Espanjan taloudesta joulukuussa 2019

Espanjan taloudesta joulukuussa 2019

Espanjan talouden kasvuennusteita korjataan alaspäin ja vielä hyväksymätön budjettiehdotus saa moitteita komissiolta. Talouskasvu on edelleen yli euroalueen keskiarvon, mutta epävarmuus kasvaa. Marraskuisten vaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen tuloksia odotetaan jännittyneinä. Sosialistien ja vasemmiston mahdollinen koalitiohallitus herättää huolta valtiontalouden kestävyydestä mm. Espanjan keskuspankissa.

Espanjan keskuspankki samoin kuin eri tutkimuslaitokset ovat kaikki vuoden loppupuolella laskeneet Espanjan talouden kasvuennusteitaan. OECD ennustaa Espanjan talouskasvuksi tänä vuonna 2 prosenttia ja pankkikonserni BBVA 1,9 prosenttia, ja molemmat arvioivat ensi vuoden kasvuksi 1,6 prosenttia. BKT:n kasvun hidastumista selittävät kotimaisen kysynnän lasku ja kansainvälisen markkinatilanteen huonontuminen. Pääsyynä kotimaisen kysynnän heikentymiseen on kotitalouksien heikko kulutus. Lisäksi investoinnit rakentamiseen jatkuvat matalina. Tapaamisessa pohjoismaisten edustustojen kanssa marraskuun lopussa Espanjan keskuspankin johtaja Pablo Hernández de Cos nosti myönteisenä esiin viennin kehityksen, joka on muita EU-maita parempaa. Toisaalta Espanjalle hyvin tärkeän matkailusektorin tilanne on huolestuttava.

BBVA:n analyysin mukaan epävarmuus sekä Espanjassa että maailmalla tulee jatkumaan. Riskien nähdään kasvaneen liittyen USA:n ja Kiinan väliseen kauppasotaan sekä brexitiin, ja nämä lisäävät taantuman mahdollisuutta Euroopassa sekä vientiriippuvaisessa Espanjassa. Kotitalouksien varovaisuutta heijastelee säästämisen lisääntyminen. Yritysten investoinnit Espanjassa ovat supistuneet, mikä voi olla seurausta ”kasvavan epäluottamuksen ympäristöstä”. Samaan aikaan palkat ovat nousseet ja tuottavuus huononee, mikä voi olla myös syynä uusien työpaikkojen syntymisen hidastumiseen. Lisäksi sääntelyn pysähtyneisyys tuo epävarmuutta autoteollisuudelle ja asuntoteollisuudelle.

Riskeistä huolimatta BBVA arvioi, että Espanja on kuitenkin paremmin valmistautunut kohtaamaan heikomman kasvuympäristön kuin aiemmin. Tämä on sen ansiota, että yritykset ja kotitaloudet ovat vähentäneet huomattavasti velkaantumisastettaan. Lisäksi rahoitusjärjestelmän maksukyvyn katsotaan olevan riittävällä tasolla. Täytyy myös muistaa, että kaikesta huolimatta Espanjan talous kasvaa edelleen muita euroalueen maita paremmin.

Myös EU-komission analyysissa Espanjan tämän vuoden kasvuennustetta laskettiin 1,9 prosenttiin ja seuraavan vuoden talouskasvuksi arvioidaan 1,5 prosenttia. Lisäksi komissio varoittaa eläkkeiden kestävyydestä. Vuodesta 2018 eläkkeenkorotukset on jälleen sidottu inflaatioon edellisen, oikeistopuolue PP:n johtaman hallituksen päätöksen myötä. Komissio huomauttaa, että tämän ylläpitäminen edellyttää korvaavia toimenpiteitä eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi. Komissio arvioi myös, että työpaikkojen luominen Espanjassa laskee puoleen ensi vuonna ja että työttömyysaste ei laske 13 prosentista vuoteen 2021 mennessä. Viimeisimmän työvoimatutkimuksen mukaan (Encuesta de Población Activa) työttömyys on 13,9 %, ja työllisyysaste 58,7 %.

Työvoimatutkimuksen tulokset kolmannelta vuosineljännekseltä osoittavat, että työpaikkojen syntyminen on selvästi hidastunut. Vuoden alussa työpaikat lisääntyivät 3 %:n vuosivauhtia ja vain kahdessa vuosineljänneksessä kasvu on hidastunut alle 1,8 %:iin. Kasvuvauhti on lähellä 2 %:n kynnysarvoa, jonka alittaminen on perinteisesti johtanut Espanjan työllisyyskehityksen muuttumiseen positiivisesta negatiiviseksi. Noin 14 %:n työttömyysaste vastaa Espanjan historiallista keskiarvoa. Näiden tekijöiden nähdään johtaneen Espanjan työmarkkinaennusteiden laskuun, ja ne ovat selvästi negatiivisempia verrattuna hallituksen ennusteisiin. Komissio pelkää, että työpaikkojen luomisen vauhti hidastuu 1 %:iin  vuonna 2020, mikä tarkoittaisi ”työmarkkinoiden jäätymistä”. Espanjan hallitus ennustaa päinvastaisesti, että työpaikkojen määrä tulee kasvamaan 2,3 %.

Espanjan hallitus on siis eri mieltä komission ennusteen kanssa ja väittää, että BKT:n kasvu ei hidastu alle 2 prosenttiin. Toimitusministeristön talousministeri Nadia Calviño totesi, että komission analyysit suoritettiin ennen kolmannen vuosineljänneksen BKT-tietojen julkaisemista. Espanja kasvoi tällöin 0,4 prosenttia. Calviñon mukaan ”jotta Espanjan talouskasvu päätyisi alle 2 prosenttiin, meidän täytyisi elää maassamme todellisuutta, joka ei vastaa lainkaan talousasiantuntijoiden minulle välittämiä tietoja”. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n analyysi on ainoa, joka tukee edelleen hallituksen arvioita. Osa analyytikoista katsoo IMF:n ennusteiden olevan kuitenkin vanhentuneita ja hallituksen erehtyneen ennusteissaan.

Hallituksen liiallinen optimismi herättää huolta, sillä kasvuennusteiden vääristymät aiheuttavat riskin julkisen talouden hoidolle. Brysselistä on toistuvasti korostettu, että Espanjalla on oltava hyväksytty budjetti, jotta se voi pysyä asetetuissa alijäämätavoitteissa. Talousministeri Calviño on luvannut vähentää alijäämää suhteessa BKT:hen 2,5 %:sta 2 %:iin tänä vuonna. Nykyisissä olosuhteissa, joissa valtiolla ei ole hyväksyttyä budjettia ja edelleen jatketaan vuoden 2018 budjetin soveltamista, valtiontalouden alijäämä nousee komission arvion mukaan tänä vuonna 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komissio huomauttaa, ettei Espanja edisty riittävästi velan vähentämisperusteiden noudattamisessa vuosina 2019 ja 2020.

Ennen kuin ensi vuodelle voitaisiin edes kuvitella saatavan parlamentin hyväksymää uutta budjettia, Espanjassa pitäisi saada aikaan toimintakykyinen hallitus. 10.11. järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen hallitusneuvotteluja on jälleen käyty sosialistipuolue PSOE:n johtajan, toimitushallituksen vt. pääministerin Pedro Sánchezin johdolla. Parlamenttivaalien tuloksella oli suora vaikutus Espanjan pörssiin. Pörssi notkahti heti sen jälkeen, kun PSOE ja vasemmistopopulistinen Podemos tekivät alustavan hallitussopimuksen. Sijoittajat ovat huolestuneita Podemosin hallitusjäsenyyden vaikutuksesta talouteen, ja epäilykset julkisen velan kestävyydestä ja osakemarkkinoiden heilahteluista ovat lisääntyneet. Myös uusien verojen uhka on vaikuttanut sijoittajien luottamukseen.