Enemmän vapautta turvallisemmassa ympäristössä - Tukholman ohjelma eli oikeus- ja sisäasioiden tulevaisuus
Komissio antoi kesäkuussa 2009 tiedonannon uudesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelmasta vuosille 2010-2014. Tästä käynnistyi ohjelman virallinen valmistelu, mutta asiaa on valmisteltu kulisseissa jo pitkään ja Suomikin on ollut mukana aktiivisena vaikuttajana. Tämän järjestyksessään kolmannen oikeus- ja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, ns. Tukholman ohjelman, valmistelu ja hyväksyminen on keskeinen Ruotsin pj-kauden teemoista oikeus- ja sisäasioissa.
Tukholman ohjelma on jatkoa Tampereen ja Haagin ohjelmille. Tampereen ohjelma on ollut ja on edelleen Suomen ensimmäisen puheenjohtajakauden ylpeys. Monivuotisten ohjelmien merkitystä ei sovi väheksyä, sillä muun hyvän lisäksi ne lisäävät myös eurooppalaisten virkamiesten maantieteellistä sivistystä. Ilman monivuotisia ohjelmia monikaan toisen jäsenvaltion virkaveli ei välttämättä tunnistaisi Tamperetta erääksi Suomen merkittävimmistä kaupungeista. Eivät tamperelaiset taida aavistaakaan, kuinka usein heidän kaupunkinsa nimi edelleenkin mainitaan oikeus- ja sisäasioiden sektorin kokouksissa. Hienoinen ylpeyden hymy nousee aina suupieleen sen kuullessa. Itse sanakin soi eurooppalaisten suissa r- kirjaimineen paljon pontevammin kuin esimerkiksi Haag. Uuden ohjelman ytimekkäämpi nimi olisikin voinut olla Tampere III.
Ohjelman lopullinen hyväksyminen tulee tapahtumaan Eurooppa-neuvoston joulukuun kokouksessa. Sitä ennen aihetta valmistellaan kuitenkin erinäisissä kokoonpanoissa. Eräs keskeisimmistä valmistelutilaisuuksista on heinäkuun epävirallisessa oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa joka järjestetään, luonnollisesti, Tukholmassa.
Ohjelmaa on tarkoitus valmistella mahdollisuuksien rajoissa ruotsalaiseen tapaan. Näin ollen avainsanana on avoimuus ja läpinäkyvyys. Niin jäsenvaltioiden kuin kaikkien muidenkin tahojen tulee voida ottaa prosessiin osaa ja sanoa mielipiteensä. Tätä toimintamallia myös toteutettiin ensimmäisessä virallisessa, heinäkuun alussa jo olleessa komiteakäsittelyssä. Jokainen jäsenvaltio ja paikalla edustettuna ollut virasto sai sanoa sanottavansa. Tämän mahdollisti tiukka sekuntikelloaikataulutus, joka myös täytäntöönpantiin tehokkaasti. Tätä täsmällisyyttä oli suomalaisena ilo katsella, ja se antaa esimakua siitä, että Ruotsi tulee hoitamaan puheenjohtajakautensa varsin tehokkaalla tavalla.
Itse tiedonannossa nostetaan esiin monia tärkeitä asioita. Kokoavina teemoina ovat kansalaisten oikeuksien kohentaminen, kansalaisten elämän helpottaminen, suojeleva Eurooppa eli sisäinen turvallisuus sekä maahanmuutto- ja turvapaikkakysymysten osalta solidaarinen ja vastuullinen Eurooppa.
Komission tiedonannossa esitetyt yleiset lähtökohdat ja painotukset vastaavat pitkälti Suomen näkemyksiä. Tukholman ohjelman tulee perustua Haagin ohjelman loppuunsaattamiseen ja Haagin ohjelman toteutumisen arviointiin. Myös komission tiedonannossa korostetaan tätä. Suomi pitää myös erittäin tärkeänä tiedonannossa esitettyä tavoitetta toiminnan arvioinnin tehostamisesta.
Kuten todettu, ohjelmassa nousee esiin monia tärkeitä aihealueita. Henkilökohtaisesti ja omassa tapauksessani vain rikosoikeuden näkökulmasta voin kuitenkin omien tuntemusteni perusteella jakaa näkemykset siitä, että on tietyssä mielessä aika jarruttaa ja katsoa, mitä on saatu aikaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse toiminnan pysähtymistä vaan eri asioiden painottamista. Viime vuosina rikosoikeuden alueella on käsitelty ja sovittu lainsäädäntöhankkeesta toisensa perään.
Rikosoikeudellisen lainsäädäntöhankkeen hyväksyminen ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että se on jäsenvaltioissa pantu kansallisesti täytäntöön ja sitä sovellettaisiin käytännössä. Määrä ei saisi olla ratkaisevaa vaan laatu. Tämä ongelma johtuu osin siitä, että kuuden kuukauden EU-puheenjohtajakauden tuloksia on helpointa mitata hyväksyttyjen hankkeiden määrällä. Uskon ja toivon, että tulevaisuus on kuitenkin yhtä valoisa kuin Tukholman kesäinen yö.
Mikko Monto