Ajankohtaista

COVID-19 tilanne on ajanut Espanjan talouden alamaihin. Espanja on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä talouksista. Jos vuonna 2019 oltiin yhä kasvu-uralla, talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 10,5 % - 12,6 %. Vakava taloustilanne ja voimakas työttömyyden kasvu näkyvät kuluttajien luottamuksen heikkenemisenä ja kulutuksen laskuna. EU:n elpymisvaroista odotetaan lääkettä tilanteeseen. Potentiaalista kysynnän kasvua erityisesti voimakkaan julkisen tuen ansiosta on varsinkin ICT-alalla ja digitalisaatiossa muun muassa teollisuudessa, terveysalalla ja julkisissa palveluissa. Suomi näyttäytyy näiden sektoreiden edelläkävijänä.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez esitteli 7.10. kansallisen elvytyssuunnitelman suuret linjat, jotka ohjaavat vuosina 2021–2023 EU:n elvytysvarojen käyttöä. Reilu kolmasosa (37 %) Espanjan odottamista lähes 72 mrd. euron varoista ohjataan vihreisiin investointeihin ja toinen kolmannes (33 %) digitalisaation edistämiseen. Kaksi muuta keskeistä elvytystä ohjaavaa toimintalinjaa ovat alueiden ja sukupolvien välisten sekä sukupuolten välisten taloudellisten erojen kurominen umpeen. Yksittäiset hankkeet kootaan 10 veturihankkeen alle. Hallitus julkisti 6.10. myös suuntaviivat vuoden 2021 valtion talousarviolle, jossa julkisen sektorin ns. menokatto on historiallisen suuri.

Espanjan talous alkaa pikkuhiljaa elpyä yhteiskunnan rajoitusten poistamisen myötä. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta, mikä hidastaa toiminnan uudelleen käynnistymistä ja vaikuttaa kulutukseen sekä investointeihin. Valtion talous oli epätasapainossa jo ennen kriisiä, mikä suitsii hallituksen mahdollisuuksia tehdä elvytyspolitiikkaa. Jo tänä vuonna valtionvelan arvioidaan nousevan ainakin 120 prosenttiin BKT:sta. EU:n elvytyspaketin nopea hyväksyminen onkin Espanjalle elintärkeää.

Espanjan keskuspankki julkisti huhtikuun lopulla koronaviruskriisin valossa päivitetyt arvionsa Espanjan talouden kehityksestä kuluvana ja tulevana vuonna.

Tulevat eurovaalit ja Espanjan omat ennenaikaiset vaalit nostivat Suomen vaalituloksen espanjalaislehtien otsikoihin. Sosialistit valjastivat pääministeri Pedro Sánchezin johdolla perussuomalaisten nousun ja samanlaisen tuloksen välttämisen Espanjassa oman vaalikampanjansa aseeksi.

Kongressi kaatoi sosialistien vähemmistöhallituksen budjettiesityksen ja Espanja valmistautuu nyt 28.4. pidettäviin parlamenttivaaleihin, jotka ovat jo kolmannet neljän vuoden aikana. Budjetin kaatuminen herättää huolta niin valtiontalouden kuin talouskasvunkin kestävyydestä, kun osa menolisäyksistä ja muista toimista oli jo ehditty viedä läpi erillisillä asetuksilla.

Espanjan kaupallistaloudelliset suhteet Britannian kanssa ovat erittäin tiiviit ja brexitin arvioidaan kolahtavan kovaa maan kansantalouteen. Vahinkoja pienentääkseen Espanjan hallitus on ottanut etunojan yritystensä herättelyssä ja tarjoaa tietoa tulevista muutoksista sekä niihin varautumisesta, etenkin no deal -tilanteessa.

Espanjan uudistusmielinen nykyhallitus on nostanut tasa-arvopolitiikan tärkeään asemaan. Espanjan tämänhetkiset sukupuolten epätasa-arvoon liittyvät ongelmat koskevat etenkin työelämää, jossa naiset mm. ovat yhä vähemmistönä päätöksenteossa, saavat huonompaa palkkaa ja kärsivät yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen vaikeudesta. Uusi hallitus on pyrkinyt hanakasti saamaan aikaan muutoksia esittelemällä useita lakiuudistuksia.

Pedro Sánchezin johtama sosialistihallitus esitteli lokakuussa EU-komissiolle alustavan budjettiesityksensä, jolla ei vielä ole Espanjan kongressin hyväksyntää. Ennen kaikkea liike-elämään kohdistuvat veronkiristykset ja sosiaalisten menojen kasvattaminen ovat saaneet yritykset takajaloilleen ja herättäneet huolen julkisen talouden kestävyydestä tulevaisuudessa. Hallitus puolustaa vyönkiristyksestä luopumista ja vakuuttaa tekevänsä vastuullista talouspolitiikaa.

Espanjan talousnäkymät näyttävät elokuussa 2018 edelleen hyviltä, vaikka kuumin nousukausi on useimpien arvioiden mukaan tulossa tiensä päähän. Kasvun aikaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävästi talouden rakenteiden uudistamiseksi. Valtiontalouden kestävyys ja komission asettamien tavoitteiden saavuttaminen tuovat päänsärkyä Pedro Sánchezin vähemmistöhallitukselle, kun ensi vuoden budjettia aletaan pian sorvata. Yksityissektori toivoo hallitukselta uudistuksia.