Nuoret nuorten asialla Afrikan ja EU:n huippukokouksessa
Afrikan unionin (AU) ja Euroopan unionin (EU) johtajat kokoontuvat tänään Abidjanissa, Norsunluurannikolla, viidenteen Afrikan ja EU:n huippukokoukseen. Kokouksen tulevaisuuteen katsovaksi pääteemaksi on yhteisellä päätöksellä valittu nuoriso, tarkemmin sanottuna investoinnit nuorisoon. Suomea edustaa pääministeri Juha Sipilä.
”Nuorisossa on tulevaisuus.” Tämä vanha sananlasku pätee erityisesti Afrikassa. Saharan etelänpuolisen Afrikan maiden väestöstä uskomattomat 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen väkiluvusta alle 30-vuotiaiden osuus on noin 35 prosentin luokkaa. Määrällisesti afrikkalaisten nuorten määrä tulee vain kasvamaan tulevina vuosina Afrikan voimakkaan syntyvyyden vuoksi. Vuonna 2050 afrikkalaisia nuoria arvioidaan olevan miljardi.
Nuoriso on Afrikalle valtava voimavara, mutta myös haaste. Afrikan maiden työmarkkinoille tulee joka vuosi 18 miljoonaa uutta työntekijää, joille pitäisi löytää töitä ja toimeentulo. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä vain 3 miljoonaa vuodessa.
Näitä lukuja katsellessa ei ihmetytä, miksi niin monet päättävät lähteä etsimään tulevaisuutta ja toimeentuloa muualta, uskoen salakuljettajien tarinoihin fantastisesta tulevaisuudesta Euroopassa.
Ongelmana on, että myös monen EU-maan työttömyysasteet huitelevat pilvissä, erityisesti juuri nuorten työttömyys. Erityisen vakava tilanne on juuri niissä maissa, joihin siirtolaiset ensimmäisenä saapuvat. Esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on 35-45 välillä. Monet työpaikan perässä EU:n saapuvat joutuvat pettymään, kun töitä ei olekaan. Siirtolaisten epätoivoa hyödyntäviä riittää, joten monet päätyvät raatamaan pimeällä palkalla pelloille ja hikipajoihin.
Suurin tragedia kohtaa niitä, jotka eivät edes pääse EU:hun asti, vaan menehtyvät matkalla, joko Saharan autiomaahan tai Välimereen salakuljettajien surkeassa kunnossa olevien ja yli äyräiden sullottujen veneiden upotessa. Hukkuneita tiedetään olevan vähintään 33 000, eikä kuolleiden tarkkaa määrää ei edes tiedetä. Kuten olemme viime päivinä saaneet rikollisjoukkojen Libyassa pyörittämää orjakauppaa koskevista uutisista lukea, hyvin ei käy kaikille niillekään, jotka jäävät toiselle puolelle rantaa.
Nuoriso on Afrikalle myös valtava voimavara. On tärkeää, että myös Afrikan nuoret, niin pojat kuin tytöt pystyvät käyttämään kaiken sen valtavan potentiaalin, joka heissä on. Jo muutaman päivän vierailulla Norsunluurannikolla huomaa, miten paljon lahjakkuutta, luovuutta, osaamista ja intoa maan nuorilla on. AU-EU bisnesfoorumissa esittäytyi joukko lupaavia afrikkalaisia start up-firmoja, maassa on kiinnostavia nuoria musiikki-, elokuva-, muoti- ja design-alan osaajia ja kurioositeettina mainittakoon vielä, että Länsi-Afrikan versio Talent-ohjelmasta tarjoaa esityksiä, joiden rinnalla jopa amerikkalaiset esitykset kalpenevat.
AU:n ja EU:n yli 80 maan johtajan haastavana tehtävänä on nostaa Abidjanissa EU:n ja AU:n kumppanuus uudelle strategiselle tasolle. Nyt pitäisi löytää pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ja tarjota Afrikan nuorille paremmat tulevaisuuden näkymät.
Tavoitteet ovat kovat. Mitkä mahdollisuudet Afrikan ja EU:n johtajilla, valtaosin yli 50-vuotiailla miehillä, on ratkaista, tai edes ymmärtää nuorten, varsinkaan tyttöjen tilannetta? Ei välttämättä kovin hyvät, mutta onneksi tämä tiedostettiin kun nuorisoteema valittiin. Muun muassa Suomi on painottanut tarvetta kuunnella nuoria, ja valmistella huippukokousta yhdessä heidän kan
ssaan. Onneksi ajatuksella on ollut monen muunkin maan tuki.
120 afrikkalaista ja eurooppalaista nuorta, joukossa myös suomalaisia, kokoontui Abidjanissa lokakuussa nuorisohuippukokoukseen ja laati päämiesten huippukokoukselle suosituksia käsiteltävistä asioista. Jotta suositukset eivät jäisi kuolleeksi kirjaimeksi, EU:n ja AU:n komissioiden kesken sovittiin, että 36 nuorta jatkaisi aloitteiden valmistelua Brysselissä ja Addis Abebassa, ja he osallistuvat komissioiden valmistelutyöhön osana ns. Plug-in-aloitetta. Nuoret esittelevät työn lopputulokset tänään ja alustavien tietojen mukaan nuorten toiveissa korkealla ovat muun muassa yrityksen perustamisen helpottaminen, kiertotalouden kehittäminen paikallistasolla, tyttöjen koulunkäynnin esteiden poistaminen, ei-formaalin koulutuksen parempi tunnustaminen, paremmat osallistumismahdollisuudet yhteiskunnassa ja korruption torjunta.
Suomi on halunnut painottaa nuorison roolin tärkeyttä huippukokouksessa ottamalla pääministeri Juha Sipilän päätöksellä mukaan Suomen kymmenhenkiseen huippukokousdelegaatioon nuorisodelegaatin. Päästetään tässäkin kolumnissa nuoret ääneen:
Tuomas Tikkanen, Suomen nuorisodelegaatti, minkälaisia päätöksiä sinä odotat EU:n ja AU:n johtajilta nuorten hyväksi?
Usein juuri nuoret ovat ne, joilta puuttuu työtä, demokraattisia osallistumismahdollisuuksia sekä tulevaisuudentoivoa. On hankala kokea omistajuutta yhteiskunnasta ja jäädä rakentamaan valtiota, jos mahdollisuuksia vaikuttaa sen kehittämiseen ei ole. Tämä kaikki on jo sanottu useaan kertaan.
Afrikan päättäjien on nyt siirryttävä nuorisoteemoissa puheista käytäntöihin, kumppanuudessa EU:n kanssa. Julistuksia on laadittu, mutta usein juuri toimeenpano ja seurantamekanismit ovat puutteellisia. Tähän olisi osallistettava vahvemmin molempien mantereiden nuoria, oli kyse sitten työllisyyteen, koulutukseen tai rauhaan ja turvallisuuteen liittyvistä teemoista.
On työskenneltävä vahvasti eri ongelmien juurisyiden parissa, mihin myös EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin käyttämä "kestävä turvallisuus" -termi liittyy. Rauhaa, turvaa ja kestävää yhteiskuntaa ei voida luoda ilman laajamittaista osallisuutta ruohonjuuritasolta asti. Tässä tarvitaan valtioiden lisäksi myös vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Ei ole nuorten tehtävä vain vaatia johtajilta toimia itsensä hyväksi ja jäädä passiivisina odottamaan tuloksia - nuorille on tarjottava tilaa toteuttaa näitä toimia myös itse, ja johtajien on luotava siihen edellytykset.
Maria Kurikkala
Kirjoittaja on Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan liittyvistä kysymyksistä vastaava virkamies Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä