Viron talous kasvaa ja verotus muuttuu
Viron vientivetoinen talouskasvu lähti ripeään kasvuun viime vuoden lopussa. Tälle vuodelle talouskasvuksi ennustetaan 4,3 prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin työvoimapula pakottaa työnantajia nostamaan palkkoja ja inflaatio on kiihtynyt. Ensi vuoden alussa astuu voimaan tuloverouudistus, joka suosii pieni- ja keskituloisia. Budjettiin syntyvää vajetta täytetään eri tuotteiden muun muassa alkoholin valmisteverojen nostolla. PK-yrittäjyyttä tuetaan alv-velvollisuuden rajan nostolla ja kevytyrittäjyyteen kannustetaan uudella yritysmuodolla. Viron julkinen velka on edelleen EU-maiden pienin, mutta ensi vuoden budjetti on lievässä alijäämässä.
Viron talouskasvu on ollut tänä vuonna ripeää, toisella vuosineljänneksellä kasvu oli 5,7 % edellisvuoteen verrattuna. Viron valtionvarainministeriön kasvuennuste tälle vuodelle on 4,3 % ja vuodelle 2018 3,3 %. Tänä vuonna BKT:n arvioidaan nousevan 23 mrd. €:oon. Viron BKT asukasta kohden on n. 75 % EU-maiden keskiarvosta.
Viimeisten viiden vuoden aikana talouskasvu oli hitaampaa 1-2 % vuodessa ja se perustui kotimarkkinoiden vetoon. Nyt on kasvun moottoriksi palannut vienti. Eniten alkuvuonna on kasvanut valmistava teollisuus, jonka tuotanto perustuu vientiin. Alkuvuoden kasvu on ollut laaja-alaista, vain maatalouden tuotanto on laskusuunnassa.
Virolle tärkeiden vientimarkkinamaiden talous on lähtenyt nousuun, mikä on näkynyt heti viennin piristymisenä ja talouskasvuna. Viro on EU-maiden avoimimpia talouksia, tavaroiden ja palvelujen vienti ovat suhteessa BKT:hen 83 %. Viennin kasvu on ollut laaja-alaista ja se on kasvanut tammi-syyskuussa 8 % edellisvuoteen verrattuna. Tärkeimmät vientimaat olivat alkuvuonna Suomi 16 % (osuus tavaraviennistä), Ruotsi 14 %, Latvia 9 %, Venäjä 7 % ja Saksa 6,5 %. Suomi on Virolle tärkein kauppakumppani myös tuonnissa. Suomen osuus tuonnista 14,5 %, toisena on Saksa 10,5 %. Samoin palvelukaupassa Suomi on tärkein kumppani.
Työvoimapula on johtanut palkkojen ripeään kasvuun, myös inflaatio nousussa
Viron talouden suurin haaste on työvoimapula. Työvoimapula haittaa jo talouskasvua ja se on johtanut palkkojen nopeaan nousuun. Palkat ovat nousseet viimeisten kuuden vuoden aikana keskimäärin 6 % vuodessa. Työntekijäkorvaukset muodostavatkin jo 48 % BKT:stä. Palkkojen nousutahti on ollut huomattavasti nopeampi kuin BKT:n kasvu tai varsinkin työn tuottavuuden kasvu. Keskimääräinen palkka vuoden toisella neljänneksellä oli 1242 €. Keskimääräiseen kuukausipalkkaan tosin päästään vain Tallinnan alueella. Minimipalkka nousee ensi vuonna 500 €:oon. Työttömyys on vähentynyt ja se oli kolmannella vuosineljänneksellä 5,2 %.
Reaalipalkkoja syö kuitenkin inflaation kiihtyminen. Kuukausitasolla hintojen nousu on ollut loppusyksyllä lähes 4 %. Koko vuoden inflaatioksi ennustetaan 3,6 %. Inflaatio Virossa on EU-maiden toiseksi nopeinta ja eniten ovat nousseet elintarvikkeiden hinnat.
Tuloverotuksen uudistuksesta hyötyvät keski- ja pienituloiset
Tärkein ensi vuoden alusta voimaan tuleva ja kaikkia palkansaajia koskeva muutos liittyy tuloverotukseen. Tasaveroprosenttina pysyy edelleen 20 %, mutta palkan verovapaa osuus vaihtelee tulojen mukaan. Kuukausipalkan jäädessä alle 1200 € veroa aletaan periä vasta 500 €:n ylittävältä osuudelta. 1200 €:n jälkeen verovapaa osuus alkaa pienentyä ja jää kokonaan pois kun tulot ovat 2100 €.
Vielä nyt käytössä olevan järjestelmän mukaan on kaikilla palkansaajilla sama verovapaa palkan osa 180 €/kk, jonka jälkeen peritään 20 %:n tasavero. Uusi verotusmalli tarkoittaa käytännössä, että pienituloisten verotus helpottuu ja suurituloisten verotus kiristyy hieman. Samalla se merkitsee työnantajille lievitystä palkkojen nostopaineeseen. Kolmeneljäsosa palkansaajista hyötyy uudistuksesta kun kuukausitasolla käteen jää 64 € enemmän kuin tänä vuonna. Yli 2100 € ansaitsevien verotus kiristyy 36 € kuukaudessa. Tulojen verovapaan osuuden nostaminen 500 €:oon merkitsee budjetin menopuolella n 140 milj. € vuodessa. Henkilöverotus toisaalta kiristyy, kun asuntolainan korkovähennys laskee 1200 €:sta 300 €:oon.
Yrityksiä kannustetaan maksamaan osinkoja
Yritysverotuksen periaate pysyy ennallaan, jakamatonta voittoa ei edelleenkään veroteta. Kun yritys maksaa osinkoa, on vero 20 %. Ensi vuodesta lähtien säännöllisesti maksetun osingon verotus laskee 14 %:iin. Yrityksen täytyy maksaa voittojaan ulos kolmen vuoden ajan saadakseen alennetun verokannan. Verokannan alentamiseen on päädytty, koska Virossa on koettu ongelmaksi, että pääomat makaavat yrityksissä eivätkä hakeudu uusille toimialoille. Hallitus on laskenut että alennettu verokanta kannustaa yrityksiä maksamaan voittoja ulos ja siten verotulot loppujen lopulta kasvavat.
Työvoiman liikkuvuutta helpotetaan
Työvoiman liikkuvuutta helpotettiin elokuun alusta poistamalla työnantajan veroseuraamukset, jos he järjestävät työpaikkakuljetuksia tai – majoitusta työntekijöilleen. Ongelmana Virossa on pitkään olut työvoiman liikkuvuus. Kasvukeskuksissa vallitsee työvoimapula, mutta työvoimaa olisi tarjolla kaukaisemmissa maakunnissa. Henkilöverotuksessa ei ole käytössä työmatkavähennystä, mikä tekee pienituloiselle kalliiksi liikkua asuinpaikasta kauemmalle sijaitsevalle työpaikalle. Työvoimapulan vallitessa joutuvat työnantajat järjestämään kuljetuksia työntekijöilleen ja usein myös järjestämään majoituksen. Työnantajat ovat tähän asti joutuneet maksamaan näistä luontoisedun veron (erisoodustusmaks), joka on tulovero 20 % ja työnantajan sosiaalivero 33 %.
Pienyrittäjyyttä helpotetaan
Pienyrittäjyyttä helpotetaan ensi vuoden alusta nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja ottamalla käyttöön kevytyrittäjyyteen kannustava yrittäjyystili. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousee 16 000 €:sta 40 000 €:oon. Tähän on haettu EU:n komission lupa ja se on saatu. Kokonaan uutena mikroyrittäjyyttä kannustavana muotona otetaan käyttöön yrittäjyystili (ettevõtluskonto). Yksityishenkilö, joka myy valmistamiaan tuotteita tai palveluita voi perustaa yrittäjyystilin pankkiin. Yrittäjätoiminnasta saadut tulot maksetaan tälle tilille ja pankki tilittää tuloista suoraan 20 % verottajalle. Mitään muita veroja tai maksuja kuten arvonlisäveroa tai sosiaaliveroa ei peritä. Minkäänlaista kirjanpitoa tai raportointia ei tarvitse tehdä. Kevytyrittäjyystoimintaa voi harjoittaa korkeintaan 25 000 €:lla vuodessa ja siitä kertyy rajoitetusti sosiaalietuuksia.
Alkoholin ja muiden tuotteiden valmisteveroja nostetaan
Verohelpotuksista syntyvää budjettivajetta täytetään nostamalla valmisteveroja ja ottamalla käyttöön kokonaan uusia maksuja ja veroja.
Suurinta julkisuutta on saanut kevyiden alkoholijuomien valmisteveron nosto. Oluen valmistevero nostettiin 1.7. alkaen 70 % ja siiderin ja viinin 45 %. Alkoholin valmisteverojen nosto perustuu pitkäaikaiseen suunnitelmaan, noston tahtia on tosin nopeutettu. Seuraava korotus 10 % on suunniteltu helmikuulle 2018. Virossa on käynnissä vilkas keskustelu alkoholiveron noston järkevyydestä ja on ehdotettu, että helmikuun korotuksesta luovuttaisiin. Kallistuneet alkoholin hinnat ovat johtaneet viinaralliin rajan yli Latviaan ja samalla on menetetty verotuloja. Samoin pelätään suomalaisten matkailun vähenevän. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös kaasun ja palavastakivestä valmistetun lämmitysöljyn valmisteverot nousivat kesällä.
Kokonaan uutena maksuna otetaan käyttöön raskaiden ajoneuvojen tiemaksu ensi vuoden alusta. Se koskee yli 3,5 tonnin painoisia kulkuneuvoja ja peritään myös ulkomaisilta ajoneuvoilta. Viron hallituksen tarkoitus ottaa käyttöön myös makeiden juomien vero. Se toteutunee kuitenkin vasta 2019.
Budjetti lievään alijäämään
Ensi vuoden valtion budjetti ylittää ensi kerran 10 mrd. €. Tulot ovat 10,3 mrd. € ja menot 10,6 mrd. € ja se on siten lievässä vajeessa. Hallitus höllentää budjettistrategiaansa ja edellisvuosina kertyneitä reservejä voidaan käyttää ja lainaa ottaa infrastruktuurihankkeiden ja esim. terveydenhuollon investointeihin, mutta ei juokseviin menoihin. Julkinen velka on edelleen EU-maiden alhaisin 10 %. Kokonaisveroaste nousee 34,4 %:iin.
Hannu Arhinmäki