Revolveri, Ikea ja EU
Nyky-Euroopassa - kiitos rauhanprojekti EU:n - turvautuminen aseisiin anarkian torjumiseksi on onneksi jäänyt yhä enemmän historiaan. Yksilöiden tasa-arvo perustuu lain ja viranomaisten tarjoamaan suojaan, mutta tekniikka tuottaa yhä uusia "suuria tasa-arvoistajia". Pieni google-haku tarjoaa oman aikamme tasa-arvoistajaksi ikävä kyllä myös atomipommin, mutta kiinnostavammin mm. kännykän, internetin ja ilmaisen koulutuksen.
Jokainen tuntee modernien innovaatioiden maailmaa mullistaneen ja mullistavan merkityksen. Euroopalle tämän päivän tekniset tasa-arvoistajat ovat kiistaton osoitus siitä, että vain kykenemällä sekä innovaatioiden luomiseen että ennen muuta niiden hyödyntämiseen, meillä on jatkossakin mahdollisuus pärjätä armottomassa globalisoituneessa kilpailussa.
Lissabonin strategialla oli määrä nostaa EU maailman kilpailukykyisimmäksi alueeksi vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteet olivat oikeat: satsauksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin. Ongelmaksi jäi se, että monet maat jättivät ne toteuttamatta. Siitä on kärsinyt koko Eurooppa.
Nyt aletaan laatia Lissabonin seuraajaksi uutta kilpailukykystrategiaa, jonka pitäisi päätyä käytännön toimeenpanoon paljon edeltäjäänsä paremmin. Viestikapulan ottaa aloittava puheenjohtaja Ruotsi, jolla onkin innovoinnin saralla paljon annettavaa. Ensimmäiseksi esimerkiksi voisi listata yhteiskuntamallin, joka on pitänyt maan pois sotatantereilta jo 200 vuotta. Kun Colt vasta mullisti voimasuhteita villissä lännessä, useimmat ruotsalaiset olivat jo unohtaneet millaista sota on.
Innovoiminen ei siis ole vain keksintöjen luomista vaan yhtä lailla uusien toimintatapojen ja konseptien kehittämistä. Ruotsin meriittilistalta löytyy mm. Ikea, joka on vaikkapa Brysseliin muuttajille jo enemmän institutionaalinen itsestäänselvyys kuin pelkkä mahdollinen ostosmatkan kohde. Googlen kokoamaan "tasa-arvoistaja" -listaan olisi mainiosti voinut lisätä vaikkapa Ikean - edullisia kalusteita kaikkien saataville. Vastaavia menestystarinoita Eurooppa tarvitsisi kipeästi lisää.
Harmillista kyllä, hakukone ei tarjonnut suureksi tasa-arvoistajaksi myöskään EU:ta. Sitähän EU kuitenkin on. Luxemburg lienee paras esimerkki siitä, miten pieni maa on EU:n kautta pystynyt jo vuosikymmeniä kompensoimaan kokonsa moninkertaiseksi niin poliittisessa päätöksentekovallassa kuin taloudellisissa hyödyissäkin mitattuna.
Yhtä lailla voi kysyä, olisiko edes kuviteltavissa, että Suomi jotakin muuta kautta saisi vaikkapa omat talouspoliittiset viestinsä yhtä näkyvästi ja tehokkaasti huomioon otetuiksi kuin esimerkiksi päättyvän puolivuotiskauden EU-huippukokouksissa ja valtiovarainministerikokouksissa. Enpä usko.
Ruotsin puheenjohtajakauden suuria kysymyksiä on myös niinikään pienen maan Irlannin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Tarjolla on mm. unionille parempi päätöksentekokyky. Toivottavasti irlantilaiset muistavat alkusyksystä kaikki EU:n jäsenilleen tarjoamat hyödyt, joista Irlanti on poikkeuksellisen hyvin päässyt nauttimaan. EU oli Irlannille erityisen suuri tasa-arvoistaja: Euroopan laidan maatalousmaasta päätöksenteon ytimeen ja modernin talouden kärkimaiden joukkoon.
Meitä kaikkia koetteleva talouskriisi on myös muistutus siitä, miten kipeästi toisiamme tarvitsemme EU-yhteistyön kautta. Vain omaan napaan tuijottamisen pitäisi olla yhtä vanhanaikaista kuin Colttiin tarttumisen - siitä pitäisi ruotsalaisten nyt onnistua kaikki vakuuttamaan.
Jussi Seppälä
Lehdistöneuvos