Timo Soini:"En näe tarvetta eurooppalaiselle armeijalle"
El País julkaisi 23.1. ulkoministeri Timo Soinin haastattelun, joka tehtiin Madridissa viime viikolla ministerin vierailun yhteydessä. Ohessa suurlähetystön tekemä käännös sekä linkki artikkeliin.
Äärikonservatiivinen poliitikko haluaa ylläpitää yhteistyötä Naton kanssa ja on huolissaan hybridiuhista
23 vuotta sitten Timo Soini (Rauma, 1962) perusti Suomessa äärikonservatiivisen ja muukalaisvihamielisen Perussuomalaiset-puolueen. Kun tämä puolue vuonna 2017jakautui kahtia, itsensä "maltilliseksi" määrittelemä Soini erosi johdosta puolueessa, jonka hän itse oli luotsannut hallituskumppaniksi, ja perusti uuden vähemmän ekstremistisen ryhmän, Sininen tulevaisuus. Viime torstaina Suomen ulkoministeri Soini puhui Madridissa Euroopan Unionin turvallisuuden ja puolustuksen tärkeydestä, taustalla ikuisuusteema maan mahdollisesta liittymisestä Natoon.
"Meille on tärkeätä, että (Naton) ovet pysyvät auki", totesi Soini esitelmätilaisuutensa jälkeen antamassaan haastattelussa. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Itämeren alueella olevat maat, jotka eivät kuulu Natoon ja Soini toteaa syyn molempien maiden kohdalla olevan sama: Venäjä. "Ne, jotka tukevat liittymistä Natoon, pelkäävät Venäjää. Ne, jotka eivät sitä tue, katsovat, että suhteet Venäjään ovat nykyisellään hyvin", toteaa ulkoministeri.
Tämä kaikkialla läsnä oleva aihe alueen poliittisessa keskustelussa saa hänet purskahtamaan nauruun. Vaikka viiden miljoonan asukkaan maa ei kuulukaan Natoon, Suomi sijoittaa maanpuolustukseen vaikuttavat 1,7 % BKT:stä, mikä on hyvin lähellä Naton tavoittelemaa 2 %:ia, johon yltävät ainoastaan USA, Kreikka, Viro ja Iso-Britannia. Onhan niin, että Suomen ja Venäjän välinen raja on 1.300 kilometrin pituinen. Vihollinen on hyvin lähellä.
Yhtäältä Suomi keimailee Naton kanssa, toisaalta maa yhtyy täysin EU:n uuteen puolustuspolitiikkaan. "Unionin puolustuksen osalta Suomi ei tule olemaan ulkopuolinen", Soini sanoi puheessaan ulkopoliittisessa instituutissa. Hänen käsityksensä mukaan 27 maan armeijan yhteistyö on riittävä ja siinä mielessä hän myöntää, että Brexit "on suuri menetys" yhteiselle turvallisuudelle. "Iso-Britannian pitäisi pysyä mahdollisimman lähellä" unionia. Kookas ja sympaattinen ministeri, jolla on silmälasit ja tarkka rajaus harmahtavissa hiuksissa, ei tule tukemaan unionin omaa armeijaa, yhtä Jean-Clauden Junckerin suurista haaveista. "En näe tarvetta eurooppalaiselle armeijalle", painottaa Soini todeten, että se voisi aiheuttaa toimivaltaan liittyviä päällekkäisyyksiä Naton kanssa.
Venäjä
"Emme pelkää (Venäjää). He tietävät sen ja kunnioittavat sitä", toteaa Soini, samaan tapaan kuin Suomen presidentti, konservatiivinen Sauli Niinistö. Ilmekään ei värähdä hänen kasvoillaan puhuessamme lähes olemattomasta mahdollisuudesta
suunnanmuutokseen maaliskuussa pidettävien presidentin vaalien jälkeen. "Mitä Venäjällä tapahtuu on tärkeää, mutta se ei sanele meidän politiikkaamme". Se mikä ainoastaan huolestuttaa ministeriä on hybridisota ja valheelliset uutiset. Näiden vastustamiseen hän peräänkuuluttaa suurempia ponnisteluja.
Soini myöntää myös, että silloin kun syntyy tilanteita, joissa on epäluuloa Venäjän kanssa, se korjataan "suomalaisittain". Toisin sanoen, puhumalla asiasta suoraan. Vuonna 2015, kun massiivisia pakolaisvirtoja alkoi tulla EU-maihin, Suomi ja Norja havaitsivat valtavia tulijamääriä arktiselta alueen kautta. Helsingistä käsin epäiltiin Moskovan hallinneen näitä pakolaisvirtoja, vaikka Soini ei rohkene väittää sen olleen tahallista. Tilanne rauhoittui "pitkien keskustelujen ja neuvottelujen tuloksena", hän sanoo paljastamatta yksityiskohtia.
Samanaikaisesti Suomelle ei aiheuta mitään komplekseja kritisoida Krimin niemimaan liittämistä Venäjään"mikä ei ole mitenkään puolustettavissa" tai tukea avoimesti EU:n Moskovalle asettamia taloudellisia sanktioita.
-Venäjä vastasi estämällä eurooppalaisten tuotteiden maahantuonnin. Eikö tämä vahingoittanut Suomen taloutta?
"Tietenkin. Se oli hinta, mikä oli maksettava".