Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Viron parlamentissa 5.5.2010
Minulle on suuri ilo vierailla jälleen naapurimaassamme Virossa. Eilen keskustelimme presidentti Toomas Hendrik Ilveksen ja pääministeri Andrus Ansipin kanssa Suomen ja Viron ainutlaatuisen läheisistä suhteista ja niiden syventämisestä edelleen. Käsittelimme myös Itämeren maiden yhteistyötä ja Euroopan unionin kehittämistä.
Annan erityisesti arvoa sille, että Riigikogu on kutsunut minut puhumaan tähän istuntoon. Parlamenttien välisillä yhteyksillä on ollut keskeinen rooli kahden naapurimaan ja sukulaiskansan suhteita kehitettäessä. Maittemme kansanedustuslaitokset aloittivat yhteistyönsä jo ennen Viron itsenäisyyden palauttamista. Eduskunnan Viro-ystävyysryhmä perustettiin huhtikuussa 1990. Itse vierailin kansanedustajana ensi kertaa Viron parlamentissa syyskuussa 1991.
Suomalaiset ja virolaiset kansanedustajat ovat alusta lähtien löytäneet toisensa ja tehneet luontevaa yhteistyötä myös kansainvälisissä yhteyksissä, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin puitteissa. Tämän tiedän omasta kokemuksestani.
Suomen ja Viron valtiolliset suhteet ovat erinomaiset. Niiden pohjana on kansalaisyhteiskuntiemme tavattoman vilkas vuorovaikutus. Suomenlahti ylitetään kuusi miljoonaa kertaa vuodessa matkailun, työn, perhesiteiden tai harrastusten merkeissä. Maittemme yliopistojen ja muiden oppilaitosten välisen yhteistyön ansiosta opiskelijavaihto on vilkasta. Liikkumisen vapaus on elvyttänyt perinteiset siteemme. Maidemme jäsenyys Euroopan unionissa on edelleen lujittanut kansojemme yhteenkuuluvuutta.
EU-jäsenyys on vahvistanut myös maidemme taloudellista integraatiota. Etelä-Suomi ja Pohjois-Viro muodostavat jo nyt melko tiiviin yhteisen talousalueen. Naapurimaiden yritykset ovat usein kilpailijoita vientimarkkinoilla, mutta Viron ja Suomen tapauksessa ne ovat enemmänkin yhteistyökumppaneita. Virossa toimii 3000 suomalaisyritystä. Tämä taloudellinen ”Suomen silta”, on kantanut hyvin myös vaikeina aikoina.
Työvoima liikkuu vapaasti maittemme välillä, ja taloudellisen integraation myötä voimme odottaa, että naapurimaassa työssä käyvien ihmisten määrä pikemminkin kasvaa. On tärkeää, että jatkossakin noudatetaan työmarkkinoiden pelisääntöjä ja kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia.
* * *
Minulla oli ilo toivottaa Viro tervetulleeksi, kun maanne liittyi Euroopan unioniin. Toivon että Suomi voi toivottaa Viron tervetulleeksi myös euroalueeseen ensi vuoden alusta. Virosta tulee silloin Suomen ensimmäinen naapurimaa, joka käyttää valuuttanaan euroa. Viron menestys ja talouden vakaus on meille tärkeää, ja uskon yhteisen valuutan lisäävän yhteistyömahdollisuuksiamme entisestään.
Maidemme integraatio etenee myös energiahuollon alalla. Viron ja Suomen sähköverkot on jo nyt yhdistetty merikaapelilla. Viron sähkömarkkinoiden avaaminen etenee, ja EU:n suunnitelmissa on antaa Estlink 2 -hankkeelle huomattavaa taloudellista tukea. Muutaman vuoden kuluttua Suomen ja Viron välinen uusi sähkökaapeli yhdistää Baltian ja Pohjoismaiden sähkömarkkinat entistä tehokkaammin.
Tieto- ja viestintäteknologian ja tiedon liikkuvuuden lisääminen ovat tärkeitä yhteistyöalueita, joilla Suomi ja Viro ovat kansainvälisen kehityksen kärjessä. Käynnissä on useita tieto- ja viestintäteknologiaan liittyviä yhteishankkeita mm. sähköisen tunnistamisen, opetuksen sekä terveydenhuollon aloilla. Kun kehitämme tietoyhteiskuntaa, meillä on hyvä tilaisuus oppia toistemme kokemuksista.
* * *
Kulttuurisuhteet ovat antaneet Suomen ja Viron vuorovaikutukselle ainutlaatuista sisältöä kansallisesta heräämisestä lähtien. Pitkän hiljaiselon jälkeen kulttuuriyhteistyö on viime vuosina nopeasti noussut uuteen kukoistukseen. Elokuvan ja kuvataiteen yhteistyöhankkeet tavoittavat myös aiempaa laajemman yleisön.
Suomen ja Viron välinen kulttuurisopimus täyttää kahden vuoden päästä 75 vuotta. Tässä yhteydessä tulisi tarkastella myös yhteistyön aineellisia edellytyksiä. Suomen ja Viron pääministereitten asettaman työryhmän raportissa esitetään maidemme yhteistä kulttuurirahastoa. Olisi hyvä selvittää, miten kulttuuriyhteistyön taloudellista perustaa voitaisiin parhaiten vahvistaa.
Suomalaisten ja virolaisten mielenkiinto toisiaan kohtaan tuntuu kasvaneen entisestään. Se näkyy selvästi historiantutkimuksessa. Kirjailijat ja elokuvantekijät ovat ammentaneet aiheita ennen kaikkea lähihistoriasta. On hyvä, että myös kauan vaietuista aiheista muodostuu mahdollisimman totuudenmukainen ja monipuolinen käsitys.
Ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunkeina ovat Tallinna ja Turku. Koko Euroopan katseet kääntyvät näiden kaupunkien kiehtovaan historiaan ja nykypäivän rikkaaseen kulttuuritarjontaan. Toivon kaikkea menestystä Turulle ja Tallinnalle kulttuuripääkaupunkihankkeissa, joita ne valmistelevat tiiviissä yhteistyössä.
Virolaiset ja suomalaiset kommunikoivat keskenään usein englanniksi. Mutta on onneksi myös niitä, jotka haluavat kokea lähisukukielen oppimisen tuottamat ilot ja yllätykset. Meidän pieniin kieliryhmiin kuuluvien on hyvä tukea toisiamme.
Olemme Suomessa panneet ilahtuneina merkille, että Virossa voi uuden opetussuunnitelman mukaan opiskella suomea toisena vieraana kielenä jo kuudennesta luokasta alkaen. Suomessa emme ole näin pitkällä. Tarton yliopistossa ollaan myös täyttämässä molemmille maille tärkeää fennougristiikan professuuria. Pian kaksikymmentä vuotta täyttävä Suomen kulttuuri-instituutti on panostanut erityisesti suomenkielen opettajien jatkokoulutukseen.
* * *
Itämeri yhdistää suomalaisia, virolaisia ja kaikkia Itämeren alueen kansoja. Myös huoli Itämeren ympäristön tilasta on yhteinen.
Itämeren suojelussa tarvitaan niin valtioiden, julkisyhteisöjen, yritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin yhteistyötä. Kutsuin viime helmikuussa Helsinkiin – yhdessä pääministeri Matti Vanhasen ja Baltin Sea Action Groupin kanssa – huippukokouksen, jossa kaikki Itämeren maat olivat edustettuina. Helsingissä käynnistettiin yli 140 sitoumuksen toteuttaminen. Tämä oli jopa parempi tulos kuin olimme uskaltaneet toivoa. Haluan tässä yhteydessä kiittää Viron hallitusta sitoumuksesta, että se tekee esityksen kattavasta merensuojelulaista. Ehdotan, että jatkossa rohkaisemme ennen kaikkea nuorisoa toimintaan yhteisen meremme pelastamiseksi.
Itämeren merkitys energian kuljetusreittinä on kasvanut. Venäjältä Saksaan ja edelleen muihin Euroopan maihin kaasua kuljettavan putken laskeminen merenpohjaan on alkamassa. On tärkeää, että hankkeesta käytiin keskustelua ja sen ympäristövaikutukset selvitettiin tarkoin ennen lupapäätöksiä.
Ympäristöturvallisuuteen on investoitava myös pintakuljetuksissa. Kaikkien Itämeren maiden on pidettävä huolta öljyntorjuntakapasiteettinsa riittävyydestä, ja meidän on varauduttava torjumaan onnettomuuksia myös yhdessä. Pietarin kaupungin jätevesien puhdistaminen etenee hyvin. Helsingin huippukokouksen yhteydessä vahvistui, että myös Kaliningradissa jätevedenpuhdistus on käynnistymässä kansainvälisellä yhteistyöllä.
Laajentumisen myötä Itämerestä on tullut entistä tärkeämpi myös Euroopan unionille. Pohjoisen ulottuvuuden kehittäminen ja EU:n tuoreen Itämeri-strategian toimeenpano ovat välineitä, joita EU:n tulee käyttää tehokkaasti yhteistyössä Unionin ulkopuolisten maiden kanssa.
Suomelle viiden Pohjoismaan yhteistyöllä on suuri merkitys. On tärkeää, että Viro samoin kuin Latvia ja Liettua ovat kehittäneet luontevat suhteet pohjoismaisiin naapureihinsa sekä parlamenttien että hallitusten tasolla.
Yhteistyötä on kehitetty myös kaikkien Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Pää- ja ulkoministerit pitävät säännöllisiä konsultaatioita. Baltian maat liittyivät Pohjoismaiseen Investointipankkiin vuonna 2005. Pankki on lainoittanut tärkeitä julkisen sektorin hankkeita. Pohjoismaiden ministerineuvoston liikkuvuusohjelmien avaaminen Baltian maiden opiskelijoille on myös toiminut hyvin.
Pohjoismais-balttilaisen yhteistyön laajentamista on tärkeä jatkaa. Yhteistyötä on tiivistettävä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä muiden yhteisten intressien ajamisessa Euroopan unionissa.
* * *
Viron ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö toimii hyvin myös parlamenttien välillä. Ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnat tapaavat säännöllisesti. Puolustusvoimien jo 1990-luvulla alkanut koulutusyhteistyö on ollut hyödyllistä. Suomi ja Viro ovat samassa EU:n taisteluosastossa, johon kuuluvat lisäksi Ruotsi, Norja ja Irlanti. Osasto on seuraavan kerran valmiusvuorossa ensi vuoden alkupuoliskolla.
Suomi ja Viro toimivat molemmat Afganistanin vakauttamiseksi hyvinkin haasteellisissa olosuhteissa. Kaksi viikkoa sitten Tallinnassa pidetyn Natoon ulkoministerikokouksen yhteydessä keskusteltiin ISAF-kriisinhallintaoperaatioon osallistuvien maiden kesken turvallisuusvastuun siirtämisestä Afganistanin hallitukselle. Samalla tulisi edistää poliittisen ratkaisun syntyä ja sovintoprosessin etenemistä. On huolehdittava myös naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien turvaamisesta. Afganistanin yhteiskunnan jälleenrakentamisen on edettävä sukupuolten tasa-arvon pohjalta. Afganistanissa niin kun muillakin kriisialueilla tarvitaan kokonaisvaltaista tukea kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin.
* * *
Suomen ja Viron yhteistyön luonne muuttui ratkaisevasti Viron liityttyä Euroopan unioniin kuusi vuotta sitten. EU:n sisällä yhteistyö syntyy useimmiten asiakysymysten ympärille. Suomi ja Viro ovat usein olleet edistämässä samoja asioita. Molemmat ovat painottaneet hyvin toimivien sisämarkkinoiden merkitystä. Virolla ja Suomella on myös samankaltainen näkemys siitä, kuinka varmistetaan pienten maiden edustus rakenteilla olevassa EU:n ulkosuhdepalvelussa.
Muuttuvassa maailmassa Suomi ja Viro kohtaavat alueellisia ja globaaleja haasteita, joihin etsimme vastauksia kahdenvälisesti, Itämeri-yhteistyön puitteissa, EU-kumppaneina ja YK:n jäsenvaltioina. Suomi ja Viro ovat määrätietoisesti kehittäneet yhteistyötään kaikilla foorumeilla. Haluan kiittää Riigikogua ja kaikkia teitä, arvoisat virolaiset kansanedustajat, teidän ratkaisevan tärkeästä työstänne maidemme välisten suhteiden hyväksi.