Haihtuneen muiston palautus – Viron vapaussodan suomalaisuhreista ilmestyi ensimmäinen matrikkeliteos
Keitä olivat Viron puolesta kaatuneet suomalaiset? Viron vapaussodasta on 100 vuotta, mutta vasta nyt ilmestyi ensimmäinen matrikkeli siinä menehtyneistä suomalaisista vapaaehtoisista. Se tuo esille ennen kertomattomia kohtaloita, jotka suomalaiset itsekin ovat unohtaneet. Suomen- ja vironkielinen kirja on valmistunut Viron Vapaussodan Historian Seuran ja Suomen suurlähetystön yhteistyönä. Julkistamistilaisuus järjestettiin tiistaina 7.5.2019 Tallinnan Nuku-teatterissa, jossa toimi 100 vuotta sitten suomalaisten vapaaehtoisten sotilassairaala.
”Elos’ uhkui rakkautta isänmaan. Sait viimeiseksi tantereeksi Vironmaan.” – 18-vuotiaana kaatuneen Arvi Heikkisen kuolinilmoituksen runo kertoo vanhempien suuresta surusta. He eivät saaneet ainoaa poikaansa kotimaan multiin. Viron vapaussodassa menehtyneistä suomalaisista suurin osa oli Arvin tapaan parikymppisiä nuorukaisia, nuorin oli 14-vuotias Juho Filppula.
Suomalaisten osallistuminen Viron vapaussotaan on jäänyt historian pyörteiden ja myöhempien sotien varjoon. Sodan jälkeisinä vuosina ilmestyi muistelmia, mutta heimosotien tutkimus lähti liikkeelle vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Paljon muistia on ehtinyt kadota.
Kirjan kaatuneista suomalaisista koostivat Mati Strauss (keskellä), Ain Krillo (oikealla), toimittajana ja kääntäjänä oli Pekka Linnainen (vasemmalla).
Suomen joukoissa Viron vapaussotaan osallistui lähes 4000 vapaaehtoista. Kaatuneiden määrä riippuu laskentatavasta. Tässä matrikkelissa on 172 sotilaan tarina. Suurin osa heistä kaatui, haavoittui kuolettavasti tai katosi taisteluissa. Lisäksi mukana on niitä, jotka sotaoloissa menehtyivät sairauksiin, onnettomuuksiin tai heikentyneen terveyden vuoksi vuoden kuluessa siitä, kun Viro ja Neuvosto-Venäjä 3.1.1920 solmivat aselevon. Luettelossa ei ole niitä Viron rintamalla palvelleita, jotka kaatuivat myöhemmin Aunuksessa tai muissa heimosodissa.
Joidenkin tietojen selvittäminen vaati kirjan tekijöiltä salapoliisityötä. Henkilötiedoissa on ollut sekaannuksia, jotka ovat siirtyneet jopa muistotauluihin. Esimerkiksi Helsingin Vanhan kirkkopuiston muistomerkin Oskar Hietala osoittautui tietoja tarkistettaessa Oskari Pietiläiseksi, ja omaiset saivat vasta nyt tietää hänen hautapaikkansa.
On kuvaavaa, että ensimmäinen suomalainen kaatunut, Aukusti Tuominen, sai hautakiven vasta 100 vuotta kaatumisensa jälkeen. Vasta nyt selvisi myös, keitä ovat Latvian Trapenen sotilashaudan tuntemattomat suomalaiset.
Kirjan esittelytilaisuus oli Nuku-teatterissa, jossa toimi keväällä 1919 suomalaisten sotilassairaala. Kuva: Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, 1921.
Kirjan nimen on inspiroinut Villem Grünthal-Ridalan kirjoittama kaksoissäe, joka on kaatuneiden hautamuistomerkissä Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.
Mati Strauss, Ain Krillo: Vägitöö kaunis jääb… - Soomlaste kaotused Eesti Vabadussõjas 1918-1920/ Teon uljaan muisto… - Suomalaisten sotasurmat Viron vapaussodassa, Vabadussõja Ajaloo Selts, Keila 2019
Lisätiedot:
Ain Krillo, Vabadussõja Ajaloo Selts, [email protected], +372 58130560
Mati Strauss, Vabadussõja Ajaloo Selts, [email protected]
Hannele Valkeeniemi, Soome suursaatkond, [email protected], +372 5118548