EUE:n kolumni: Pohdinnassa Euroopan tulevaisuus ja rahoitus

Euroopan tulevaisuudesta käydään parhaillaan laajaa keskustelua, joka käynnistyi reilu vuosi sitten komission ns. valkoisen kirjan myötä. Prosessi huipentuu EU:n johtajien epäviralliseen kokoukseen Sibiussa Romaniassa ensi vuoden toukokuussa. EU:n monivuotinen rahoituskehys on keskeinen osa tätä EU:n tulevaisuuskeskustelua. Se määrittää, mitkä asiat ja arvot ovat EU:lle tärkeimpiä. Niin tärkeitä, että niihin ollaan yhdessä valmiita investoimaan EU - veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemia rahoja.

Komissio antoi toukokuun alussa ehdotuksensa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021-2027. Tiedonanto kuvailee talousarvioehdotusta nykyaikaiseksi ja sellaiseksi, jonka tehtävä on suojella, puolustaa ja tarjota mahdollisuuksia. Komissio haluaa modernisoida, yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa. Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan uuden talousarvion avulla EU:n tulee olla ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni”. Toisin sanoin unionin tulisi keskittyä sellaisiin toimiin, jossa se voi saada aikaan parempia tuloksia kuin mitä yksittäinen jäsenmaa voisi saavuttaa toimimalla yksin. Kyse on EU:n tuottamasta lisäarvosta.

Budjettikomissaari Günther Oettinger on monessa yhteydessä korostanut, että uusi rahoituskehysehdotus on tulos jäsenmaiden kanssa käydyistä keskusteluista ja vastaus jäsenmaiden esittämiin vaatimuksiin ja toiveisiin. Ehdotuksen taustalla ovat Britannian EU-eron aiheuttama tulojen pieneneminen sekä uusista poliittisista prioriteeteista aiheutuvat menopaineet. Lisäpainetta aiheutuu kunnianhimoisesta aikataulusta. Komissio haluaa ratkaisua ensi kevääseen mennessä, ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja. Se olisi komission mielestä vahva viesti EU:n yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä sekä EU:n omille kansalaisille että ulkomaailmalle. Monet jäsenmaat pitävät aikataulua epärealistisena, mutta eivät toki kaikki. Euroopan parlamentti sekä jäsenmaista mm. Saksa on ilmaissut valmiutensa neuvotella tiukemmankin aikataulun puitteissa.

Rahoituskehysehdotuksellaan komissio yrittää vastata moniin ajankohtaisiin haasteisiin, jotka liittyvät mm. EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen, teknologiseen ja demograafiseen kehitykseen, työttömyyteen, ilmastonmuutokseen, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä muuttoliikkeeseen. Keskeinen kysymys tulevissa neuvotteluissa onkin monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistaso. Se tulee asettaa niin, että yhdessä asetetut politiikkatavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Yksi tärkeä ja paljon huomiota herättänyt uudistus on komission ehdotus kytkeä EU-varojen käyttö oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ideana on, että EU-rahoitus voitaisiin keskeyttää, rahoitusta lykätä tai vähentää, jos oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen kohdistuisi jäsenvaltiossa puutteita. Tämä uudistus on jos ei kaikkien niin ainakin enemmistön mukaan tervetullut. Olkoonkin, että sen rakentaminen käytännössä toimivaksi järjestelmäksi ei taida olla ihan helppoa.

Suomi tyytyväinen uusiin panostuksiin

Suomen näkökulmasta keskeinen kysymys on, mitä me saamme ja kuinka paljon tämä lysti meille maksaa. Nykyisellä rahoituskehyskaudella Suomi on maksanut EU:n yhteiseen kassaan noin 2 miljardia euroa vuosittain ja saanut takaisin noin 1,5 miljardia euroa. Noin 65 prosenttia euroista on tullut maatalouteen, 17 prosenttia koheesiotoimiin ja 15 prosenttia kilpailukyvyn edistämiseen.

Suomen nettomaksuasemaan vaikuttaa eniten rahoituskehyksen kokonaistaso. Perusperiaatteemme on, että Britannian ero tulee huomioida täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tätä taustaa vasten komission ehdotus on meille liian korkea. Kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyistä tasoa, vaikka emme kuulukaan tähän kaikkein tiukimpien 1% -tasoa kannattavien joukkoon. Komission ehdotus nostaisi tason (kehyksen ulkopuoliset välineet) 1,14 prosenttiin EU27-maiden bruttokansantulosta.

Kokonaisuudessaan komission ehdotus vaikuttaisi olevan ainakin kohtuullinen pohja neuvotteluille. Tutkimus ja kehitys, innovaatiot ja investoinnit on ehdotuksessa huomioita ja nehän ovat myös Suomelle tärkeitä. Myös nuorten koulutusmahdollisuuksiin satsataan jatkossa merkittävästi. Komission esitys sisältää myös Suomelle tärkeän puolustusyhteistyörahoituksen. Lisäksi muuttoliike on mukana laskelmissa. Suomi on perinteisesti kannattanut myös maksuhelpotusten poistoa, joten tältäkin osin ehdotus on hyvä pohja neuvotteluille. Komission tavoite yksinkertaistaa näkyy mm. InvestEU ehdotuksessa, joka yhdistää 14 tällä hetkellä käytössä olevaa EU:n rahoitusohjelmaa yhden katon alle. Koheesiorahoituksen osalta komission esitys kertoo sen, että Suomen erityisolosuhteet ja harvaan asutus on huomioitu. Komission alustavien lukujen perusteella Suomi olisi saamassa hiukan lisää koheesiorahoitusta tulevalla kaudella. Sen sijaan tilanne maatalouden osalta on päinvastainen. Vaikka Suomeen kohdistuvat leikkaukset ovat komission alustavien laskelmien mukaan keskimääräistä pienempiä, ovat maaseuturahojen leikkaukset silti meille suuria.

Kun lasketaan yhteen Brexitin jättämä aukko unionin budjetissa, kaikki uudet prioriteetit, komission ehdottamat leikkaukset, jäsenmaiden väliset näkemyserot ja aikataulupaineet, niin kyllä neuvotteluissa tulee olemaan työmaata itse kullekin. Asetelmaa ei auta se, jos heti alkumetreillä kaivaudutaan omiin poteroihin eikä nähdä nettomaksaja-nettosaaja – asetelmaa pidemmälle.  Suomen saama osuus riippuu lopulta siitä, miten onnistumme saamaan äänemme kuuluviin ja tavoitteemme läpi neuvottelujen eri vaiheissa. Selvää on, että kyse on joukkuelajista. Siispä olkaa valmiina, teitä kaikkia tarvitaan!

Niina Pautola-Mol

Kirjoittaja Niina Pautola-Mol on aloittanut monivuotiseen rahoituskehykseen keskittyvänä erityisasiantuntijana 1.6.2018. 

”Mikään ei riitä sille, jolle riittävä on liian vähän.” — Epikuros

Lisätietoa monivuotisesta rahoituskehyksestä.(Linkki toiselle web-sivustolle.)