Eurooppa-neuvosto ei saavuttanut sopua rahoituskehyksestä

Brysselissä torstaina alkanut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto ei saavuttanut yhteisymmärrystä EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027. Neuvotteluja jatketaan myöhemmin.

Torstaina 20. helmikuuta alkanut kokous osoitti, että jäsenmaiden kannoissa on vielä merkittäviä eroja. Keskustelua käytiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin valmisteleman esityksen pohjalta. Se pohjautuu Suomen Euroopan unionin puheenjohtajamaana valmistelemaan ehdotukseen tietyin mukautuksin.

Puheenjohtaja Michelin esityksen kokonaistaso on 1,10% EU-maiden bruttokansantulosta (sisältäen kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet). Suomi katsoo, että kehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyisen rahoituskehyksen tasoa, eli 1,06% jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (sisältäen kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet). Maltillisen kokonaistason lisäksi Suomelle merkityksellisiä kysymyksiä ovat muun muassa maaseudun kehittämisrahoitus, tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä unionin varojen käytön kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen.

”Olemme käyneet torstain ja perjantain aikana keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kesken ja puheenjohtaja Michelin kanssa kahdenvälisesti. Jäsenmaiden näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Suomi on pitänyt tavoitteistaan kiinni, mutta korostanut myös vastaantulon merkitystä sovun saavuttamiseksi”, pääministeri Sanna Marin sanoi.