Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmästä saavutettiin sopu EU:ssa
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat saavuttaneet sovun Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän jatkorahoituksesta ja hallinnosta. Jäsenvaltiot päättivät rahoittaa tarvittavat 2,4 miljardia euroa Euroopan unionin budjetista. Käyttämättä jääneet maataloustuet muodostavat summasta noin 1,6 miljardia euroa. Hankkeeseen päätettiin käyttää julkista rahoitusta, koska projektiin sitoutuneiden yritysten konsortio ei saavuttanut sopimusta yksityisen rahoituksen jakautumisesta eri osapuolten kesken.
Mikä Galileo on?
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä on eurooppalainen siviilivaihtoehto Yhdysvaltojen GPS- sekä venäläisten GLONASS-järjestelmille, joita rahoittavat ja valvovat kyseisten maiden sotilasviranomaiset. Satelliittipaikantimen avulla kuka tahansa voi paikantaa sijaintinsa hyvin tarkasti satelliittien välittämien signaalien avulla. Järjestelmän rakentamisen on sanottu olevan Euroopan historian suurin teollinen projekti, joka on toteutettu sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyönä. Euroopan komissio esitteli ideansa Galileosta jo vuonna 1999. Satelliittipaikannusjärjestelmä tulee valmistuessaan koostumaan kolmestakymmenestä satelliitista ja se on suunniteltu erityisesti siviili- ja kaupalliseen käyttöön.
Galileon kehittämisen rahoitusta ja hallinnointia varten vuonna 2001 perustetun konsortion (The Galileo Joint Undertaking GJU) perustajia olivat Euroopan komissio sekä Euroopan Avaruusjärjestö ESA. Euroopan Investointipankki ja yksityiset yritykset kutsuttiin mukaan myöhemmin. Vuonna 2005 Galileo-järjestelmän käytännön toteuttajaksi valittiin kahden yrityksen, Eurelyn ja iNavSatin, muodostama konsortio. Yritysten muodostaman konsortion toimintaa valvoo Euroopan komissio. Toulouse Ranskassa on Galileon hallinnollinen sijaintipaikka, Lontoossa puolestaan sijaitsee järjestelmän toiminnallinen päämaja. Saksaan, Italiaan ja Espanjaan perustetaan järjestelmän teknistä toimintaa valvovat keskukset.
Mihin Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmää voidaan käyttää?
Galileon arvioidaan olevan käytössä viimeistään vuonna 2014. Tällä hetkellä yksi satelliitti kolmestakymmenestä on jo laukaistu maata kiertävälle radalle. Satelliittipaikannusjärjestelmää voidaan sen valmistuttua käyttää moniin tarkoituksiin, kuten ajoneuvojen sijaintitietojen selvittämiseen, liikennereittien etsintään, nopeusvalvontaan sekä liikenteen ohjausjärjestelmiin maalla, merellä ja ilmassa. Sosiaalipalvelujen alalla järjestelmä voi olla hyödyksi muun muassa vanhusten palvelujen kehittämisessä. Tulli- ja rajavalvonnan sekä etsintä- ja pelastuspalvelujen palveluksessa järjestelmästä voi olla elintärkeääkin hyötyä. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös maantieteellisten tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten myös vapaa-ajan harrastusten sovelluksissa. Vaikka Galileoa ei nykyisellään suunnitellakaan sotilaskäyttöön, voidaan sitä tulevaisuudessa käyttää myös Euroopan turvallisuus- ja puolustusviranomaisten tarpeisiin.
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän palvelut tulevat kattamaan koko maapallon, myös vaikeimmin saavutettavat alueet. Kiina, Israel, Intia ja Ukraina ovat jo sopineet yhteistyöstä Galileo-ohjelman kanssa. Myös Marokko, Etelä-Korea, Norja, Argentiina, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Malesia, Meksiko ja Venäjä neuvottelevat yhteistyöstä. Euroopan unioni ja Yhdysvallat saavuttivat sopimuksen Galileon ja GPS:n yhteensopivuudesta vuonna 2004. Sopimuksen avulla luodaan maailmanlaajuinen satelliittisignaalien standardi, joka takaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää molempien järjestelmien palveluja.
Lisätietoja Galileosta:
EU-komission sivut(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
ESA: European Space Agency(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Galileo Joint Undertaking(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Teksti: Aluetiedottaja Risto Alatarvas, Etelä-Savon Eurooppatiedotus
Kuvat: ESA: European Space Agency