Kestävän talouden laki auttamaan Espanjaa kasvu-uralle
Espanjan hallitus antoi marraskuun lopussa maan parlamentille esityksen laiksi kestävästä taloudesta. Kyseessä on Zapateron hallituksen tärkein lakiesitys maan taloustilanteen parantamiseksi ja se on herättänyt maassa paljon keskustelua jo ennen sen antamista. Esitykseen on koottu lakimuutosehdotuksia koskien talous- ja veropolitiikkaa sekä kilpailykyvyn että ympäristön kestävän kehityksen tukemista. Muutosten avulla on tarkoitus luoda Espanjaan uusi taloudellinen malli, jolla maan talous saataisiin kasvuun ja työttömyys vähenemään. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kymmenen vuoden määräajassa ja niiden toteuttamiseksi lakiesitykseen sisältyy 20 miljardin euron tukipaketti.
Ajatus laiksi kestävästä taloudesta (La Ley de Economía Sostenible) ei ole Espanjassa uusi. Kestävän talouden malli oli jo osa vasemmistokeskustalaisen päähallituspuolueen PSOE:en (Partido Socialista Obrero Español) vaaliohjelmaa vuonna 2004 ja vuonna 2008 saatettiin voimaan niin sanottu Plan Español -ohjelma, jonka senkin avulla oli tarkoitus kannustaa maan taloutta kasvuun ja vähentää työttömyyttä. Työttömyyden kasvua pyrittiin tämän elvytyspaketin avulla hillitsemään julkisrahoitteisilla rakennushankkeilla, mutta hankkeiden vaikutus jäänee väliaikaiseksi.
Uutta lakiesitystä kestävästä taloudesta on valmisteltu puoli vuotta ja sen avulla yritetään nyt saada maa takaisin kasvu-uralle sekä maan taloudellinen perusta muutettua uuteen, tuottavampaan suuntaan. Lakiesityksessä on tosin vasta ehdotuksia siitä, mistä tullaan myöhemmin säätämään lailla. Hallituksen visiona on nostaa maa ulos kriisistä rakenteellisin uudistuksin.
Lakiesityksen tausta-ajatuksena on rakentaa Espanjaan uusi taloudellinen malli. Kyseiseen lakiehdotukseen sisältyy siis joukko rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla helpotetaan yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden mahdollisuuksia siirtää toimintaansa aloille, joilla on mahdollisuuksia pitkän aikavälin kasvuun ja luoda työpaikkoja ja jotka ovat kestäviä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kymmenen vuoden määräajassa ja niiden toteuttamiseksi lakiesitykseen sisältyy 20 miljardin euron tukipaketti vuosille 2010–2011.
Yksi esityksen tärkeimmistä tavoitteista on luoda vakaa ja ennustettava talouden sääntelyjärjestelmä mahdollisimman pienin hallinnollisin taakoin ja poistamalla tarpeettomia rajoituksia taloudellisesta toiminnasta. Rahoitusmarkkinoiden ja eläkerahastojen osalta suunnitellut uudistukset vastaavat G20-suosituksia. Julkishallinnon talouden kestävyyttä on tarkoitus muun muassa parantaa tehostamalla julkisten hankintojen määräaikoja ja menettelyjä sekä muodostamalla julkisten menojen arviointiryhmä, joka myös tekee suosituksia julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi. Lakiehdotuksen myötä toivotaan myös lisää avoimuutta johtajien palkkoihin ja ehdotukseen sisältyy esitys siitä, että kaikki rahoituslaitokset ja pörssinoteeratut yhtiöt julkistavat osakkeenomistajille tarkoitetun raportin johtajien palkoista.
Kilpailukykyä parannetaan yksinkertaistamalla hallintoa, kehittämällä tietoyhteiskuntaa ja tukemalla tieteitä ja innovaatioita sekä kansainvälistymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa yritysten perustamisen nopeuttamista (3 100–30 000 euron osakepääomalla viidessä päivässä 250 eurolla ja 3 000–3 100 euron osakepääomalla yhdessä päivässä 100 eurolla), julkisen sektorin maksujen nopeuttamista (vuodesta 2013 maksu suoritettava 30–60 päivässä riippuen hankinnan suorittavan yrityksen koosta) ja tietoyhteiskuntaa panostamista (universaalioikeus yhden megabitin Internet-yhteyteen vuodesta 2011, uusien teknologioiden hyödyntäminen UMTS-taajuuksissa sekä analogisista taajuuksista luopuminen).
Tieteen ja innovaatioiden osalta uudistusten tavoitteena on teollisoikeuksien parantaminen (muun muassa patenttien saamisaikoja lyhennetään) ja innovaatioyritysten perustamisen tukeminen yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten yhteyteen. Yritysten kansainvälistymistä taas tuetaan uusimalla järjestelmä vientituista ja lainoista. Otsikoin kilpailukyky lakiehdotuksessa käsitellään myös koulutuskysymyksiä. Täydennyskoulutusta kannustetaan, siirtymistä toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä helpotetaan ja ammattikoulutusta tehostetaan vastaamaan joustavammin kysyntää.
Ympäristöasioita koskevat uudistukset vahvistavat kansallisen tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 %:a ja nostaa uusiutuvan energian kulutus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tärkeimpiä uudistuksia ovat julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen (20 %:n energiakulutuksen vähentäminen vuoteen 2016 mennessä) ja ydinvoimaloiden käyttöiän määritteleminen 40 vuoteen. Uutuutena lakiehdotuksessa on ns. leima, joka todistaa yritysten päästövähennykset ja antaa siten lisäarvoa matalan päästötason teknologioille.
Liikenneasiat ovat myös keskeisessä asemassa ehdotuksessa. Tarkoituksena on perustaa neuvoa antava elin, joka koordinoi julkishallinnon liikenteeseen liittyvää toimintaa ja tiedottaa liikenteeseen liittyvästä sääntelystä. Tämän lisäksi lakiehdotus sisältää kohdat, joiden perusteella yrityksiä kannustetaan käyttämään julkista liikennettä, edistetään matalapäästöisten ja energiatehokkaiden autojen käyttöä sekä vauhditetaan sähköautojen käyttöönottoa.
Verokannustimilla on merkittävä rooli lakiehdotuksessa ja sen tavoitteiden saavuttamisessa. Yritysverotuksen puolella tutkimus- ja kehitysmenojen vähennys nostetaan kahdeksasta kahteentoista prosenttiin ja vähennysten mahdollinen kokonaismäärä nousee 60 %:iin. Vakituisen asunnon ostajien oikeutta verovähennykseen jatketaan ja vastaavanlainen verovähennysmahdollisuus luodaan myös vuokralla asuville.
Laki tulee myös laajentamaan niitä tapauksia, jolloin asuntojen kunnostustöihin sovelletaan alennettua arvonlisäverokantaa, sekä luomaan uuden 10 %:n vähennyksen tuloveropuolelle koskien asuntojen kunnostusta sekin. Näiden lisäksi yritysten verovähennysoikeutta omien ympäristövaikutustensa vähentämiseksi jatketaan (se oli tarkoitus loppua vuoteen 2011) ja vähennystä korotetaan neljästä prosentista kahdeksaan.
Vaikka lakiesityksessä ehdotettuja uudistuksia odotetaan ja niiden toivotaan saavan aikaan muutoksen maan talouteen, on sen todellisia onnistumismahdollisuuksista myös epäilty. Kaikki muut eri poliittiset ryhmät paitsi PSOE ovat suhtautuneet varauksella lakiesitykseen ja erityisesti oikeistokeskustalainen pääoppositiopuolue PP (Partido Popular) on esittänyt vahvaa kritiikkiä sitä kohtaan kuvaillen sitä jopa ”puhtaaksi propagandaksi”, ”mainoskikaksi” ja ”vitsiksi”.
Ehdotusta on kritisoitu muun muassa siksi, että osa niin sanotuista uudistuksista ei sisällä mitään uutta, vaan on vain jo aikaisemmin Plan Español -ohjelman aikana voimaan saatettujen lakien voimassaolon jatkamista. Lisäksi lakiesityksestä puuttuu ehdotukset rakenneuudistuksiksi juuri niille kahdelle alueelle, jotka ovat kaikkein ongelmallisimpia Espanjassa tällä hetkellä: verotus ja työmarkkinat.
Mallin toteuttamiseen ja tulosten näkemiseen tulee menemään vuosia ja on mahdotonta tietää, onko se omiaan luomaan työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä. Espanjan talous nojasi ennen talouskriisiä vahvasti rakennusteollisuuteen, ja uusi taloudellinen malli, jossa tuotekehitykseen panostetaan ja korkean taloudellisen lisäarvon tuotteiden vientiä lisätään, ei tule ratkaisemaan rakennusalan ongelmia.
Negatiivisimmat mielipiteet ovat jopa epäilleet, kuten Espanjan suurimpiin päivälehtiin kuuluvat El Mundo ja El País asian ilmaisivat, että lakiesitys ”voi muuttua kirjeeksi Joulupukille, eli toisin sanoen, vain listaksi toiveita” ja että se ”tarjoaa laastareita ja hyviä aikomuksia, mutta niillä ei ole mitään vaikutusta reaalitalouteen”.
Kuva: Vinay Deep, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)