Suomen-pojat Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlan kunniavieraita

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhla  huipentui 4.6. seppelenlaskuun Metsakalmistulla Suomen-poikien muistomerkillä. Suurlähettiläs Kirsti Narinen sai sotilasansiomitalin sekä Suomen että Viron Puolustusvoimilta. Osana 100-vuotisjuhlan viettoa Virossa on myös uuden Tuntematon sotilas –elokuvan Viron ensi-ilta.

Suomenpojat Artur Roopalu, Jaanus Jahilo, Lembit Kaselaan, Manivald Sahkai ja Valdeko Raig muistomerkin luona 4. kesäkuuta.

Suomen Puolustusvoimien lippujuhlapäivä 4.6. oli samalla Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuoden huipennus. Tallinnassa juhlaa vietettiin sekä Metsakalmistun hautausmaalla että suurlähetystössa, jossa Suomen-pojille ja leskille tarjottiin juhlalounas seppelenlaskun jälkeen. Myöhemmin suurlähetystössä oli vielä lippujuhlapäivän vastaanotto.

Suurlähettiläs Kirsti Narinen sai päivän alkajaisiksi Viron Puolustusvoimain komentajalta Riho Terraselta Viron sotilasansiomitalin Suomen ja Viron puolustuksen hyväksi tehdystä työstä. Edellisellä viikolla Suomen Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg myönsi hänelle Suomen Puolustusvoimain sotilasansiomitalin. Kirsti Narinen on myös toistaiseksi ainoa henkilö, joka on käynyt sekä Viron että Suomen maanpuolustuskurssin.

Kunniavartio Suomen-poikien muistomerkillä.

Osana 100-vuotisjuhlan viettoa oli myös uuden Tuntematon sotilas –elokuvan saapuminen Viron teatterilevitykseen.

Suurlähettiläs Kirsti Narinen ja puolustusasiamies Antti Hauvala laskivat seppeleen.

Maanpuolustus kuuluu kaikille

Suomen Puolustusvoimien juhlavuoden teemana on „Maanpuolustus kuuluu kaikille“. Tässä Suomen Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin juhlavuoden tervehdys kokonaisuudessaan:

Puolustusvoimat täyttää tänä vuonna 100. Juhlistamme merkkivuottamme yli 120 tapahtumassa ympäri Suomea. Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamisessa läpi historian sekä rauhan että sotien aikana.

Maanpuolustus kuuluu kaikille. Suomen puolustuksen perusta on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, uskottava, koko maan kattava puolustus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto. Puolustuskyky koostuu Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien suorituskyvyistä sekä yhteisistä suorituskyvyistä. Puolustuskykyä ylläpidetään ja osoitetaan vuoden jokaisena päivänä ja hetkenä.

Eduskunnan kesällä 2017 hyväksymä valtioneuvoston puolustusselonteko linjaa puolustuksemme kehittämisen pitkälle ensi vuosikymmennelle. Painopisteinä ovat joukkojen valmius, koulutus, puolustushaarojen käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen, tiedustelu, kyberpuolustus ja kauaskantoinen tulivaikutus. Toimeenpanemalla selonteon linjaukset puolustuskykymme säilyy myös tulevaisuudessa.

Suomen-poikien muistomerkki.