Tyynenmeren saaritaloutta: mahdollisuuksia ja myrskyjä
Tyynenmeren saarivaltiot ovat pieniä ja niiden taloudellinen merkitys maailmassa on vähäinen. Samalla osan saarista talous kasvaa kuitenkin kohisten, tarjoten liiketoimintamahdollisuuksia myös rohkeille suomalaisille yrityksille.
Fidzhin talous viettää tasapainoista ja vakaata nousukautta. Vanuatu keikkuu turismiriippuvaisena luonnonvoimien armoilla.
Tyynenmeren saarivaltiot ovat taloudellisesti Suomelle tällä hetkellä lähes vailla merkitystä. Niiden tarjoama bisnesmahdollisuus suomalaisille yrityksille kuitenkin kasvaa tasaisesti. Vaikka saaret eivät koskaan nouse Suomen viennin ja kaupan valokeilaan, niin muutama suomalaisyritys tekee saarilla jo nyt parhaimmillaan kymmenien miljoonien eurojen bisnestä.
Tämä raportti antaa kaksi esimerkkiä – Fidzhin ja Vanuatun – jotka edustavat Tyynenmeren saarivaltioiden ominaispiirteitä varsin kattavasti. Fidzhille ja Vanuatulle suurlähetystö järjesti bisnesdelegaation heinäkuun lopussa 2016.
Fidzhi: nouseva mestari
Fidzhin kultamitali Rion olympialaisten miesten rugbyssä on monella tapaa symbolinen. Fidzhi nousi kultamitalikantaan ainoana Tyynenmeren saarivaltiona. Maa on alueensa johtotähti myös poliittisesti sekä taloudellisesti. Se lähetti enemmän urheilijoita Rioon kuin mihinkään aikaisempiin olympialaisiin.
Papua-Uuden-Guinean jälkeen Fidzhi on Tyynenmeren saarivaltioista suurin noin 900 000 asukkaallaan. Se on yhdistelmä intialaista perimää, Melanesiaa ja Polynesiaa. Maana Fidzhi on selkeästi alueensa dynaaminen mestari, jonka kehitys on nopeaa. Teollisuus-, kauppa- ja turismiministeri Faiyaz Koyan mukaan Fidzhi haluaa olla Tyynenmeren keskus – hub – mutta ainakin toistaiseksi yllättävän pieni osa maan laivarahtiliikenteestä on jälleenlaivausta.
Trooppinen pyörremyrsky Winston pudotti helmikuussa tämän vuoden kasvuennusteen parin prosentin kieppeille, mutta ensi vuonna kasvun pitäisi palata neljän prosentin uralle. Maan kolmen viime vuoden talouskasvukeskiarvo on keskuspankin mukaan ollut 4,7 prosenttia. Ainoana Tyynenmeren saarivaltiona Fidzhillä työttömyys ei ole merkittävä ongelma, työttömiä on noin 6–7 prosenttia työvoimasta. Alueelle tyypillinen alityöllisyys kuitenkin vaivaa myös Fidzhiä.
Turismi on Fidzhin tärkein teollisuudenala, mutta maa ei ole yhtä riippuvainen turismista kuin muut alueen valtiot. Vuonna 2015 Fidzhillä vieraili 800 000 turistia. Suurin työllistävä vaikutus on kuitenkin perinteisellä sokeriteollisuudella. Noin neljäsosa Fidzhin väestöstä on yhä riippuvainen sokerintuotannosta, vaikka tuotantomäärät ovatkin pudonneet reilusti. Samalla maatalouden osuus taloudesta on pudonnut vain 11 prosenttiin, kun taas palvelut edustavat lähes 70 prosenttia.
Sokeri on edelleen merkittävä vientituote. Muita vientituotteita ovat pullotettu juomavesi, vaateteollisuuden tuotteet ja sairaanhoitajat. Fidzhiläiset sairaanhoitajat ovat arvostettuja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja maa haluaisikin kehittää terveysturismia. Yleisesti Fidzhin kauppa jakaantuu huomattavan tasaisesti eri maiden kesken, toisin kuin esimerkiksi alueen mahtivaltioilla Australialla tai Uudella-Seelannilla, jotka ovat erittäin riippuvaisia Kiinasta.
Kaivosteollisuudella on Fidzhillä merkittäviä mahdollisuuksia (erityisesti kulta ja kupari), mutta samalla maan on myös suojeltava matkailijoiden suosimaa luontoa.
Vakaa kasvu, uudistukset ja ainakin tämänhetkinen poliittinen vakaus tekevät Fidzhistä jatkuvasti kiinnostavamman kohteen suomalaisille yrityksille. Ensimmäisen tytäryrityksen perustaminen Suvaan on todennäköisesti kohtuullisen lähellä. Suomalaiset yritykset voivat menestyä Fidzhillä esimerkiksi logistiikan, energian, ICT:n ja puhtaan teknologian saroilla. Suomella on Suvassa kunniakonsulaatti ja kunniakonsuli Neil Underhillillä on erinomaiset kontaktit paikalliseen liike-elämään.
Vanuatu: sinnepäin ja vähän tännepäin
Jos Fidzhi on Tyynenmeren saarivaltioiden nouseva ja kehittyvä taloustähti, niin melanesialainen Vanuatu on malliesimerkki saaritaloudesta laajemmin – hyvässä ja pahassa. Noin 270 000 asukkaan saarivaltio on täysin riippuvainen turismista, jonka perusteita horjutti tuhoisasti hirmumyrsky Pam maaliskuussa 2015.
Vuosi 2016 on edelleen Pamista toipumisvuosi. Port Vilan lentokentän kiitoradan kunto on jatkuva keskustelunaihe. Suomen kunniakonsuli Mark Stafford istuu lentokentän hallituksessa ja vakuuttaa, että kestävä ratkaisu kiitotien suhteen löytyy. Turistivirrat varsinkin Australiasta ja Uudesta-Seelannista ovat Vanuatulle elinehto, eivätkä pelkät risteilymatkustajat riitä.
Pääministeri Charlot Salwai sanoo, että turismi-infrastruktuurin kehittäminen on hallituksen päähanke. Tähän kuuluvat lentokentän lisäksi eri satamien kehityssuunnitelmat. Samalla hallitus pyrkii kehittämään maataloutta ja kalastusta enemmän teolliseen suuntaan omavaraistaloudesta.
Vanuatun vahvuus on nuori väestö, josta yli puolet on alle 18-vuotiaita. Samalla hallituksella on suuri haaste kuitenkin luoda edellytykset nuorten työllistymiselle. Vanuatun kauppakamarin vt. toimitusjohtajan Alick Berryn mukaan monet vanuatulaiset nuoret kouluttautuvat Port Vilassa, mutta palaavat sitten kotikyliinsä omavaraisviljelykseen, koska merkityksellisiä työpaikkoja ei vain ole.
Vanuatu onkin perusesimerkki Tyynenmeren saarten alityöllisyydestä – kovin harva tekee pysyvästi töitä. Nuoret käyvät ajoittain rakennustyömaalla ja sitten välillä kotikylässä hakemassa ruokaa.
Samalla valtiontalous heiluu poliittisen epävarmuuden ja hirmumyrskyjen mukana. Turismiriippuvuus on haastavaa, varsinkin kun naapurimaa Fidzhin infrastruktuuri on parempi. Asiat myös hoituvat aina vähän sinne tai tännepäin – Berry esimerkiksi sanoo suoraan, että kauppakamari kattaa vain pienen osan maan yrityksistä. Näin vaikka kauppakamarin jäsenyys on yrityksille pakollinen osa yritykseksi rekisteröitymistä.
Kaikesta huolimatta Economist Intelligence Unit (EIU) ennustaa Vanuatun talouden kasvavan seuraavat vuodet noin neljän prosentin vuosivauhtia. Logistiikka, energia ja puhdas teknologia ovat kasvun osa-alueita, jotka tarjoavat rajoitettuja bisnesmahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Bisnesvaltuuskunnan vierailun yhteydessä suurlähettiläs Patokallio avasi virallisesti Suomen kunniakonsulaatin Port Vilassa. Kunniakonsuli Stafford tuntee paikalliset poliitikot ja liike-elämän johdon.
Antti Niemelä