Kaasukriisistä energiatehokkuuspakettiin: Energia korkealla EU:n asialistalla
Jos viime vuoden energiapoliittinen mielenkiinto keskittyi etenkin EU:n ilmasto- ja energiapakettiin, josta sopiminen huipensi Ranskan puheenjohtajuuskauden, on tänä vuonna esillä ollut pitkälti energiaturvallisuus. Syy tähän on yksinkertainen: tammikuun kaasukriisi. Tammikuun poikkeuksellisen kylminä alkupäivinä monet tuontikaasusta pitkälti riippuvaiset Keski- ja Itä-Euroopan maat huomasivat maakaasun tulon tyrehtyneen. Tammikuun aikana ratkaisu kaasukriisiin löytyi, mutta energiaturvallisuuden painoarvo EU:ssa kasvoi entisestään.
EU on pyrkinyt lisäämään unionin energian huolto- ja toimitusvarmuutta mm. sopimalla kesällä öljyn varmuusvarastoja koskevasta direktiivistä. Euroopan taloudelliseen elvytyspakettiin sisältyi useita energia-alan hankkeita, mm. Suomen ja Viron välinen Estlink 2-sähkökaapeli. Komissio on myös antanut heinäkuussa asetusehdotuksen, joka koskee kaasun toimitusvarmuutta. Tällä lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan EU:n energian toimitusvarmuutta ja vastaamaan entistä paremmin mahdollisiin energiakriiseihin. Selvää kuitenkin on, ettei ainoastaan yhteisötason lainsäädäntö ratkaise kaikkia energian toimitusvarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Tarvitaan myös jäsenvaltioiden energiapoliittisia toimia, joilla tähdätään energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamiseen. Tämän lisäksi tarvitaan myös hyvin toimivat energiamarkkinat – EU:n keväällä hyväksymä energian sisämarkkinapaketti on yksi askel tähän suuntaan.
Heinäkuun alusta EU:n neuvoston ruoriin tarttunut Ruotsi pyrkii viemään puheenjohtajakaudellaan eteenpäin energiaturvallisuusaloitteiden lisäksi myös ns. EU:n energiatehokkuuspakettia, johon sisältyy säädöksiä autonrenkaista aina energiamerkintöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Erityisesti rakennussektorilla on valtava energiansäästöpotentiaali. Komissio on arvioinut, että yksin direktiivissä ehdotettujen toimenpiteiden avulla saavutetaan jopa 5-6 %:n vähennys EU:n energian loppukulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. Kuluttajalle energiatehokkuuspaketti tietää entistä selkeämpää ja monipuolisempaa informaatiota esimerkiksi energiaan liittyvien tuotteiden energiatehokkuudesta. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi puolestaan vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myönteisesti monessakin suhteessa rakennusten kuluttaessa entistä vähemmän energiaa. Uskon siihen, että Ruotsi onnistuu löytämään paketista yhteisymmärryksen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen mennessä. Energiatehokkuus tulee pysymään korkealla komission asialistalla myös jatkossa, sillä komissio antanee ennen vuodenvaihdetta EU:n energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa haarukoidaan EU-tason toimenpiteitä tällä energiapolitiikan hajanaisella, mutta sitäkin tärkeämmällä osa-alueella.
Energian rooli osana ulkosuhteita on myös kasvanut entisestään. EU käy neuvotteluja kolmansien maiden, niin energiankuluttajien kuin -tuottajienkin kanssa, ja energia-asiat ovat merkittävällä tavalla esillä. Sama pätee moniin kansainvälisiin järjestöihin.
Vaikka tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, pitäisin kuitenkin varmana, että energia-asiat pitävät pintansa niin toimintansa aloittaneen Euroopan parlamentin, tulevan komission kuin myös neuvoston agendalla.
Kim Fyhr
Kirjoittaja on Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija energia- ja teollisuusasioissa