EU:n paremman sääntelyn agenda etenee

Kuva: Creative Commons Zero - CCO
Vuonna 1988 annettu EU:n kurkkujen käyryyttä säätelevä asetus pääsi vuosikausia paistattelemaan uutisjutuissa, mallimerkkinä Brysselin koneiston suoltamasta ”turhien säännösten kirjosta”. Kaikille asetus käyryyksistä ei ollut turha: suora kurkku oli tuottajien toive – laatuvaatimus paransi tilauksen ennakoitavuutta, suoraa kurkkua kun mahtuu laatikkoon enemmän. Asetus purettiin 20 vuotta myöhemmin.

Euroopan unionia on moitittu sekavasta säädöstulvasta ja huonosta lainvalmistelusta. Kansalaiset ovat kokeneet, että EU puuttuu liikaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä asioissa, jotka voitaisiin hoitaa jäsenvaltioiden tasolla. Mielikuvaa EU-lainsäädännön pikkumaisuudesta lietsovat entisestään erilaiset EU-myytit, vuonna 2015 EU ei esimerkiksi kieltänytkään saunomista(Linkki toiselle web-sivustolle.) eikä tehokkaita pölynimureita(Linkki toiselle web-sivustolle.)kaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) ole kielletty.

Myyttejä tai totuuksia, EU:ssa on tunnistettu tarve palauttaa lainsäädännön fokus olennaiseen – kysymyksiin, joissa tavoite saavutetaan paremmin yhdessä toimimalla. Yhdessä voidaan toimia esimerkiksi kasvun, innovaatioiden ja digitalisaation edistämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja panostamalla kestävään ympäristöön sekä sosiaalisiin kysymyksiin.

Parempaa sääntelyä on tavoiteltu EU:ssa läpi 2000-luvun, mutta edistyminen on takunnut. Vauhdin antamiseksi komissio julkaisi toukokuussa 2015 uudistetun paremman sääntelyn agendan. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä EU-politiikan ja lainsäädännön valmistelussa ja arvioinnissa kaikilla politiikan aloilla. EU:n työn tulee perustua tutkimustietoon ja sen valmistelussa kansalaisten, yritysten, järjestöjen, tutkijoiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien näkemykset on otettava huomioon. Lainsäädännön tavoitteet halutaan saavuttaa mahdollisimman vähin kustannuksin.

Vähemmän ja parempaa lainsäädäntöä

Parantunut sääntely on vähentänyt uuden lainsäädännön määrää. Kun vuosina 2010–2014 komissio antoi keskimäärin 130 uutta lainsäädäntöaloitetta, vuonna 2015 aloitteita annettiin vain 23 – kukin kytkeytyen Euroopan parlamentille esitettyihin poliittisiin suuntaviivoihin. Vuodelle 2017 ehdotuksia on luvassa 21.

Paremman sääntelyn REFIT-ohjelman avulla komissio on yksinkertaistanut lainsäädäntöä sekä vetänyt pois tai paranneltavaksi lainsäädäntöehdotuksia jotka olivat vanhentuneita tai joiden läpimenomahdollisuudet olivat heikot. Noin 150 takaisin vedetyn ehdotuksen joukossa oli mm. ALV-lomakkeiden harmonisoiminen; yritysten sisämarkkinoilla toimimisen helpottamiseksi laadittu ehdotus kaatui jäsenmaiden vaatimien verotietojen osoittautuessa liian erilaisiksi. Näkemykset erosivat myös esim. raskausajan suojelua koskevasta direktiivistä – nyt odotetaankin miten komission tuleva laaja esitys työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta huomioi esim. raskausaikaan liittyvät kysymykset.

Avointa valmistelua ja vaikuttavuutta

EU-politiikan valmisteluprosessin avaamiseksi sekä palautteen antamisen ja julkisen valvonnan helpottamiseksi on tehty monia uudistuksia. Kansalaiset, yritykset ja muut sidosryhmät voivat antaa palautetta(Linkki toiselle web-sivustolle.) suunnitelmista jo lainsäädäntöprosessin alusta lähtien. Julkisia kuulemisia on järjestetty satakunta vuodessa ja osallistuminen on ollut aktiivista, esimerkiksi ehdotus asedirektiivistä kirvoitti lähes 30 000 palautetta.

Jäsenmaat ja sidosryhmät käyvät säännöllistä keskustelua komission kanssa EU-lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon parantamisesta nk. REFIT-foorumilla(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa kuka tahansa voi esittää ehdotuksia EU-lainsäädännön parantamiseksi. EU-politiikan valmistelun seurannan helpottamiseksi perustetaan tänä vuonna myös yhteinen nettiportaali.

Koska lainsäädäntö syntyy toimielinten yhteistyönä, on tärkeää tarkastella myös lainsäädäntöprosessia. EU:n toimielinten sisäistä ja keskinäistä työtä on tehostettu mm. uudistetulla parempaa sääntelyä koskevalla toimielinten välisellä sopimuksella. Vuonna 2016 EU:n instituutiot tekivät myös ensimmäistä kertaa listauksen yhteisistä politiikkaprioriteeteista.

Säädösehdotusten tulee perustua todistusnäyttöön. Yhtenä tavoitteena paremmassa sääntelyssä onkin vaikutusarviointien lisääminen. Agendaan sisältyvät paremman sääntelyn suuntaviivat ja -työkalupakki sisältävät laajan ohjeistuksen vaikutusarviointien toteuttamisesta. Vaikutusarviointia valvoo itsenäinen sääntelytarkastelulautakunta(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomi tukee paremman sääntelyn agendaa

Myös Suomen EU-vaikuttamisen yhtenä painopisteenä on nykyistä parempi ja kevyempi sääntely. Suomelle tärkeää on sitoutuminen hyvään lainvalmistelu- ja soveltamiskulttuuriin sekä asianmukaisten resurssien takaaminen. Korkealaatuiset vaikutusarvioinnit ovat keskeisessä asemassa.

Suomen lainsäädännön kannalta ongelmallista EU-lainsäädäntöä on sinänsä katsottu olevan suhteellisen vähän. Hiljattain uutisoidun(Linkki toiselle web-sivustolle.) valtio-opin professoreiden Tapio Raunion ja Matti Wibergin selvityksen mukaan EU-lainsäädännön vaikutus Suomen lainsäädännön ohjaajana on ylipäätään pienempi kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää: eduskunnan vuosina 1995–2015 hyväksymistä lakiesityksistä vain 17,8 prosenttia viittasi Euroopan unioniin. Tutkimus ei kuitenkaan huomioi asetuksia, jotka velvoittavat jäsenmaita sellaisenaan. Näitä on annettu enenevässä määrin.

Määrällisyys itsessään ei ole tärkein mittari lainsäädännön onnistumista arvioitaessa, vaan kokonaisuutta tulisi katsoa tarkoituksenmukaisuuden ja tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

Paremmassa sääntelyssä onkin kyse kokonaisvaltaisesta ajattelutavan muutoksesta – näyttöön ja prioriteetteihin perustuvan sekä avoimen ja kattava politiikkaprosessin luomisesta – ja koko koneiston uudelleen virittämisestä tämän tarkoituksen saavuttamiseksi. Koneiston uudelleensäätäminen jokaista ratasta ja mutteria myöten vie kuitenkin aikaa, sääntelyn parantamistyössä ei ole pikavoittoja!

Johanna Kaprio

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen pysyvässä EU-edustustossa