Mitä yhteistä on Libyan rajavalvonnalla ja EU:n sisäisellä turvallisuudella?
EU:n jäsenmaiden ja EU-instituutioiden siviilikriisinhallinnan ja rajaturvallisuuden asiantuntijat kokoontuivat 21. toukokuuta Suomen EU-edustustoon keskustelemaan siviilikriisinhallinnan ja sisäisen turvallisuuden välisistä yhtymäkohdista. Yhdennetyn rajaturvallisuuden (Integrated Border Management, IBM) luonnetta ja merkitystä tarkasteltiin kriisinhallintamissioiden, Brysselin ja jäsenmaiden näkökulmasta. Tilaisuudessa tuotiin vahvasti esiin Suomen osaamista niin siviilikriisinhallinnassa kuin IBM:ssäkin.
Tilaisuuden avannut poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suurlähettiläs Piritta Asunmaa korosti, että Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n siviilikriisinhallintakykyjä: ”Asukaslukuun suhteutettuna olemme EU:n aktiivisin osallistuja siviilikriisinhallintamissioissa.”
Rajavalvontakoulutusta Libyassa
Tulevan EUBAM Libya -siviilikriisinhallintamission rannikkovartiostoasiantuntija James Grixti kertoi yhdennetyn rajaturvallisuuden eduista: se vahvistaa maan sisäistä, alueellista sekä kansainvälistä yhteistyötä ja koordinointia rajaturvallisuuden ja -hallinnon osalta. Libyan tapauksessa rajavalvontaan yhdistyy maa-alueiden sekä vesialueiden valvonta ”kuten Suomella”.
Luomalla Libyaan yhdennetty rajavalvonta pystytään käytettävissä olevat resurssit hyödyntämään tehokkaammin ja luomaan toimiva rajavalvonta- ja turvallisuusorganisaatio. ”Rajojen valvonta ja toimiva tullijärjestelmä ovat yksi tärkeimpiä asioita Libyan valtionrakennuksessa”, Grixti totesi.
EUBAM Libya-mission päälliköksi on valittu suomalainen Antti Hartikainen. Mission tehtävänä on lujittaa Libyan nykyisiä resursseja, mukaan lukien sotilaallista rajavalvontaa, sekä luoda keskitetty IBM-järjestelmä. Grixti painotti, että missio tulee perustumaan vahvasti paikalliseen omistajuuteen: ”Libyalaiset ovat autonratissa, me istumme vieressä ohjeistamassa ja valvomassa”.
James Grixtin rinnalla puhui Suomen raja- ja merivartiosto-osaston apulaispäällikkö Arto Niemenkari, jonka mukaan rajavartiointikoulutuksen rooli siviilikriisinhallintamissioissa on noussut yhä merkittävämmäksi.”Yhdennetyn rajaturvallisuuden koulutus on tärkeää sekä EU:lle että missioiden isäntämaille. EU:n rajavalvontavirastolla, Frontexilla voisi olla nykyistä suurempi rooli missioiden suunnittelussa sekä toimeenpanossa”, sanoi Niemenkari.
Rajavalvonta osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Markus Bierschenk ja Henry Bolton EU:n ulkosuhdehallinnon siviilikriisinhallinnan suunnitteluyksiköstä (Civilian Planning and Conduct Capability, CPCC) tarkastelivat rajavalvonnan kasvavaa roolia EU:n kriisinhallintatoimissa.
EU:lla on tällä hetkellä käynnissä 11 siviilikriisinhallintamissiota, joissa työskentelee 2339 kansainvälistä työntekijää (suuri osa jäsenmaiden lähettämiä ja kustantamia) ja 1543 paikallista henkilöä. Siviilikriisinhallinnassa yhdennetty rajaturvallisuus merkitsee jäsenmaiden, kansainvälisten organisaatioiden ja eri sidosryhmien välistä tiivistä koordinaatiota ja yhteistyötä.
CPCC:n tehtävänä on antaa työkalut rajavalvontamissioiden koordinoituun suunnitteluun. Tämä ”työkalupakki” sisältää EU:n poliittiset ja strategiset tavoitteet, mandaatin, mission tavoitteet ja tehtävät sekä toiminnan yhdistettynä valvontaan. Nämä osatekijät otetaan huomioon aina uutta missiota suunnitellessa. Bolton korosti, että missioiden suunnittelussa etusijalla on kohdemaan erityisolojen huomioonottaminen.
Paneelikeskustelu: Suomen malli – parhaat käytännöt
”Suomen tarjoama siviilikriisinhallintamalli on poikkeuksellista Euroopassa”, totesivat Minna Laajava ulkoasiainministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä sekä Helinä Kokkarinen ja Kinga Devenyi sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksiköstä.
Suomen osallistumiselle kansainväliseen kriisinhallintaan yleensä ja siviilikriisinhallintaan erityisesti on laaja poliittinen tuki, ja siviilikriisinhallinnalle on luotu vahvat puitteet: erillinen laki, strategia ja määrärahamomentti.
Suomi lähettää vuosittain noin 100 asiantuntijaa siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen tehtäviin. Poikkeuksellista on, että kaikki asiantuntijat koulutetaan, valitaan ja lähetetään saman tahon - kriisinhallintakeskus CMC Finlandin - toimesta. Devenyin mukaan tämä mahdollistaa sen, että missioihin lähtevien palkkaus ja varustus ovat yhteneviä ja heillä on käytettävissään samat. kriisinhallintakeskuksen tarjoamat palvelut. Lisäksi asiantuntijoihin on sovellettu samoja valintakriteerejä, ja he ovat saaneet saman koulutuksen.