Sodat eivät lopu tartuntatauteihin

Kaikkia yhteiskuntia tasavertaisesti uhkaava terveyskriisi ei ole johtanut maailmalla käynnissä olevien kriisien rauhoittumiseen. Sen sijaan jonkinlainen vaikutus saatetaan nähdä viiveellä.

Koronapandemian alkuvaiheessa ilmassa oli optimististen toiveiden sävyttämää ajattelua siitä, että viruksen luoma yhteinen haaste voisi toimia kannustimena maailmalla käynnissä olevien konfliktien lopettamiseksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres julkaisi vetoomuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) maailmanlaajuisen humanitaarisen tulitauon puolesta, jotta voimavarat saataisiin suunnattua kaikkia uhkaavaa näkymätöntä vihollista vastaan. Aiheellinen vetoomus sai vastakaikua niin paavilta kuin Euroopan unionilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Taistelut ovat kuitenkin alkuvuodesta osoittaneet rauhoittumisen sijaan kiihtymisen merkkejä Jemenistä Libyaan. ”Jos et pelkää luotia, et pelkää tautiakaan”, totesi minulle erään konfliktin osapuolen edustaja. Rauhanponnistelujen edistämisen sijasta pandemian leviäminen on vaikeuttanut entisestäänkin kriisimaiden tilannetta ja luonut erityisen ongelman kaikkein haavoittuvimmille ryhmille, kuten ahtaille leireille päätyneille pakolaisille. Puhdas järki ei ole vuosikausia jatkuneiden konfliktien suuntaa määrittävä tekijä.

Kuva: Operaatio Irini

Kriisityötä jatketaan

Pandemia ei poista Euroopan unionilta ja muilta kansainvälisen vastuunsa tuntevilta toimijoilta tarvetta tehdä osaansa kriisien ratkaisemiseksi. Korona on asettanut päätöksentekijät samojen rajoitusten eteen kuin rivikansalaisetkin, mutta EU:n työskentely ei ole halvaantunut kriisin aikana. Alkuvuoden aikana saatiin neuvoteltua poliittisesti vaikeat päätökset uuden EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation aloittamisesta Välimerellä. Operaatio Irinin(Linkki toiselle web-sivustolle.) päätarkoitus on valvoa YK:n asettamaa aseiden vientikieltoa Libyaan. Suomen puolustusvoimat osallistuu(Linkki toiselle web-sivustolle.) operaatioon enintään 10 henkilön panoksella.

Operaatiolla yksistään ei tietysti ratkaista Libyan kriisiä, eikä sen avulla voida edes kokonaan tyrehdyttää laittomien aseiden virtaa sotiville osapuolille. Tästä huolimatta Euroopalla ei pitäisi olla varaa passiivisuuteen suhteessa lähialueensa kriiseihin; epävakauden takia toimettomuudesta koituisi nimittäin todennäköisesti suurempi loppulasku. Uusi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell onkin käyttänyt huomattavasti poliittista pääomaa kriisinhallinnan ja diplomaattisten toimien edistämiseksi juuri Libyan kriisissä.

Kuva: Operaatio Irini

Hidas muutos

Maailmanlaajuinen akuutti terveyskriisi ei ole rauhoittanut käynnissä olevia kriisejä, mutta pandemialla saattaa olla pidemmällä aikavälillä vaikutusta konfliktien ratkaisuun. Yhtäkään konfliktia ei nimittäin käydä sellaisessa tyhjiössä, jossa osapuolia olisi vain kaksi. Kansantalouksien syöksykierteellä – joka johtuu yhtäältä yhteiskuntien lähes täydellisestä pysähtymisestä karanteeniin sekä toisaalta monissa maissa öljyn maailmanmarkkinahintojen romahtamisesta – vaikuttaa myös konfliktien dynamiikkaan.

Vastakkaisia osapuolia tukevat valtiot joutuvat kohtaamaan tilanteen, jossa voimavarat ulkomailla käytävien sotien rahoittamiseksi hupenevat samanaikaisesti, kun poliittinen paine keskittyä kotimaisiin ongelmiin lisääntyy. Niin sanotun sijaissodankäynnin vaikutuksen vähentyessä pandemiakriisillä saattaa lopulta parhaassa tapauksessa olla osapuolten neuvotteluhalukkuutta lisääviä vaikutuksia. Jos mahdollisuuksien ikkuna avautuu tämän ansiota Libyassa tai muualla maailman kriisipesäkkeistä, myös EU:n pitää osata tarttua tilaisuuteen.

IRINI tarkoittaa kreikaksi rauhaa. Operaation ensisijaisena tehtävänä on panna täytäntöön YK:n asevientikieltoilma-, satelliitti- ja merikalustoa hyödyntäen. Operaatiossa on erityisesti mahdollista tarkastaa aavalla merellä Libyan rannikon edustalla alukset, joiden epäillään kuljettavan aseita tai niihin liittyvää materiaalia Libyaan ja Libyasta, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2292 (2016) mukaisesti.

Toissijaisesti EUNAVFOR MED IRINI -operaatio

  • seuraa raakaöljyn ja jalostettujen raakaöljytuotteiden laitonta vientiä Libyasta ja kerää tästä tietoa

  • tarjoaa Libyan rannikkovartiostolle ja merivoimille valmiuksien kehittämistä ja koulutusta merellä tapahtuviin lainvalvontatehtäviin

  • autetaan hajottamaan ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien verkostojen toimintamalleja tiedonkeruun ja lentopartioinnin avulla

IRINIä johtaa kontra-amiraali Fabio Agostini EU:n operaation komentajana. Operaation esikunta sijaitsee Roomassa Italiassa.

Olli Nurmi

Työskentelen Brysselissä EU-edustuston ulkosuhdetiimissä. Työkokemusta vuodesta 2013 lähtien ulkoministeriön riveissä on kertynyt Helsingin lisäksi myös Suomen suurlähetystöistä Berliinissä ja Kabulissa. Vapaa-ajalla harrastan kirjoittamista, poliittista historiaa ja kestävyysjuoksua. Olen twitterissä tunnuksella @OlliNurmi(Linkki toiselle web-sivustolle.).