Tutkimus- ja innovointirahoitukseen investoitava jatkossakin
Tutkimusministerit keskustelivat Kilpailukykyneuvostossa 30. toukokuuta julkisen T&I-rahoituksen taloudellisista perusteista ja sen vaikuttavuudesta. Teema alkaa olla taas mitä ajankohtaisin seuraavien rahoituskehysneuvotteluiden lähestyessä. Brexitin vaikutus rahoituskehyksiin ei ole vielä selvillä eikä luonnollisestikaan ole tietoa monivuotisen budjetin jakautumisesta eri politiikkasektoreiden kesken.
Tutkimuksen puiteohjelma on perinteisesti koettu menestyksekkäänä välineenä eurooppalaisessa työkalupakissa ja puiteohjelmien budjetit ovatkin kasvaneet merkittävästi: kuudennessa puiteohjelmassa budjetti vuositasolle laskettuna oli noin 5, seitsemännessä noin 7,5 ja nykyisessä puiteohjelmassa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Tutkimusministereitäkin asia selvästi mietityttää: miten käy tutkimuksen ja innovoinnin seuraavalla rahoituskaudella?
Myös kansallisella tasolla kysymys on ollut ajankohtainen. 1990-luvun puolivälissä alkanut jatkuva määrärahojen kasvattaminen sekä yliopistoille että t&i-rahoittajillemme Suomen Akatemialle että Tekesille katkesi kuluvan vuosikymmenen alussa. Mitä hyötyä julkisesta tutkimus- ja innovointirahoituksesta on? Miten julkisin varoin rahoitettu t&i vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Taloudellisen niukkuuden aikana myös ennen niin positiiviseksi mielletyt investoinnit t&i-toimintaan ovat joutuneet tiukan syynin alle.
Ekosysteemit tulevaisuuden rahoitusmalleina
Suomen pitkän linjan mukaisesti tutkimus ja innovointi eli uusi tieto ja uudet sovellutukset, ratkaisut ja toimintatavat uudistavat yhteiskuntaa, luovat työpaikkoja, kasvua ja hyvinvointia. Läpimurtoja tieteen ja teknologian aloilla ei synny ilman pitkäjänteistä panostamista laadukkaaseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Julkinen rahoitus stimuloi yksityisen sektorin investointeja t&i-toimintaan. Mutta nykymaailmassa tämä itsessään ei ole tarpeeksi: riittävän t&i-rahoituksen lisäksi tarvitaan uudistumista, joka tukee toimintaympäristömme kehittämistä, yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen luomista sekä uusien kasvualojen syntymistä ja kehittämistä.
Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden lisääminen vaatii tehokasta yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. On luotava osaamiskeskittymiä, verkostoja ja ekosysteemeitä sekä huolehdittava niissä toimivien erilaisten toimijoiden toimintaedellytyksistä. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten on luotava uusia tehokkaampia ja joustavia toimintatapoja maksimaalisen hyödyn saamiseksi julkisille t&i-investoinneille.
Monimutkaiset haasteet vaativat tuekseen tietoa ja uudistumista
Julkisen t&i-rahoituksen hyötyjä ei ehkä pystytä näyttämään tai konkretisoimaan nopeutuneiden talous- ja muiden syklien vaatimassa aikataulussa tarpeellisella tavalla. Kaikki julkiset, verovaroin rahoitettavat investoinnit ansaitsevat kriittistä tarkastelua ja pohdintaa parhaimman mahdollisen järjestelmän kehittämiseksi.
Maailmamme ja arkipäivämme muuttuvat kuitenkin vuosi vuodelta entistä monimutkaisemmiksi. Tulevien haasteiden kohtaamiseksi tarvitaan entistä enemmän tieteellistä tietoa ja parempia sovellutuksia, järjestelmiä ja ratkaisuita kuin koskaan aikaisemmin. Nykytilanteessa pahin mahdollinen ratkaisu olisi olla investoimatta tutkimukseen ja innovointiin.
Rami Nissilä
Kirjoittaja on tutkimuksesta-, innovaatiosta- ja avaruuspolitiikasta ja EURATOM:sta vastaava erityisasiantuntija Suomen Pysyvässä EU-edustustossa