Suomalaisten matkailu merkittävä osa Viron taloutta

Matkailu Viroon kasvaa tänäkin vuonna ennätyslukemiin. Matkailunosuus maan BKT:stä on 10 %. Suomalaiset muodostavat tästämelkein puolet.

”Tere tulemast Eestisse – Welcome to Estonia” on Viron matkailun iskulause ja matkailijoita maassa käykin. Viron Pankin tietojen mukaan 10 % maan BTK:stä tulee matkailusta. Suomalaisten matkailijoiden osuus tästä on noin 4 % eli suomalaisten matkailijoiden panos Viron talouteen on suurempi kuin maan maataloussektorin (n. 3 %).

Matkailu on myös jatkuvassa kasvussa. Viime vuonna matkailualan tuotto kasvoi 11 % ollen 900 miljoonaa euroa. Viime vuonna Virossa vieraili 5,3 miljoonaa ulkomaalaista ja määrä kasvoi verrattuna edellisvuoteen 13 %. Suomalaisten osuus oli tästä 42 %, joista puolet viipyi Virossa vain päivän.

Yhdensuuntaisia matkoja Viron ja Suomen välillä tehtiin viime vuonna yli 7 miljoonaa ja määrän ennustetaan tänä vuonna jopa hivenen kasvavan. Myös venäläisten osuus Viron matkailun osalta on viime vuosina kasvanut muodostaen 11 % kokonaismäärästä.

Viime laman aikaan vuosina 2008–2009 Suomenlahden alueen matkailu koki murroksen. Suomalaiset alkoivat matkustaa yhä enemmän Viroon, jonne oli helppoa, nopeaa ja edullista tulla. Samoin alkoivat käyttäytyä myös venäläiset, jotka löysivät Tallinnan erityisesti joulun ja uudenvuoden viettopaikaksi.

Tämä trendi on vain vahvistunut ja kesällä 2012 ulkomailta Viroon saapuvien matkustajien määrä kasvoi ennätyslukemiin, ollen 2 % enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti Venäjältä ja Latviasta saapuneiden turistien määrä kasvoi.

Matkailuun ei kuitenkaan panosteta kuin yhteen elinkeinosektoreista. Siihen ei juuri oteta kantaa ministeritasolla eikä hallituksessa ole ministeriä, jonka vastuualueeseen matkailu suoraan kuuluisi. Matkailun edistäminen on keskitetty Viron elinkeinoelämän kehityskeskukselle EAS:lle, jonka alaisuudessa toimii vienninedistäminen, investointien houkutteleminen ja EU:n koheesiorahojen kohdentaminen.

Matkailun luonne muuttunut

EU-rahoista osa menee myös matkailunedistämiseen ja erilaisten turismikohteiden kunnostamiseen ja ylläpitoon. Matkailu on vuosien aikana myös muuttanut muotoaan. Se on nähtävissä myös Suomen suurlähetystön konsulaatin työssä. Rellestävien vodkaturistien määrä on viime vuosina laskenut huomattavasti.

Seniori-, lapsiperhe- muu vapaa-ajan matkailu on puolestaan kasvanut. Viroon tullaan lomailemaan ja nauttimaan vapaa-ajasta, ei vain halvoille ostoksille. Monet suomalaiset omistavat myös vapaa-ajan asuntoja Virossa.

Suomalaisten matkailu on muuttunut viime vuosina myös jokapäiväisemmäksi. Viroon tullaan kyläilemään tai esimerkiksi hoitamaan terveyttä. Virolaiset kylpylät Pärnussa, Saarenmaalla ja Haapsalussa ovat suomalaisille tuttuja mutta muukin terveydenhuolto onnistuu Virossa mutkattomasti.

KELA:n käytäntö korvata kustannukset samoin kuin Suomessa on esimerkiksi nostanut suomalaisten hammashuollon määrää Virossa.

Noin puolet ravintola-alan myynnistä suomalaisilta

Ravintola-alalla suomalainen turismi on elinehto. Noin puolet myynnistä tulee tutkimuksien mukaan suomalaisilta. Suomalaisten merkitys koko maan taloudelle on merkittävä ja matkailualan asiantuntijat ja yrittäjät ovatkin kritisoineet maan johtoa siitä, että esimerkiksi suomalaisten matkailua Viroon pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka uudet investoinnit alalle olisivat välttämättömiä.

Suurimpia huolia on palvelun taso ja ammattitaitoisen henkilöstön puute. Virossa toimii vain yksi ammattioppilaitos, mikä kouluttaa matkailualanhenkilöstöä. Viron alhaisen palkkatason vuoksi ammattitaitoiset ihmiset hakeutuvat muille aloille töihin tai ulkomaille. Kuten monet muutkin alat Virossa, kärsii matkailuala työvoimapulasta.

Asiakaspalvelun taso vaatisi kehittämistä mutta alhainen koulutuksen taso ja määrä vaikuttaa suoraan laatuun. Tähän moni haluaisi valtiolta koulutuspoliittisia muutoksia ja enemmän panostusta ammatilliseen koulutukseen. Palvelualan yleinen arvostus on Virossa alhaista ja tähän moni matkailualanasiantuntija haluaisi muutosta.

Viron tiukan valtion budjetin avulla lisäpanostuksia matkailukoulutukseen tuskin tullaan näkemään ja asenteiden muutos arvostuksen suhteen ottaa aikaa vuosia.

Suomalaisten hotelliyöpymiset laskussa, matkat kasvussa

Suomalaiset matkailijat ovat tottuneet saamaan palvelujaan suomen kielellä. Virolaisten palvelualan ammattilaisten suomen kielen taito on kuitenkin vähentymässä. Moni pelkääkin, että suomalaisten halukkuus matkustaa Viroon vähenee, ellei palvelukulttuurin yleinen taso nouse ja jos suomen kielen taito palvelualalta häviää.

Huolta suomalaisista kantoi kesällä myös Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Arvo Sarapuu, joka sanoi olevansa huolestunut kaupungissa majoittuneiden suomalaismatkailijoiden määrän laskusta. Alkuvuoden tilastojen mukaan Virossa käyvistä suomalaisista käytti viisi prosenttia vähemmän hotellien palveluja kuin vuotta aiemmin.

Sarapuun mielestä tämä voi johtua hintojen noususta (viime vuonna inflaatio yli 5 %). Sarapuun mielestä korkeat hinnat eritoten vanhassa kaupungissa vaikuttavat suomalaisten mielikuviin eikä Tallinnalla ole varaa luopua suomalaisista asiakkaista. Sarapuu pelkää, että Suomessa leviää mielikuva Virosta aikaisempaa kalliimpana maana.

Vaikka suomalaisten yöpyminen maksetuista majoituksissa on vähentynyt, on samalla matkojen määrä kasvanut. Arvioiden mukaan suomalaiset siis yöpyvät muualla kuin hotelleissa kuten ystävien ja tuttavien luona. Viron Pankin tutkimuksen mukaan tämä on myös hyvä asia, sillä muualla kuin hotelleissa asuvat viihtyvät Virossa pidempään ja kuluttavat näin enemmän.

Matkailualan lehden Baltic Guiden laskelmien mukaan viime vuonna suomalaiset viettivät Virossa 5,5 miljoonaa päivää, joista miljoona oli yhden päivän matkoja. Baltic Guide-lehden päätoimittajan Mikko Savikon mukaan huoli hotelliyöpymisten vähentymistä on kuitenkin perusteltua ja pienetkin muutokset voivat ohjata vahvasti suomalaisen kuluttajan käyttäytymistä. Matkailualan ja koko maan hallinnon tulisi olla tarkkana siitä mihin suuntaan matkailua halutaan Virossa kehittää.

kauppa