Suomi sisällön puolesta – aloitetaan Itämerestä

EU:ssa on aina taitettu paljon peistä päätöksentekomuodoista – kuka päättää ja miten. Päätöksentekotavoista kannattaakin elämöidä, silloin kun muutos palvelee paremman politiikan parempaa toteuttamista, niin kuin nyt esimerkiksi EU:n uusien huippuvirkojen on tarkoitus. Pahaa ei silti tekisi tiukempi keskittyminen sisältöön ja tuloksiin. Tähän tähtää Suomessa kohta pidettävä aivan uudenlainen huippukokous, joka pureutuu Itämeren pahoinvointiin konkreettisten sitoumusten kautta.

Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Kamppailuun Itämeren pelastamiseksi on rakennettu paljon lupaavia raameja, ennen muuta EU:n Itämeri-strategia sekä Itämeren suojelukomission toimintaohjelma. Helsingissä 10. helmikuuta järjestettävä huippukokous on puolestaan ainutlaatuinen yritys luoda ja tuoda toimintaohjelmaan kouriintuntuvaa sisältöä, eli nimenomaan toimintaa kuten huippukokouksen nimikin lupaa – Baltic Sea Action Summit. Konseptin nerous on sen yksinkertaisuudessa: mukaan pääsee vain sitoutumalla uskottavaan toimintaan.

Ponnistus ei näytä jäävän pelkäksi yritykseksi. Tätä kirjoitettaessa sitoumusten määrä on kivunnut huippukokouksen alla jo lähelle sataa, kaksin verroin kuin mitä järjestäjät rohkenivat toivoa. Asialla ovat olleet niin julkisyhteisöt, tutkimuslaitokset, yritykset, ympäristöjärjestöt kuin yksityiset kansalaisetkin. Sitoumusten kirjo vaihtelee vesiteknologisesta koulutuksesta Pohjois-Hollannissa viemäriveden puhdistukseen Venäjällä. Väliin mahtuu puhtaamman laivaliikenteen kehittelyä, jätehuollon parannuksia, puhtaampaa maataloutta ja vaikka mitä. Mikä tärkeintä, kaikkein painavimpia sitoumuksia on lupa odottaa Itämeren mailta vasta itse huippukokouksen yhteydessä.

Presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlinin koollekutsuma Itämeri-huippukokous lähestyy siis lupaavissa tunnelmissa. Julkisen ja yksityisen harmonisesti yhteensovittavan huippukokouksen tarkka osallistujaluettelo on vielä salaisuus, mutta valtionpää on tulossa lähes kaikista rantavaltioista, korkean tason edustus niistä kaikista. EU on tietysti myös näkyvästi mukana. Presidentti Halosen kiteyttää ajatuksen seuraavasti: ”Baltic Sea Action Summit tarttuu globaaleihin ongelmiin alueellisella tasolla”. Projektin etenemistä ja taustoja voi käydä tutkailemassa mm. osoitteessa www.bsas.fi. www.bsag.fi -sivusto puolestaan kertoo vuonna 2007 mm. Ilkka Herlinin perustaman Baltic Sea Action Groupin nopeasta ja menestyksekkäästä liikkeellelähdöstä ja arvovaltaisista kansainvälisistä taustavoimista niin politiikan, liike-elämän kuin tieteenkin parista.

Ei ihme, että niin kotimaisen kuin kansainvälisen mediankin kiinnostus huippukokoukseen on lisääntynyt voimakkaasti. Ulkoministeriö on promovoinut ansiokkaasti pioneeriluonteista huippukokousta. EU-edustustokin kantaa kortensa kekoon mittavalla Itämeri-tilaisuudella vielä tällä viikolla Brysselissä, yhdessä huippukokousjärjestäjien sekä Helsingin ja Turun kaupunkien kanssa. Samalla pääsee esiin myös itämerellinen kulttuurin elinvoima Turun kulttuuripääkaupunki- ja Helsingin design-pääkaupunkihankkeiden muodossa, korkealaatuisen musiikin siivittämänä.      

Uraauurtavan Itämeri-huippukokouksen taustalla häämöttää parhaimmillaan uudenlainen ote politiikan tekemiseen. Taloudellisten vaikeuksien ja monenmoisten mullistusten keskellä on helppo ymmärtää, että niin EU-maiden kuin yhtä lailla EU-instituutioidenkin on pyrittävä nimenomaan todellisiin tuloksiin tavallisten eurooppalaisten hyväksi – vieläkin enemmän kuin tähän asti. Oli kyseessä ilmastonmuutos tai Itämeri, kilpailukyky tai kalastuspolitiikka, pelkistä tavoitteiden kauneuskilpailuista ei ole iloa. Vain hyvien sisältöjen rakentaminen ja toteuttaminen auttaa – toivokaamme Suomi-vetoisesta Itämeri-huippukokouksesta lupaavaa suunnannäyttäjää.

Jussi Seppälä

Kirjoittaja on EU-edustuston lehdistöneuvos.