Virossa pelätään eteläsuomettumista
Viroon investoidaan yhä ennen kaikkea alhaisten tuotantokustannuksien vuoksi. Tilanteesta tulisi monien mielestä pyrkiä eroon ja kehittää maan omaa osaamista, tuotantoa ja kansainväliseen kaupankäyntiin perustuvaa liiketoimintaa.
Viron valtiontalouden sopeuttamistarpeet olivat rajuimmillaan vuonna 2009. Julkisen talouden alijäämä ja valtion velka onnistuttiin painamaan alle Maastrichtien kriteerien ja maa liittyi euroon viime vuonna. Talous kasvoi 7,6 %. Suurin huolenaihe on nyt, kestääkö saavutettu vakaus ja mihin suuntaan Viron talous on kehittymässä?
Viron valtiovarainministeriön keväisen ennusteen mukaan talous on globaalista kriisistä huolimatta noususuhdanteessa. Vahvasti vientivetoisessa maassa suurimpien kauppakumppaneiden Suomen ja Ruotsin talouskehitystä seurataan tarkasti. Talouden uskotaan kasvavan tänä vuonna 1,7 % ja ensi vuonna 3,0 %.
Luokittajat luottavat Viroon
Standard & Poor’s nosti Viron luottoluokituksen kaksi pykälää viime elokuussa ja piti sen ennallaan tämän vuoden tammikuussa. Pitkän aikavälin luokitus on AA – ja lyhyen aikavälin luokitus A – 1 +.
Kuluttajahintojen kasvu alkoi kiihtyä euroon liittymisen myötä, mutta kehitys on tasaantunut. Inflaatio oli viime vuonna vielä 5 %, tämän vuoden ennuste on 3,3 %. Talouden elpymisestä huolimatta työttömyys on yhä korkealla (11,4 %, hallitus on käyttänyt työttömyyskassaan rekisteröityneiden lukua 7,7 % ).
Toipumisen uskotaan olevan hidasta. Avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin jälleen nousussa. Samaan aikaan tietyillä aloilla on jopa pula ammattitaitoisesta työvoimasta.
Talous on vahvasti vientivetoista (jopa 70 % BKT:stä) ja suurimmat kauppakumppanit ovat vuosia olleet Suomi ja Ruotsi. Suomen osuus kokonaisviennistä oli viime vuonna 15 %. Viime vuoden lopussa Venäjän kaupan osuus kasvoi merkittävästi (loppuvuodesta 11 % kokonaisviennistä.
Kotimainen kysyntä koki äkkijarrutuksen laman ja työttömyyden rajun kasvun myötä, mutta on nyt hiljalleen palautumassa ennalleen. Laman aikana palkkoja leikattiin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja paineet palkkojen nostamiseksi ovat nyt kovat. Keskipalkan (918 €/kk) ennustetaan kasvavan tänä vuonna maltillisesti.
Mallioppilaan budjetista kuudennes tulee EU:lta
Viron liberaali toimintaympäristö ja vuonna 2009 voimaan tullut uusi työvoimalaki ovat helpottaneet sopeutumista kriiseihin. Palkanalennukset ja irtisanomiset ovat olleet suhteellisen helppoja toteuttaa. Toisaalta työntekijät ovat paremmin tietoisia omista oikeuksistaan ja ensimmäistä kertaa vuosiin tänä keväänä Virossa on nähty lakkoja ja työnseisauksia.
Viron valtion budjetti tälle vuodelle on 6,6 mrd. euroa, alijäämäksi ennustetaan 2,6 %. Hallituksen tavoitteena on vuonna 2015 laskea tasaveroa 21 %:sta 20 %:iin. Yritysten nollaverokanta pysyy. Valtion velka on nyt vain alle 6 % BKT:sta, mutta sen ennustetaan nousevan vuoden loppuun mennessä 8 %:iin.
Hallituksen tiukkaa taloudenpitoa on ihailtu ja vihattu. Viroa pidetään EU:n mallioppilaana, mutta monet maan talousasiantuntijoista ovat kritisoineet linjaa liiasta jäykkyydestä sekä liiallisesta EU rahan käytöstä talouskasvun puskurina. Kuudesosa budjetista tulee EU:lta.
On arvioitu, että 2/3 valtion investoinneista tehdään ulkomaisen tuen avulla. Ilman ulkomaista lainanottoa Virolla ei olisi mahdollisen laman iskiessä varaa elvytykseen.
Viroon investoidaan yhä ennen kaikkea alhaisten tuotantokustannuksien vuoksi. Tilanteesta tulisi monien mielestä pyrkiä eroon ja kehittää maan omaa osaamista, tuotantoa ja kansainväliseen kaupankäyntiin perustuvaa liiketoimintaa. Tavoitteena on siirtyä korkeamman lisäarvon tuotantoon eikä toimia pohjoismaiden matalan teknologian alihankkijana.
Monet virolaiset talousasiantuntijat ovat luonnehtineet maan talouden tilaa ”eteläsuomettumiseksi”. Toisenlaisen kehityssuunnan valitseminen vaatisi kuitenkin lisäpanosta koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kuudennes lapsista elää suhteellisessa köyhyydessä
Talouden suhteellisen hyvistä ennusteita huolimatta Viro kohtaa myös useita haasteita. Näistä suurimpia ovat työttömyyden aiheuttama maastamuutto. Eri arvioiden mukaan Suomessa työskentelee yli 40 000 virolaista. Osalla perheistä toinen tai molemmat vanhemmat ovat töissä Suomessa. Suomen työmarkkinat toimivat perheiden taloudellisen hyvinvoinnin puskurina.
Köyhien ja toimeentulotuella elävien määrä on korkea. Viime vuoden lopulla Viron tilastokeskus julkaisi vuoden 2010 tilastot köyhyydestä. Suhteellisessa köyhyydessä asui 17,5 % kansalaisista (nettotulot alle 280 €/kk).
Huomioitavaa on, että köyhien nuorien ja lasten osuus oli kasvussa. Joka kuudes (19,5 %) virolainen lapsi elää suhteellisessa köyhyydessä. Arvioiden mukaan tilanne ei viimeisen kahden vuoden aikana ole parantunut.
Köyhyydessä on suuria alueellisia eroja ja yhteiskunnan eriarvoisuus on kasvussa. Ruokaapu muun muassa Suomesta Viroon on kasvamassa, erityisesti lapsiperheiden ahdinko on saanut virolaiset vapaaehtoisjärjestöt aktivoitumaan.
Toimeentulotuki Virossa nousi vuoden alusta 76,70 euroon ja on selvää, että sillä rahalla on mahdotonta Virossa pärjätä. Perheiden, ystävien ja muiden verkostojen tuki on välttämätöntä osalle virolaisille arkipäivän haasteiden ylittämiseksi.