Suomi sai EU:n paremman talouskoordinaation linjalle

EU:n juhannushuippukokous eteni monella rintamalla Suomen toivomaan suuntaan. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sai jäsenmailta yksimielisen siunauksen jatkokaudelleen ja Irlannille annettavista sopimustakuista päästiin niinikään sopuun, molemmat päätökset turvaavat unionin toimintakykyä. Pääministeri Vanhasen johdolla saatiin huippukokouspäätelmiin myös tärkeä kirjaus siitä, että EU-maiden on valmistauduttava irtautumaan elvytyskierteestä muunmuassa paremmalla talouspoliittisella koordinaatiolla.

Pääministeri Vanhanen saattoi siis hyvällä syyllä arvioida kokouksen Suomen kannalta menestykseksi. EU kykeni turvaamaan sekä päätöksentekojärjestelmänsä toimivuutta että luomaan paremmat edellytykset talouden terveeseen elpymiseen. "Huippukokouksen tärkein saavutus oli ilman muuta puheenjohtaja Barroson nimittäminen Eurooppa-neuvoston ehdokkaaksi komission johtoon", arvioi Vanhanen kokoustuloksia lehdistötilaisuudessaan huippukokouksen päätteeksi. Nyt pallo on siirtymässä Euroopan parlamentille, jonka toivotaan hyväksyvän Barroson valinnan omalta osaltaan heinäkuussa.

Edistystä talouden saralla

Pääministeri itse oli keskeisessä roolissa erityisesti huippukokouspäätelmässä, jonka mukaan EU-maiden on nyt määrä ryhtyä paremmin yhteensovittamaan talouspolitiikkojaan. Lisäksi Vanhanen oli tyytyväinen mm. paremman finanssivalvontajärjestelmän kehittämiseen. "Olemme jo pitkään korostaneet, että tarvitaan kattavaa EU-tason finanssivalvontaa", painotti pääministeri. Tiukemmalla valvonnalla pystytään Vanhasen analyysin mukaan ehkäisemään uusia kriisejä. Huippukokous antoi näin eväitä sekä irtautumiseen velkarahalla elvyttämisestä että pitkän tähtäimen vakauden pohjustamiselle.

Suomen osalta pystyttiin lisäksi torjumaan ehdotus kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rahoittamisesta uudella, ennakoimattamalla tavalla. Puheenjohtajamaa Tshekin ehdottama rahoitusjärjestely olisi jopa kaksinkertaistanut Suomen rahoitusosuuden IMF:n lisärahoituksesta talouskriisin torjumista varten, rahoitusosuus olisi noussut karkeasti peräti 1,5 - 2 miljardia euroa. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi mm. Suomen pontevan vastustuksen tähden.

Irlannin kansanäänestykselle kaivattu taustatuki

Komission puheenjohtajakysymyksen lisäksi unionin toimintakyvyn parantamiselle oli olennaista Irlannille sommiteltujen sopimustakuiden hyväksyminen. Kovan kädenväännön jälkeen päädyttiin lopulta kaikkien hyväksymään ratkaisuun, joka selkiyttää Lissabonin-sopimusta Irlannin kansanäänestystä silmällä pitäen, mutta ei merkitse minkäänlaisia muutoksia itse sopimuksen sisältöön tai soveltamiseen minkään jäsenmaan osalta. Irlannin hallitus sai täten kaipaamansa taustatuen Lissabonin sopimuksesta järjestettävään uuteen kansanäänestykseen.

"Suomen osalta tärkeintä on se, että Suomen 100-prosenttinen osallistuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja puolustuspolitiikkaan pysyy kiistattomana", totesi luonnosteluun osallistunut ulkoministeri Alexander Stubb. Myös EU-edustuston rooli takuukysymyksen vaativissa ennakkoneuvotteluissa oli keskeinen.

Ruotsilla poikkeukselliset haasteet

Pääministeri Vanhanen painotti heinäkuun alussa EU-ohjat ottavan Ruotsin puheenjohtajakauden merkitystä. "Lähihistorian valossa Ruotsin puheenjohtajakausi on poikkeuksellisen tärkeä. Kööpenhaminan ilmastokokous, talouskriisin hoito, komission kokoaminen ja muut institutionaaliset haasteet ovat kaikki Ruotsin harteilla, sanoi pääministeri.

Myös EU-edustusto on jo pitkään valmistautunut niin itse Ruotsin kauteen kuin Ruotsin tukemiseen sen suurissa haasteissa, lähtölaskenta alkaa jo huipentua.