Pysähtyykö ilmastonmuutos? Pelastuuko Itämeri? Tarvitaanko direktiiviä biojätteistä?

Eurovaalien tuoreessa tuloksessa näkyy selvästi, että ympäristöteemat ovat tärkeitä ainakin niille Suomen kansalaisille, jotka EU-vaaleissa äänestävät. Näin on syytä ollakin, koska ympäristöasioiden EU-sääntelyllä on pitkät perinteet ja EU:n toimivalta ympäristöasioissa on vahva. Ympäristöasioita onkin usein järkevä säätää nimen omaan EU:n tasolla, koska monet ympäristöongelmat eivät välitä maiden rajoista eikä niitä voi kansallisella tasolla torjua.

Suomen haasteena Brysselissä on pyrkiä varmistamaan, että saadaan aikaan kunnianhimoista ympäristölainsäädäntöä ja huomioidaan samalla Suomen pohjoisiin olosuhteisiin liittyvät erityispiirteet. Tästä näkökulmasta on mukava todeta, että suomalaiset olot tuntevia henkilöitä osallistuu jatkossakin paitsi jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin myös tulevan Euroopan parlamentin ympäristöpoliittiseen työhön. Uumoilen nimittäin, että moni suomalaismeppi pääsee seuraavankin parlamentin aikana oikein hyviin asemiin parlamentin erittäin vaikutusvaltaisessa ympäristövaliokunnassa.

**

Tulevan puheenjohtajamaan Ruotsin agendalla ympäristö on vahvasti esillä, erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan ja Itämeren suojelun kautta. Joulukuussa pidettävä Kööpenhaminan ilmastokonferenssi on yksi vuoden suurimpia tapahtumia, ja toiveet globaalin ja sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ovat korkealla. Helppoja neuvotteluista ei todellakaan tule, mutta maailmalla on viime aikoina selvästi vahvistunut poliittinen tahto pyrkiä rajaamaan ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tätä kahden asteen rajaa pidetään tiedemiesten keskuudessa eräänlaisena haamurajana sen suhteen, ettei ympäristössä ja ihmisten elinolosuhteissa tapahtuisi todella suuria peruuttamattomia muutoksia. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi sitä, että maailman hiilidioksidipäästöjen huippu nähtäisiin noin kymmenen vuoden kuluttua, ja siitä lähdettäisiin voimakkaaseen laskuun.

EU-maat osoittivat valmiutensa tavoitteen saavuttamiseen viime joulukuussa sopimalla laajasta lainsäädäntöpaketista, jolla varmistetaan 20 prosentin päästövähennykset vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja luodaan edellytykset 30 prosentin päästövähennyksille, jos muut teollistuneet maat sitoutuvat Kööpenhaminassa vastaavan suuruisiin leikkauksiin. Ruotsin pj-kauden haasteena on keskustella EU:n valmiudesta rahoittaa parempaa elintasoa hamuavien kehitysmaiden auttamista päästövähennysten tielle. Heikko taloudellinen tilanne näkyy tietysti neuvotteluissa, mutta toisaalta kriisi nähdään yhä suuremmissa määrin mahdollisuutena siirtyä hiilipohjaisesta taloudesta kohti uusia horisontteja. Tämä näkyy konkreettisesti ympäri maailmaa tehdyissä eri valtioiden elvytyspaketeissa, jotka on merkittäviltä osin suunnattu aikaansaamaan uusia taloudellisen kasvun lähteitä "vihreän talouden" piiristä.

**

Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi Ruotsin puheenjohtajuuskauden toinen keskeinen ympäristöteema on Itämeren suojelu. Euroopan komissio antoi viime viikolla kattavan Itämeri-strategian(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka EU-maiden pääministerien ja valtionpäiden on tarkoitus hyväksyä lokakuussa huippukokouksessaan. Suomi on ollut aktiivisesti ajamassa aloitetta, joka on tärkeä avaus EU:lta erittäin heikossa kunnossa olevan Itämeren auttamiseksi. EU:n Itämeristrategia ei suoranaisesti tuo uutta EU-rahaa Itämerelle, vaan pyrkii kasaamaan yhteen olemassa olevia rahoituskanavia ja toimintafoorumeita ja tähtää politiikkojen ja rahoituksen suuntaamiseen niille aloille, joissa toimia erityisesti kaivattaisiin. Suomen näkökulmasta tärkeimmät ympäristöteemat Itämerellä ovat Itämeren ravinnekuorman vähentäminen ja meriturvallisuuden vahvistaminen erityisesti mahdollisiin öljytuhoihin varautumiseksi. Nämä asiat ovat mukana komission antamassa toimintasuunnitelmassa, ja Suomi tulee olemaan aktiivinen näiden asioiden eteenpäin viemisessä.

**

EU:n ympäristöagendalla on suurten kärkiteemojen lisäksi aina paljon Suomen kannalta kiinnostavaa vähän arkisempaa seurattavaa. Tällä hetkellä EU:ssa tehdään työtä esimerkiksi suurten polttolaitosten päästöjen vähentämiseksi, parannetaan sähkö- ja elektroniikkaromua koskevaa sääntelyä, pohditaan erillisen biojätedirektiivin tarvetta ja pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kaikissa näissä ja monissa muissa asioissa neuvotteluissa mukana on aina Suomen hallitus, joka osallistuu joka ikisen "Brysselistä tulevan" asetuksen, direktiivin tai muun säädöksen valmisteluun Euroopan union neuvoston työn kautta. Suomen hallituksen etäpesäke Brysselissä on Suomen pysyvä edustusto, jonka asiantuntijoille voi aina soittaa. Kännykkänumerot löytyvät näiltä nettisivuilta!

Mika Kukkonen