Arktiset aamiaiset Pariisissa - asiantuntijat äänessä
Suomen Pariisin-suurlähetystö toimii alkuvuodesta 2019 arktisiin kysymyksiin keskittyvien yleisötilaisuuksien isäntänä ja kohtaamispaikkana. Ranskalais-suomalaisen kauppakamarin ja Ranskan polaariklusterin kanssa yhteistyössä järjestetyt arktiset aamiaiset jatkuvat kesäkuulle asti. Kyseessä on neljän temaattisen tilaisuuden sarja, joka samalla kytkeytyy nyt loppusuoralla olevaan Suomen puheenjohtajuuteen Arktisessa neuvostossa.
Ensimmäinen, salin aivan täyteen kerännyt tilaisuus järjestettiin vuoden 2018 marraskuussa. Teema-aamiaisten suuri suosio osoittaa, kuinka laajaa kiinnostusta arktiset kysymykset Ranskassakin herättävät.
Vuoden 2019 tilaisuudet käynnistyivät 9.1. pidetyn arktisen aamiaisen myötä, jonka teemana oli infrastruktuuri ja tietoverkot. Tilaisuutta juonsi energisesti ja asiantuntevasti arktisiin kysymyksiin erikoistunut tutkija ja opettaja Mikå Mered.
Mered korosti teknisen kehityksen vaikutusta geopolitiikkaan: Arktinen alue on malliesimerkki siitä, kuinka jo sata vuotta sitten kyky viestiyhteyksien ylläpitoon on kulkenut käsi kädessä hallintovallan laajentumisen kanssa. Vastaavasti nykypäivänä teknologia ja tutkimus ovat avainasemassa, kun kilpaillaan taloudellisesta ja poliittisesta vaikutusvallasta. Ei ole sattumaa, että Ranskallakin on kaksi tutkimusasemaa Huippuvuorilla.
Arktisen alueen haasteita ja mahdollisuuksia
Ennen vilkasta yleisökeskustelua kuultiin kolme alustuspuheenvuoroa, joista ensimmäisen piti Vaisalan ranskalaisen tytäryhtiön edustaja Peter Eriksson. Alustuksessa keskityttiin Vaisalan ympäristöön ja säähän liittyviin toimintoihin, joiden merkitys on tasaisesti lisääntynyt arkisten alueiden strategisen merkityksen kasvaessa. Eriksson totesi, että esimerkiksi älykkäiden liikennesovellusten tarve arktisella alueella on tuntuva. Voidaankin puhua laajemmasta geotaloudellisesta muutoksesta kauppasuhteiden ja valtarakenteiden muuttuessa ja teknisen kehityksen muokatessa maailmaamme.
Samasta aihepiiristä jatkoi Alcatel Submarine Networksin Emmanuel Danjou. Hän viittasi planeetan mittakaavassa erittäin kunnianhimoiseen hankkeeseen rakentaa arktiselle merialueelle tietoverkkoyhteys Pohjois-Suomesta Aasiaan. Toteutuessaan tämä niin sanottu Koillisväylän datakaapeli avaisi uuden reitin voimakkaassa kasvussa olevalle Euroopan ja Aasian väliselle tietoliikenteelle. Danjou totesi, että Suomi on onnistunut Arctic Connect -hankkeen saamisessa liikkeelle, koska sillä on historian tuomaa kokemusta alueen herkkyyksistä ja toimivat suhteet itään.
Euroopan avaruusjärjestössä ESAssa työskentelevä suomalainen asiantuntija Jesse Phaler puolestaan painotti yhteistyön välttämättömyyttä toimittaessa vaikeissa ja herkissä arktisissa olosuhteissa – vastaavasti kuin avaruushankkeissakin. ESA on hyvä esimerkki siitä, kuinka 22 jäsenvaltion ja 9 yhteistyömaan kesken on pystytty rakentamaan osaamista laajalla kentällä, oli kyse sitten tutkimusyhteistyöstä tai sovellusten kehittämisestä.
Phaler muistutti avaruustoiminnan ja arktisten hankkeiden tiiviistä yhteydestä. Esimerkiksi satelliittien ja niitä tukevien maajärjestelmien rooli on keskeinen vaikkapa navigointia ajatellen. ESA hakeekin keväällä 2019 tarkkailija-asemaa Arktisessa neuvostossa.
Ranskalais-suomalainen kauppakamari (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)tukee Ranskan markkinoille pyrkiviä suomalaisyrityksiä ja maassa jo toimivien suomalaisyritysten ja -yrittäjien verkottumista.
Polaariklusteri (Cluster Polaire(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) on vuonna 2014 perustettu ranskalainen verkosto, joka kokoaa yhteen muun muassa tutkijoita, yrityksiä ja arktisia kumppaneita.
Anna Esko
Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähetystössä kaupallis-taloudellisten asioiden vastuuvirkamiehenä