ETA-terrori kytee yhä Espanjassa
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 32/2009.
Espanjassa saatiin äskettäin muistutus vanhasta ratkaisemattomasta ongelmasta, kun baskien ETA-järjestön aktivisteiksi epäillyt tekivät kaksi pommi-iskua hallitusvaltaa edustaviin kohteisiin Burgosissa ja Mallorcalla. Näin Baskimaan vapautusjärjestö juhlisti 50-vuotispäiväänsä.
Poliittista terrorismia sikiää monenlaisista lähteistä. Yksi niistä on kansallismielisyys, halu saada itsehallinto tai jopa itsenäisyys sellaiselle kansalle, joka kokee olevansa vieraan tai vääränlaisen keskushallituksen alamainen. Tällaista halua on ollut baskeilla jo yli sadan vuoden ajan.
Baskien kansallismielisyys oli aluksi jopa kansallisromanttista. Vuonna 1895 baski ja kansallisromantikko Sabino Arana perusti Baskimaan kansallispuolueen PNVn palauttamaan baskien maan sellaiseen onnen ja suuruuden aikaan, jollaisen se oli kauan sitten menneisyydessään kokenut. Tätä myyttiä myös ETAn perustajat ja aktivistit ovat vaalineet.
Esteenä vaalitulle tavoitteelle ovat olleet Espanja ja Ranska, joiden alueille Baskimaa jakautuu. Niitä vastaan on siis toimittava. Miten, kyselivät toisiltaan PNV-puolueen aktivistit jo 1950-luvulla. Maltilliset kannattivat poliittista kampanjointia. Radikaalit, etenkin nuoret halusivat vaikuttavampia keinoja ja perustivat Baskimaa ja Vapaus -järjestön, ETAn väkivaltaistakin toimintaa varten vuonna 1959.
Vaikka ajatus terrori-iskuista tuolloista Francon diktatuuria vastaan iti jo ETAa perustettaessa, terroriin siirryttiin vuosia myöhemmin, näyttävästi vasta 1970-luvulla. Se huipentui Francon hallituksen pääministerin Luis Carrero Blancon murhaan vuonna 1973. Sitä ennen Francon hallinto oli yrittänyt nujertaa etalaisten toiminnan kovin ottein, jopa näytösluonteisilla sotaoikeudenkäynneillä.
Francon diktatuuria vastustanut ETA sai tuolloin osakseen jopa myötätuntoa demokratiaa kannattaneilta espanjalaisilta. ETA osallistui tavallaan diktatuurin kaatamiseen.
Francon jälkeen Espanjasta tehtiin perustuslaillinen monarkia vuonna 1978. Pian Baskimaalle suotiin laaja itsehallinto - paljolti sellainen, jonka saamiseksi ETA oli taistellut kaksi vuosikymmentä. Jatkaisiko vapautusjärjestö vielä toimintaansa ja minkä puolesta? Näin kyseltiin myös ETA-piirissä.
Järjestön sisällä radikaalien, kovan linjan kannattajien näkemys väkivaltaisen toiminnan jatkamisesta voitti. Vaikka baskien suuri enemmistö oli tyytyväinen saatuun itsehallintoon, ETA-radikaalit jatkoivat terroristisia iskuja uudenkin keskushallinnon kohteita vastaan. Tämän jälkeen ETAn aktivisteja ei nähty enää vapaustaistelijoina vaan terroristeina.
Tähän mennessä ETAn terrori-iskuissa yli 800 ihmistä on saanut surmansa, joukossa satoja viattomia siviilejä. ETA-terrori heittää synkän varjon Espanjan aurinkoiseen maakuvaan. Viheliäisellä väkivallallaan terroristit levittävät pelkoa ja kauhua ympäristöissään. ETA-terrori on huonontanut elämänlaatua Baskimaassa ja muuallakin Espanjassa.
Espanjan hallituksille ETAn väkivaltainen toiminta on ollut paha päänsärky vuosikymmeniä. Suhteissa ETAn terroristisiipeen hallitukset ovat käyttäneet enimmäkseen keppiä, joskus koeluonteisesti porkkanaa. Valtiovallan kepinkäytössä eivät edes pitkät vankeusrangaistukset ole terrorismista tuomittuja lannistaneet. Kiihkeimmät terroristit ovat hylänneet hallitusten neuvottelutarjouksetkin. Pysyvään aselepoon ei ole päästy.
Arvellaan, että äskeiset pommi-iskut Burgosissa ja Mallorcalla ovat ETAn nuoren polven näyttöjä siitä, että 50-vuotias terrorijärjestö elää ja toimii yhä. EU-Euroopassa Baskimaa on nyt ainoa ja toivottavasti viimeinen alue, jossa tällaista viheliäistä terrorismia yhä kytee.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.