Avoimesti syksyn haasteisiin
Ruotsin uusi päätiedottaja Jörgen Gren tiivistää ruotsalaisen avoimuusajattelun ytimekkäästi: ero off-the-recordin ja on-the-recordin välillä on häviävän pieni. Toisin sanoen, asioista kerrotaan niin kuin ne ovat, avoimesti, eikä salailusta aiheutuvia turhia huhuja synny.
Kuulostaako liian hyvältä? Mahdollisten epäilijöiden kannattaa aloittaa tutkimuksensa Ruotsin erinomaisilta nettisivuilta - www.se2009.eu - ja tehdä omat johtopäätöksensä. Hyvä esimerkki on vaikkapa se, että netistä löytyvät sellaisinaan mitenkään karsimattomina mm. pysyvien edustajien ja heidän sijaistensa Coreper-kokousten agendat. Se on harvinaista. Vastaavaan avoimuuteen ei ole aiemmin yltänyt juuri kukaan muu kuin - yllätys yllätys - Suomi.
Ruotsin puheenjohtajuussivut ovat herkkua myös niille, jotka mieluummin kuuntelevat ihmisiä kuin lukevat dokumentteja. Ruotsalaiset ovat satsanneet erityisesti siihen, että informaatiota on saatavissa helposti löydettävässä ja ymmärrettävässä muodossa kuten videoklipseinä, esiintyjinä ja tekijöinä koko kirjo koululaisista ministereihin.
Tiedotusonnela EU?
Ruotsin tiedotusystävällinen linja herättää vain positiivista huomiota. Aivan niin positiivista taas ei ole - EU:n kannalta - huomion syy. Jos kaikki maat nimittäin toimisivat yhtä ansiokkaasti, tuntuisi Ruotsinkin toiminta itsestäänselvyydeltä. Nyt se ei sitä ole, ja pohjoismaisen avoimuuslinjan kannattajilla riittää vielä tehtävää, Suomi luonnollisesti Ruotsin rinnalla ja tukena.
Esimerkiksi jäsenmaiden keskinäisessä tiedotusyhteistyössä riittäisi kehittämistä. Olisiko freudilainen lipsahdus, kun huomasin taannoin työryhmä-sanaa näppäillessäni, että näytölle muodostui ensin "työtyhmä". Seuraavalla yrityksellä "työtyrmä". Jäsenmaiden keskinäinen tiedotustyöryhmä on kokoonpano, joka voisi saada nykyistä paljon enemmänkin aikaiseksi. Tiedotustyöryhmää ei Ruotsi pääse puheenjohtajanakaan (EU-hallinnollisista syistä) vetämään, mutta on jännittävää nähdä saataisiinko silti uusia tuulia puhaltamaan.
Tiedottamisen jäykkyydessä - sama koskee tiedottamisen suunnittelun jäykkyyttä - on useimmiten kiinni avoimuuteen syystä tai toisesta kohdistuvista duubioista. Siinä missä pohjoismaat näkevät avoimuuden luovan luottamusta ja siten tukevan politiikan oikeutusta, jotkut kokevat sen vielä kiusalliseksi tai jopa haitalliseksi.
Siksi on mielenkiintoista nähdä, miten käy EU:n nyt olemassa olevan avoimuusasetuksen. Asetuksen uudistamista on jauhettu pitkään, ja yksimielisyys on yhä kaukana. Komission uudistusehdotus käytännössä jossain määrin rajoittaisi nyt vallitsevaa asiakirjojen avointa hyvää saatavuutta. Muun muassa Suomelle sopisikin mainiosti koko takapakkia ottavan "uudistuksen" kuoppaaminen.
Syytä optimismiin
Kaikki ei siis ole täydellistä. Mutta Ruotsin avoimuuslinjan kaltainen esimerkillinen suhtautuminen niin tiedotusvälineisiin kuin nettiaikaan upgreidattuun kansalaiskeskusteluunkin vie asioita vääjäämättä oikeaan suuntaan. Esimerkin voima on mahtava, on kiusallista jäädä vertailussa liikaa jälkeen. Ruotsi on vaikeiden politiikkaratkaisujen keskellä omaksunut taas uusia standardeja luovan linjan, jota Suomi voimakkaasti tukee - niin kuin Ruotsin puheenjohtajuutta kaikin tavoin muutenkin.
Jussi Seppälä
Kirjoittaja on EU-edustuston lehdistöneuvos