”Pajun taistelu on osa aseveljeyden historiaa”
Puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui torstaina 31.1. Pajun taistelun 100-vuotistilaisuuteen. Valgan vapauttamiseksi käyty Pajun taistelu oli yksi Viron vapaussodan tärkeimmistä taisteluista. Taisteluun osallistui Suomen vapaaehtoisista koostunut Pohjan Poikien rykmentti.
”Pajun taistelu – jonka muiston äärellä olemme – on osa yhteistä suomalais-virolaista aseveljeyden historiaa. Kummankaan kansakunnan vapaus ei tullut vaivatta vaan sen eteen oli taisteltava”, totesi puolustusministeri Niinistö puheessaan Pajun taistelun muistomerkillä.
”Suomen ja Viron tiet ovat historian aikana kulkeneet joskus samaan suuntaan, joskus tiemme ovat erkaantuneet. Tänä päivänä suhteemme ovat tiiviimmät kuin koskaan ja vain kapea Suomenlahti erottaa kaksi heimokansaa, jotka molemmat vaalivat kansanvaltaa ja demokratiaa.”
- Puolustusministeri Jussi Niinistön puhe 31.1.2019: https://bit.ly/2GaPwKU(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Viron presidentti Kersti Kaljulaid muisti niin suomalaisia vapaaehtoisia kuin Pajun taistelussa virolaisia komentanutta luutnatti Julius Kuperjanovia, joka menehtyi taistelussa.
”Luutnantti Kuperjanovin ja satojen toisten Viron upseerien rohkeudessa, aloitekyvyssä ja päättäväisyydessä heijastuu tärkein syy, miksi voitimme Vapaussodan. Meidän vapautemme ja itsenäisyytemme nimittäin riippuvat ensi sijassa omasta rohkeudestamme ja päätöksestämme nousta ylivoimaista vihollista vastaan myös toivottomassa tilanteessa.”
”Viron koko ja maantieteellinen sijainti merkitsee, että aseellisessa taistelussa emme menesty ilman liittolaisten tukea ja apua. Ne Vapaussodan opetukset ajankohtaisia myös nyt. Emme saa enää luovuttaa vapauttamme ja riippumattomuuttamme taistelutta. Meidän on jatkuvasti ponnisteltava liittolaissuhteiden ja Viron oman kansainvälisen aseman vahvistamiseksi", Kaljulaid korosti.
Viron vapaussotaa on muistettu koko tammikuun ajan ”Wabaduse teekond” –kiertueella (Reitti vapauteen), jonka keskeinen osa ovat olleet historialliset taistelunäytökset ja vanhan mallin mukaan rakennettu panssarijuna ”Wabadus”.
”Vapaa Viro Suomen turvallisuudelle tärkeä”
Suurlähettiläs Timo Kantola totesi puheessaan, että suomalaisilla oli monenlaisia syitä lähteä auttamaan virolaisia.
”Se ymmärrettiin, että Suomen oman turvallisuuden takia oli tärkeää, että Viro on vapaa. Ja että omat uhraukset voivat olla kovia. ”Eesti Vabariik” on aina kajahtanut suomalaisille rakkaalta. Siinä on ikivanhat siteet, yhteinen kulttuuripohja, heimoveljeys, maantieteellinen läheisyys, ja tuoreemmat yhteiset kokemukset”, mainitsi Kantola Valgan kirkon pihalla, kaatuneiden suomalaisten muistotaulun luona pidetyssä muistotilaisuudessa.
Pajun taistelu oli yksi verisimpiä
Valgan vapautukseen johtanut Pajun kartanon valtaus oli yksi Viron vapaussodan verisimmistä. Siihen osallistuivat suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin joukot sekä virolaisen Julius Kuperjanovin pataljoona. Suomalaiset menettivät kaatuneina 28 miestä, virolaisia kaatui 14 – heidän joukossaan virolaisia komentanut Kuperjanov. Haavoittuneita oli yli 80.
Tämän päivän juhlatilaisuuteen osallistuivat Suomesta myös prikaatinkenraali Kim Mattson ja ulkoministeriön viestintäjohtaja Jouni Mölsä, jonka isoeno oli yksi Valgan vapauttamisen yhteydessä kaatuneista. Lisäksi paikalle oli saapunut Pohjan Poikien perinteitä vaalivia suomalaisia Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys, joka oli juhlatilaisuutta varten koostanut uuden kirjansa Valgan vapauttamisesta.
Pajun kartanolla ja Valgassa oli paljon erilaista ohjelmaa koko päiväksi.