Innovointi EU:ssa kohentunut, mutta paljon tehtävää

EU:n kilpailukykyneuvostossa puntaroitiin torstaina sitä, miten Suomen puheenjohtajuuskaudella 2006 liikkeelle laitettu EU:n innovaatiopolitiikan toimintaohjelma on tepsinyt. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen arvioi Brysselin kokouksessa, että "innovaatiorintamalla on saatu paljon hyvää aikaan, mutta paljon on myös tehtävää". Pekkarisen mukaan komission esittelemä tiedonanto innovaatiopolitiikan edistymisestä antaa sittenkin ehkä liian hyvän kuvan tilanteesta. Kilpailukykyministerien keskustelu pohjusti koko EU:n innovaatiopolitiikan uudistamista ensi keväänä. Työministeri Anni Sinnemäki taas puolsi neuvostossa pienyritysten tilinpitotaakan keventämistä. 

Lisääntynyt rahoitus plussapuolella

Elinkeinoministeri Pekkarisen mukaan erittäin myönteistä on se, että innovaatioiden rahoitusta on saatu merkittävästi lisättyä. "EU:n rakennerahastojen kautta on saatu kohdennettua peräti 88 miljardia euroa innovaatiohankkeisiin", painotti Pekkarinen lehdistötilaisuudessaan kilpailukykyneuvoston yhteydessä. Edellytyksiä innovointiin kohentaa niinikään Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) käynnistyminen, arvioi elinkeinoministeri.

Parannettavaa on kuitenkin runsaasti. "Innovaatioiden hyödyntäminen on valitettavasti yhä huonoa", suree ministeri Pekkarinen. Ongelmat ovat moninaisia. "Osaamispotentiaalia valuu jatkuvasti muualla kuin Euroopassa tapahtuvaan tuotantoon, mikä on pulma Suomellekin". Pienen ja keskisuuren teollisuuden ongelmia ovat sekä esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna niukka riskirahoitus, että ylipäänsä puutteelliset panostukset innovaatioon. Elinkeinoministeri Pekkarinen käyttää esimerkkinä suomalaista puutuoteteollisuutta, jonka innovaatiopanostus on mitättömät 0,3-0,5 prosenttia liikevaihdosta, kun kansantalouden keskiarvo on 2,5 % ja monilla aloilla yli 10 prosenttia.

Oma lukunsa on sekä tutkimuksen että tuotannon strateginen suuntaaminen. Ministeri Pekkarinen peräänkuuluttaa kysyntälähtöistä ajattelua, jossa kysyntää ja uusia tarpeita ennakoimalla voidaan markkinoilla toimia nopeammin ja tehokkaammin. "Yksi tärkeä elementti on löytää hyviä toimintatapoja yritysten ja yliopistojen välille, tästä hyvä myönteinen esimerkki on uusi innovaatio- (Aalto-) yliopisto", totesi Pekkarinen suomalaiskirjeenvaihtajille.

Kilpailukykyneuvoston innovaatiokeskustelu nivoutuu laajempaan hankkeeseen uudistaa koko EU:n kilpailukykystrategia. Paremmin Lissabonin-strategiana tunnettu kokonaisuus on tarkoitus linjata uudestaan ensi vuoden keväällä.

Mikroyrityksille tilinpitohelpotuksia?

Kilpailukykyneuvostossa käytiin myös periaatekeskustelu siitä, voisiko niin sanottuja "mikroyrityksiä" vapauttaa EU:n tilinpäätösdirektiivin noudattamisesta. Työministeri Anni Sinnemäki osallistui debattiin ehdotuksesta, joka antaisi jäsenmaille vapauden itse päättää pienyritysten (kriteereinä 2 kolmesta seuraavasta: max. 10 työntekijää, 1 MEUR liikevaihto, 500000 EUR tase) tilinpäätösvelvoitteen keventämisestä. Tarkoituksena olisi vapauttaa pienyrityksiä liiasta hallinnoinnista ja saada siten aikaan kustannussäästöjä, joiden on arvioitu voivan nousta jopa 6 miljardiin euroon koko EU yhteen laskien.

Työministeri Sinnemäki toi julki Suomen kannan, jonka mukaan yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa tulee keventää. "Byrokratian vähentäminen edellyttää konkreettisia toimia. Pienten yritysten tilinpäätös- ja kirjanpitovaatimusten helpottaminen on juuri tällainen konkreettinen toimi", linjasi ministeri Sinnemäki kilpailukykyneuvostossa. Sinnemäki vei neuvostolle kuitenkin myös Suomen viestin, ettei direktiivipoikkeuksella saa antaa väärää kuvaa, että mikroyritykset vapautettaisiin kokonaan kirjanpidosta.