Avaruuden rajattomat mahdollisuudet
Avaruus näyttelee arkipäivässämme yhä suurempaa osaa. Uusien teknologioiden myötä käytämme enenevässä määrin tietoa ja dataa joka on tehty avaruudessa tai välitetty meille sitä kautta. Tässä nopea katsaus ajankohtaisiin avaruusuutisiin. Tule mukaan, hei mennään tsiigaan avaruuden ikkunaa!
Komissio julkaisi ensimmäisen Euroopan avaruusstrategian lokakuun lopulla 2016. Strategiassa määritellään yhteiset painopistealueet, jotka ovat hyvin linjassa Suomen kansallisen avaruusstrategian kanssa (vuosiluvut 2013-2020). Lippulaivaohjelmat Galileo- (paikantamisjärjestelmä) ja Kopernikus (maan havainnointi) muodostavat edelleen EU:n avaruustoiminnan kovan ytimen.
Kansainvälinen kilpailu on koventunut myös avaruuden suhteen ja oli tarvetta koordinoida yhteistä politiikkaa. Ymmärrettävistä syistä avaruudessa toimiminen on erittäin kallista ja jäsenvaltioiden kannalta voimavarojen yhdistäminen tällä sektorilla on EU-yhteistyötä parhaimmillaan. Strategian tavoitteena on edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä. Tuotteet ja palvelut rakentuvat uuden tiedon, datan, ympärille, jota avaruudesta käsin tuotetaan. Nyt halutaan myös paremmin määritellä säännöt, joilla tuota dataa käsitellään, kuka sitä saa käyttää ja millä ehdoilla.
Galileo, EU:n oma "geepeeäs"
Toinen merkittävä edistysaskel EU:n avaruustoiminnoissa otettiin joulukuun puolivälissä kun pitkään valmisteilla ollut Galileo-paikantamisjärjestelmä saatiin käyttöön. Kiertoradalla on nyt 18 Galileo-satelliittia, tarkoitus on lähivuosina lähettää vielä kuusi lisää.
Siviilikäyttöinen Galileo tarjoaa tarkkoja paikantamispalveluita sekä kansalaisten että viranomaisten käyttöön. Sen odotetaan mm. nopeuttavan kadonneiden henkilöiden etsintöjä merkittävästi. Galileo on kolmas globaali paikantamisjärjestelmä USA:N GPS:n ja venäläisen GLONASS:n lisäksi.
Aalto-1 valmiina, Suomesta pian avaruusvalta!
Myös Suomessa tapahtuu! Meistä on nimittäin tulossa avaruusvaltio pikapuoliin, kun maamme ensimmäinen satelliitti Aalto-1 laukaistaan kiertoradalle. Aalto-1 on nanosatelliitti, joka on valmistettu oppilastyönä professori Jaan Praksin johdolla Aalto-yliopistossa. Kaikki Aalto-1:ssa on uniikkia: se on hämmästyttävän pieni: 10 cm x 10 cm x30 cm. Painoakin on vain nelisen kiloa. Se saa voimansa kahdeksan watin aurinkokennoista. Sen valmistamisessa on ollut mukana yli 80 opiskelijaa, satelliitista on tehty 50 opinnäytetyötä ja 12 väitöskirjaa. Se on ensimmäinen kokonaan Suomessa suunniteltu, rakennettu ja Suomeen rekisteröitävä satelliitti.
Aalto-1:n on tarkoitus testata Maan kaukokartoitukseen tarkoitettua AaSi-spektometriä ja avaruussäteilyä mittaavaa RADMON-mittalaitetta. Aalto-1:n laukaisu on valitettavasti viivästynyt eri syistä jo pari kertaa. Suomalainen avaruusyhteisö odottaa nyt laukaisua vesi kielellä. Satelliitti on tarkoitus laukaista lähikuukausina Kaliforniasta SpaceX-yhtiön Falcon-9 -kantoraketilla. Avaruuden valloittamisen myötä tulee myös uusia vastuita ja Suomessa onkin aloitettu oman avaruuslain valmistelu.
Rami Nissilä
EU-edustuston tutkimuksesta-, innovaatiosta- ja avaruuspolitiikasta, EURATOM:sta vastaava erityisasiantuntija