Suurlähettiläs Minna Kivimäki: EU-vuosi 2021 – toimeenpanoa ja toivoa

Suurlähettiläs Minna Kivimäki: EU-vuosi 2021 – toimeenpanoa ja toivoa

Koronakriisivuoden 2020 jälkeen EU:n puheenjohtajana aloittaneen Portugalin puheenjohtajuus-slogan summaa hyvin sen, mistä vuonna 2021 on kyse. Time to deliver – aika laittaa toimeen.

Koronakriisin akuutti hoito vei suuren huomion vuoden 2020 aikana. Kriisi on tietysti edelleen päällä ja näkyy myös EU:n toiminnassa. Kokoustaminen jatkuu pääosin virtuaalisesti, fyysisiä kokouksia järjestetään vain välttämättömistä syistä. Esimerkiksi EU:n neuvoston päätöksenteon varmistamisen kannalta keskeiset Coreper-lähettiläiden kokoukset jatkavat fyysistä kokoontumista viikoittain, kuten koko vuoden 2020 ajan.

Kriisin hoidon välittömät toimet vievät edelleen huomiota, mutta katsetta on jo siirretty myös kriisin lopulliseen selättämiseen. Portugal on todennut haluavansa olla tältä osin myös toivon puheenjohtaja. Tärkeimpänä askeleena tässä on rokotteiden hankinnan, saatavuuden ja jakelun varmistaminen. EU:n terveysyhteistyötä halutaan kehittää myös pidemmällä tähtäimellä, johon liittyvät komission terveysunioni-pakettiin sisältyneet aloitteet.

Tapetilla talouden elvyttäminen ja uudistaminen

Koronakriisin varjossa saatiin vuonna 2020 aikaan merkittäviä päätöksiä, jotka raamittavat EU:n toimintaa vuosiksi eteenpäin. Saksan puheenjohtajuuskaudella päästiin sopuun mittavasta rahoituspaketista, joka koostuu seuraavan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä (MFF) sekä elpymis- ja palautumisrahastosta. Vuoden 2021 tärkeimpiä tehtäviä on näiden rahojen käyttöönotto.

Jäsenmaiden alkuvuoden tehtäviin kuuluu kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien viimeistely ja hyväksyntä siten, että välttämättömien investointien lisäksi niillä saadaan käyntiin EU:n talouden merkittävää uudistumista kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät varat suunnataan käyttökohteisiinsa erilaisten EU-ohjelmien kautta. Portugalin kauden alkajaisiksi onkin viimeisteltävä näitä ohjelmia koskevat lainsäädäntöinstrumentit.

 

Ilmastotoimet ja kaikkien lainsäädäntöpakettien äiti

Vihreän ja digitaalisen kaksoissiirtymän jalkauttaminen etenee. Vuonna 2020 päästiin sopuun myös EU:n 2030 ilmastotavoitteen kiristämisestä 55 %:iin, jatkumona 2019 lopussa päätetylle tavoitteelle EU:n ilmastoneutraliteetista vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on nyt tarkoitus viedä lainsäädäntöön EU:n ilmastolakina. Kevään aikana on myös löydettävä parhaat keinot siihen, miten tähän kiristyneeseen tavoitteeseen päästään.

Komissio valmistelee mittavaa FitFor55-lainsäädäntöpakettia, jossa on tarkoitus uudistaa koko EU:n ilmastolainsäädännön kehikko (päästökauppa, taakanjako sekä maankäyttö- ja metsäsektorin ilmastolainsäädäntö) puhtaan energian lainsäädäntöä (erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osalta) sekä liikenteen ilmastosääntelyä. Tätä ”kaikkien lainsäädäntöpakettien äidiksikin” kutsuttua pakettia odotetaan komissiosta kesällä. Ilmastotoimissa näkyvät vahvasti myös rahoituspanostukset sekä taloudelliset instrumentit (päästökauppa, hiilitulli/vero/maksu, kestävä rahoitus).

Ilmastokysymysten rinnalla keskustelu luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä saa enemmän huomiota. Työtä jatketaan EU:n biodiversiteettistrategian ja kiertotalousstrategian täytäntöön panemiseksi.

Koronavuoden digiloikka

Digitaalinen siirtymä otti koronavuoden aikana mittavia harppauksia tosielämässä. Kehitystä halutaan EU:ssa vauhdittaa ja raamittaa 2020 keväällä hyväksytyn digistrategian pohjalta myös lukuisilla lainsäädäntöaloitteella. Työ komission juuri ennen joulua antamien digitaalisia palveluita ja markkinoita sekä datan hallintaa koskevien aloitteiden osalta on päässyt intensiiviseen vauhtiin Portugalin puheenjohtajuuskaudella. Keskustelua värittää myös aloitteiden ajankohtaisuus Yhdysvaltojen vuoden vaihteen tapahtumien valossa; tarkoitus on ensi kertaa säätää kehys digitaalisten alustojen vastuista. Komissiolta odotetaan myös lisää digialoitteita muun muassa tekoälystä, eurooppalaisesta e-identiteetistä ja datan käytöstä.

Portugalin puheenjohtajuuden painopisteitä on myös EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano. Komissiolta odotetaan toimintasuunnitelmaa, jonka käsittely huipentuu toukokuussa pidettävään sosiaalialan huippukokoukseen. Tämän myötä halutaan varmistaa, että elpyminen tapahtuu myös sosiaalisesti kestävällä tavalla.


Kuuma peruna nimeltä strateginen autonomia

EU:ssa keskusteltiin viime vuonna tiuhaan tahtiin unionin strategisesta autonomiasta, tai avoimesta strategisesta autonomiasta, kuten Suomi ja kanssamme samoin tavoin ajattelevat jäsenmaat haluavat painottaa. Tämä keskustelu jatkuu, saaden yhä konkreettisempia muotoja. Strategista autonomiaa määritellään ainakin digialoitteissa, tulossa olevassa EU:n teollisuusstrategian päivityksessä sekä EU:n kolmasmaasuhteissa esimerkiksi USA:n, Kiinan ja Intian kanssa. Kolmasmaasuhteet tulevat 2021 aikana varmasti näkymään paljonkin agendalla, olipa kyse EU-USA suhteen uudelleen rakentamisesta tai EU-Kiina suhteen kehittämisestä joulun ja uuden vuoden välissä sovitun investointisopimuksen muodossa ja rinnalla.

Vuoden 2020 aikana paljon huomiota vei myös uuden UK-suhteen neuvotteleminen. Sopu syntyi joululahjaksi. Nyt on varmistettava sopimuksen lopullinen hyväksyminen sekä sen koherentti ja koordinoitu täytäntöönpano.

Vuoden 2021 agendalla on myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen käsittelyn jatkaminen sekä Schengenin uudistusprosessin käynnistyminen. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen jatkuu esimerkiksi maakohtaisten oikeusvaltiodialogien joukossa.

Vuodesta 2021 on siis tulossa EU:ssa merkittävä uudistusten jalkauttamiseen tähtäävä toimeenpanon vuosi.