Arktiset aamiaiset Pariisissa - Vihreän energian mahdollisuudet arktisella alueella

Ranskalais-Suomalaisen Kauppakamarin ja Cluster Polairen Arktiset aamiaiset -tapahtumasarjan viimeinen tilaisuus järjestettiin Suomen Pariisin suurlähetystössä 6.6. Neljännessä teema-aamiaisessa keskityttiin energiakysymyksiin ja arktisen alueen energiapotentiaaliin. Kysymykset vetyvoimasta ja Suomen potentiaalista vihreän tuulivoiman tuotantopaikkana nousivat erityisesti keskiöön.

Pohjoisen tuulivoimapotentiaali

Tilaisuuden avaussanat lausui suurlähetystön kaupallis-taloudellisten asioiden vastuuvirkamies Anna Esko, ja tapahtuman juonsi tuttuun tapaan arktisiin kysymyksiin erikoistunut tutkija Mikå Mered.

Tilaisuudessa kuultiin kolmea energia-alan asiantuntijaa, joista ensimmäisenä puheenvuoron sai energiayhtiö Fortum Francen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) johtaja Benjamin Thibault. Thibault korosti puheenvuorossaan Pohjoismaiden ja arktisen alueen potentiaalia uusien, kilpailukykyisten ja ympäristöystävällisten energianlähteiden kehittämisessä. Pohjoismaat nähdään erinomaisena alueena erityisesti tuulivoiman rakentamiselle.

Tuulivoimaloita merellä Thibault’n mukaan Pohjoismaissa tuuliolosuhteet ja pohjoisen harvaanasutut seudut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää tehokkaasti sähköä tuottavia, laajoja tuulipuistoja sekä valjastaa käyttöön suuria turbiineja mahdollisimman alhaisten sähköntuotantokulujen takaamiseksi.

Tuulivoima nähdään vahvana, vesivoimaa täydentävänä energiantuotantokeinona, ja arktista aluetta ja Pohjoismaita pidetään kaikista houkuttelevimpina tuulivoimakapasiteetin rakennusympäristöinä.

Uusiutuviin energianlähteisiin erikoistuneen VALOREM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)in EU-aluepäällikkö Jérôme Aufort sivusi omassa puheenvuorossaan samaa aihetta. Yhtiön projektit Euroopassa ovat keskittyneet erityisesti Suomeen, missä sillä on käynnissä yli 600 MW sähköä tuottavia, tuulivoiman kehittämiseen liittyviä projekteja.

Aufortin mukaan Suomi omaa maantieteellisen sijaintinsa ja jo olemassa olevan infrastruktuurinsa ansiosta korkean tuulivoiman kehittämispotentiaalin. Myös Suomen poliittinen vakaus ja vallitseva ekologinen ajattelutapa nähdään merkittävinä etuina. Mikäli tuulivoiman lisäämiseen liittyvää poliittista tahtoa löytyisi, voisi Suomi Aufortin mukaan nousta vihreän energian viejämaiden joukkoon.

Kehityksellä on haasteensa

Ongelmallisena tuulivoimaprojektien kehittämisen ja optimoinnin kannalta pidettiin kuitenkin Suomen matalaa sähkönhintaa, sillä kyseisessä asetelmassa sähköä on hankala tuottaa jo olemassa olevia markkinahintoja halvemmalla. Ongelmalliseksi mielletiin molemmissa alustuksissa myös niin kutsuttu NIMBY-ilmiö.

Kyseinen termi on lyhenne englanninkielen sanoista ”not in my backyard”, eli ”ei minun takapihalleni”, ja se tarkoittaa asukkaiden moninaisista syistä kumpuavaa vastahakoisuutta ja vastustusta asuinalueensa lähialueille suunniteltuja rakennusprojekteja kohtaan.

Vety hiilineutraalin yhteiskunnan avaintyökaluna

Ranskan vety- ja polttokennoyhdistys AFHYPAC(Linkki toiselle web-sivustolle.)in (Association Française pour l’Hydrogène et les Piles à Compustible) puheenjohtaja Philippe Boucly piti tilaisuuden kolmannen alustuksen. Bouclyn mukaan vety soveltuu energian pitkäaikaiseen, kiinteään varastointiin ja se tarjoaa kaikkein sopivimman teknologian siirtymässä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin.

Kun vety on tuotettu, sitä voidaan hyödyntää pitkälti samoin keinoin kuin luonnonkaasuja. Boucly korosti alustuksessaan vetyvoiman potentiaalia hiilineutraaliuden saavuttamisessa, sillä vetyyn perustuvia teknologiota voidaan soveltaa energianlähteinä kaikilla osa-alueilla niin kulkuvälineissä ja lämmityksessä kuin teollisuudessakin.

Arktisella alueella on tilaa energiasektorin innovaatioille. Päätöspuheenvuorossaan Mered korosti vetyvoiman roolia arktisen alueen tulevaisuudessa: niin tuuli-, vesi-, kuin aurinkovoimaakin voidaan jalostaa vedyksi. Vetyvoimaan liittyviä kehityshankkeita toteutetaan jo nyt esimerkiksi Islannissa ja Norjassa, mutta suuren mittakaavan kehityshankkeiden suurimpia haasteita ovat vetyyn liittyvien tuotantomenetelmien kalleus.

Yksi tapa ratkaista vedyn siirtämiseen liittyvä logistinen ongelma olisi kuljettaa vetyä öljyn tavoin meriteitse kaavaillun merenalaisen putkirakennushankkeen sijaan.

 

Teksti: Roosa Käsmä, korkeakouluharjoittelija, Suomen Pariisin-suurlähetystö

Kuva: Andreas Klinke Johannsen

 

Fortum(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) France on johtava yritys puhtaan energian alalla. Se pyrkii uudistamaan energiajärjestelmää vahvistamalla resurssien tehokasta käyttöä ja tarjoamalla asiakkailleen älykkäitä ratkaisuja.

VALOREM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on vihreän energian operaattori, joka tarjoaa laajan valikoiman uusiutuvia energiaratkaisuja. Yhtiöllä on kasvava kansainvälinen asema ja sillä on erityisen vahva asema Pohjoismaissa.

Association française pour l’hydrogene et les piles à compustible(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (AFHYPAC) on kattoyhdistys, joka tuo yhteen vety- ja polttokennoalojen toimijat Ranskassa. AFHYPACin tavoitteena on edistää vetyratkaisuja, jotka mahdollistavat yhteiskuntien siirtymän uusiutumattomista energialähteistä kohti uusiutuvia energialähteitä.