavat

Tekoälyosaaminen(Linkki toiselle web-sivustolle.) oli otsikoissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) useasti(Linkki toiselle web-sivustolle.), ja Elements of AI(Linkki toiselle web-sivustolle.) -verkkokurssikin pariin otteeseen. Sanomalehti Les Echos kirjoitti (Linkki toiselle web-sivustolle.)niin terveysalan startupeista kuin älysormus Ourastakin. Nokia ja 5G(Linkki toiselle web-sivustolle.) oli tuttu sanapari, eikä suunnitelma 4G-yhteyden rakentamiseksi kuuhun(Linkki toiselle web-sivustolle.) ainakaan vähentänyt uteliaisuutta. Myös esimerkiksi Peter Vesterbackan tunnelihankkeesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) julkaistiin reportaasi.

Suomalaisyliopistojen tutkimuksista raportoivat erityisesti terveysalan lehdet. Aiheet vaihtelivat diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhteydestä krapulan syvimpään olemukseen, sektiolla syntyvistä vauvoista ikäihmisten hyvinvointiin ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä korona-ajan aiheuttamiin painajaisiin.

Ikäviltäkään uutisilta ei vältytty. Eniten negatiivissävytteistä julkisuutta kohdistui Nokian ilmoittamiin henkilöstövähennyksiin(Linkki toiselle web-sivustolle.). 

Lannionin ja Nozayn toimipisteiden irtisanomissuunnitelmat(Linkki toiselle web-sivustolle.) olivat tapetilla kuukausia. Jopa presidentti Emmanuel Macroniin vedottiin asian ratkaisemiseksi. Loppuvuodesta ilmoitettiin, että Lannioniin luodaan ainakin 80 uutta työpaikkaa(Linkki toiselle web-sivustolle.) Ranskan valtion tuella.

Myöskään Olkiluodon ydinvoimalan pitkittynyt rakennusprojekti ei ollut unohtunut. Sitä kuvattiin ”Arevan loputtomaksi painajaiseksi(Linkki toiselle web-sivustolle.)” ja ”päättymättömäksi tarinaksi(Linkki toiselle web-sivustolle.)”. Kritiikki pitkittymisestä kohdistui kuitenkin Framatomeen, ei suomalaisosapuoleen.

Lisäksi kirjoitettiin Vastaamon(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja eduskunnan(Linkki toiselle web-sivustolle.) tietomurroista. 

Régal- ja GEO-aikakauslehdet kirjoittivat Suomesta näyttävästi.

Klassisen musiikin juhlaa, superruokaa ja saunaeksotiikkaa

Kulttuurin saralla Suomen profiili säilyi vahvana erityisesti klassisessa musiikissa. Ranskaan vuonna 2022 siirtyvä kapellimestari Klaus Mäkelä hurmasi ranskalaismediat(Linkki toiselle web-sivustolle.) välittömästi nimitysuutisensa jälkeen. Pariisin orkesterin tuleva musiikillinen johtaja(Linkki toiselle web-sivustolle.) esiteltiin mediassa ”ihmelapsena(Linkki toiselle web-sivustolle.)”, yhtenä viime vuosien suurimmista lahjakkuuksista. 

Mikko Franckin(Linkki toiselle web-sivustolle.) jatko Ranskan radion filharmonikkojen ylikapellimestarina oli samoin ilon aihe. 

Kaija Saariaho(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Susanna Mälkki(Linkki toiselle web-sivustolle.) näkyivät niin ikään ranskalaislehtien palstoilla. He kertoivat kuulumisiaan Aix-en-Provencen oopperafestivaaleilta(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka ohjelma muutti muotoaan pandemian takia ja Innocence-oopperan maailmanensi-ilta siirtyi vuodelle 2021.(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Muita ranskalaismediassa vilisseitä suomalaisia kulttuurinimiä olivat muun muassa Elina Brotherus, Darude, Jaakko Eino Kalevi, Rosa Liksom, Leena Nousiainen, Sofi Oksanen, Jukka-Pekka Saraste, Esa-Pekka Salonen, Aino Suni, Jimi Tenor, Kristina Tonteri-Young, Osmo Vänskä ja Kjell Westö.

Sauna oli loppuvuodesta mielessä monilla. Suomalaisen saunaperinteen(Linkki toiselle web-sivustolle.) pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon viehätti myös ranskalaisia. Tamperelaisen Rajaportin saunan(Linkki toiselle web-sivustolle.) arkistokuvia hyödynnettiin Euronewsia myöten.

Myös suomalainen arkkitehtuuri oli otsikossa aiempien vuosien tapaan. Alvar Aallon suunnittelemassa Maison Louis Carréssa(Linkki toiselle web-sivustolle.) oli kesällä esillä suomalaistaiteilijoiden teoksia Call to the Wild -ryhmänäyttelyssä. Lisäksi Suomenlinnan arkkitehtuurista(Linkki toiselle web-sivustolle.) oli kattava teksti Le Mondessa.

Matkailu oli edelleen tärkeä aihe, eikä joulupukkiakaan unohdettu. Suomi oli GEO-aikakauslehden 500. juhlanumeron(Linkki toiselle web-sivustolle.) teemamaa. Lehden sivuilla esiteltiin suomalaisia luonnonpuistoja ja kesämökkikulttuuria. Suomi kuvattiin luonnonkauniina rauhan tyyssijana, jossa syödään superruokaa kuten marjoja ja sieniä. Régal-aikakauslehti julkaisi Suomesta pitkän reportaasin, jossa pääosaa näyttelivät – upeiden ravintoloiden ohella – villi luonto ja sen tarjoilemat raaka-aineet.

Näillä eväillä on hyvä jatkaa Suomi-kuvan edistämistä Ranskassa myös vuonna 2021.

Teksti: Johanna Unha-Kaprali, maakuvatyön vastuuvirkamies Pariisin-suurlähetystössä