Paul Krugmanin mukaan Eurooppa tarvitsee Rooseveltinsä

Paul Krugmanin mukaan Euroopan johtajat ovat lähestyneet kriisiä väärästä näkökulmasta.

Espanjan hallitusmyönteisessä El Mundossa julkaistiin taloustieteiden Nobelilla -palkitun Paul Krugmanin haastattelu 26.5 2012.

Paul Krugmanin mukaan Euroopan johtajat ovat lähestyneet kriisiä väärästä näkökulmasta. He ovat painottaneet säästöjä ja leikkauksia, ikään kuin tapahtumat johtuisivat holtittomasta velkaantumisesta. Tämä on Krugmanin mielestä periaatteellisesti väärin ja näin erityisesti Espanjan tapauksessa, jonka ongelmat johtuvat ensisijassa kyvyttömyydestä reagoida jättimäisen kiinteistökuplan puhkeamiseen.

Kreikan tulevaisuuden Nobel- voittaja näkee mieluummin euron ulkopuolella, varsinkin Espanjan kannalta katsottuna. Eurooppa on hänen mukaansa ”halvaantunut” odottaessaan mitä tapahtuu Kreikalle, eikä valittu tiukan talouskurin tie ”tule Kreikan tapauksessa onnistumaan”. Krugmanin mukaan Kreikan lähteminen eurosta, ”maksaisi EU- maille ne rahat, jotka sinne on laitettu, mutta nämä rahat oli menetetty jo alun perin”.

Espanjan talousongelmien lähteenä taloustieteilijä Krugman ei kuitenkaan pidä Kreikkaa, vaan ”niitä miljoonia euroja, joita te (Espanja) saitte liittyessänne euroon. Nämä miljoona loivat kiinteistökuplan ja siitä kumpuavat ne velat, joita pankit tai poliitikot eivät nyt pysty maksamaan. Kreikka toimi kipinänä, mutta Espanjan kriisi oli joka tapauksessa tulossa.” Espanjan suurimpana ongelmana Krugman ei pidä pankkeja, vaan talouden kehityksen pysähtymistä. ”Mitä Espanjan ennen kaikkea tarvitsee on Euroopan keskuspankin väliintuloa ja maan velkojen korkotason tiputtamista, väljentäen näin (EKP:n) tiukkoja inflaatiotavoitteita. Ilman näitä toimia, pankkien lisärahoittaminen on merkityksetöntä.”

Saksalaisten tulisi tienata enemmän

Paul Krugmanin mielestä espanjalaisten palkat ovat nousseet liikaa suhteessa muihin EU-maihin, ”mutta tälle ongelmalle ei ole helppoa ratkaisua”. Espanja tulisi tehdä kiinnostavammaksi ulkomaisille sijoittajille, koska sen ”taloudessa on valtava kiinteistökuplan jättämä aukko”. Valuutan devalvoinnin mahdollisuuden ollessa poissa, tulisi ”espanjalaisten tienata vähemmän, tai saksalaisten enemmän. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi helpompi toteuttaa, mutta vaatisi Merkelin politiikan muutosta.” Espanjan työttömyyden hän näkee pysyvän korkeana vielä pitkään.   

Barack Obaman lausuntoa Euroopan keskuspankin väliintulosta Italian ja Espanjan auttamiseksi Krugman pitää vilpittömänä. Hän ei näe, että Euroopan lyhytaikaisella tilanteella olisi suurta merkitystä Yhdysvaltojen presidentin vaaleihin. Uutta Marshall apua hän ei kuitenkaan näe mahdollisena, koska Yhdysvalloilla on omiakin talousvaikeuksia ja koska, ”Eurooppa on rikas maanosa”, jonka Yhdysvallat näkee lopulta selviävän vaikeasta tilanteestaan.

Haastattelun lopuksi Krugman vielä vertaa Espanjan tilannetta 30 -luvun lamaan Yhdysvalloissa ja sanoo Espanjan tilanteen olevan samantapainen ja ”(tämä) kriisi voi lopulta olla jopa yhtä syvä”. Kysyttäessä tarvitseeko Eurooppa siis selvitäkseen myös oman (Franklin) Rooseveltinsä, hän vastaa myöntävästi ja tarkentaa sitten, että ”Rooseveltia ei kaivata kipeästi niinkään Madridiin, kuin Frankfurtiin tai Berliniin.”