EUE:n kolumni: All male panel ei tuo rauhaa maailmaan
Naiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, jotka kärsivät konflikteissa eniten. Tästä huolimatta naisten osuus rauhanneuvotteluissa on maailmanlaajuisesti vielä hyvin pieni. YK:n mukaan rauhanneuvottelijoista vain noin kaksi prosenttia vuosien 1990-2017 välillä koostui naissukupuolen edustajista. Rauhansopimusten sukupuolisensitiivisyys käy myös ilmi vain muutamassa allekirjoitetussa rauhansopimuksessa.
Naisten sisällyttäminen osaksi rauhanneuvotteluja on tärkeää useista syistä. YK:n mukaan naisten ottaminen mukaan rauhansopimuksen allekirjoittamiseen johtaa pysyvämpään rauhaan ja rauhansopimuksen täytäntöönpanoon. Samaan tapaan sukupuolineutraali kieli, jota naiset useammin edistävät, on yhdistetty YK:n tutkimusten mukaan kestävämpään rauhansopimukseen. Näin voidaan todeta, että naisten osallistuminen rauhanprosesseihin voisi saada itse sopimuksenkin kestämään kauemmin.
Miksi naisten tie rauhanneuvotteluihin on niin pitkä ja kivinen?
Syitä on monia.
Paikalliset asenteet ja odotukset naisen paikasta yhteiskunnasta voivat vaikeuttaa naisten osallistumismahdollisuuksiin. Naisten nähdään toimivan erilaisessa piirissä, joka ei vaikuta rauhanneuvottelujen ”kovaan sisältöön”. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Naiset tuovat tutkimusten mukaan rauhanneuvotteluihin sosiaalisesti kestävämpää näkökulmaa, joka helpottaa yhteiskunnan toipumista konfliktista. Naiset pystyvät myös hyödyntämään rauhanneuvotteluissa sellaisia paikallistason verkostoja, joihin miehillä ei ole sukupuolensa vuoksi pääsyä.
Naisten saaminen rauhanneuvotteluihin mukaan on siis tärkeää - vaan mitä Suomi voisi tehdä naisten merkityksellisen osallistumisen lisäämiseksi rauhanneuvotteluissa?
Osittaisen vastauksen tarjoaa multilateralismi eli jatkuva eri maiden välinen yhteistyö. Suomi toimii sekä YK- että EU-tasolla aktiivisesti naisten aseman parantamiseksi rauhanrakentamisen areenoilla. Kansainvälisellä tasolla Suomen tuleva puheenjohtajuuskausi Euroopan unionin neuvostossa on harvinaislaatuinen vaikuttamisen paikka, jossa Suomi voi nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita EU:n kautta kansainvälisen politiikan ytimeen sekä näin muiden jäsenmaiden tietoisuuteen.
Suomi tukee jo nyt eri tavoin naisten sekä nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin. Siitä osoituksina ovat aktiivinen ja ratkaisukeskeinen linja suomalaisessa ulkopolitiikassa: Suomi käynnisti edellisellä hallituskaudella maana maailmassa YK:n turvallisuusneuvoston 2250 päätöslauselmaa (nuoret, rauha ja turvallisuus) edistävän kansallisen prosessin. Rauhanvälityskeskustelua Brysselissä ovat jo edistäneet Suomen tänä vuonna järjestämät kaksi tapahtumaa: tammikuussa Brysselissä isännöitiin yhdessä EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin läsnä ollessa rauhanvälitysaamiainen sekä maaliskuussa Helsingissä isännöitiin yhdessä Qatarin ja Kolumbian kanssa rauhanvälityksen symposium nuorille.
EU:n toiminta naisten roolin lisäämiseksi rauhanneuvotteluissa näkyy useammin käytännössä. Naisten osallisuus esimerkiksi EU:n ulkosuhdehallinnon tehtävissä on hyvin näkyvää. Muun muassa Iranin kanssa sovittua JCPOA-sopimusta oleellisesti edistämässä oli EU:n edellinen korkea edustaja, Catherine Ashton, joka aikanaan toi osapuolia neuvottelupöytään hankalissakin tilanteissa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa EU:n nykyinen korkea edustaja Federica Mogherini tekee parhaansa säilyttääkseen sopimuksen olemassaolon. Rauhanvälitys on teema, jonka suhteen EU:ta voidaan pitää edelläkävijänä.
EU:n prioriteeteissa tuleville vuosille on etenkin Afrikan alueen vakauttaminen niin konfliktien kuin Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen takia. Sahelin ja Afrikan sarven alueiden epävakaus ja kärjistyvät konfliktit pitävät EU:n ulkopoliittisia työryhmiä kiireisinä. Lisäksi Afrikan räjähtävä väestönkasvu tulevien 20 vuoden aikana on kehitys, jossa etenkin naiset ovat avainasemassa. Tästä syystä naisia sitouttava rauhantyö on järkevää. Myös kestävän kehityksen kannalta naisten voimaannuttaminen afrikkalaisia naisia tukemalla on eettisesti fiksua, sillä naisten taloudellisten varojen käyttö suuntautuu miehiä useammin kestävämpää yhteiskuntaa rakentamaan.
Suomi tukee EU:n rauhanvälitystyötä ja järjestää muun muassa tästä syystä puheenjohtajuuskaudellaan paneelisarjan Brysselissä yhdessä Norjan kanssa. Sen ensimmäinen osuus 3.7.2019 käsittelee naisten asemaa rauhanvälityksessä multilateralismin näkökulmasta. Tämä on Suomelle arvokas tilaisuus edistää keskustelua Brysselissä ja näin vaikuttaa naisten asemaan rauhanprosesseissa siellä, missä asioista päätetään.
Rauhanneuvottelut eivät siis voi tehokkaimmillaan olla vain miehistä koostuva joukko, ”all-male panel”, vaan naisia tarvitaan.
Laura Saarinen ja Vilma Maukonen
Laura Saarinen toimii Suomen pysyvässä edustustossa poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa koordinaattorina. Vilma Maukonen toimii tiimissä harjoittelijana.