Espanjan taloudesta elokuussa 2019: kasvu hidastuu ja poliittinen epävarmuus huolestuttaa

Espanjan talous kasvaa edelleen, mutta odotetusti pientä hyytymistä on ilmassa. Heinäkuun työllisyysluvut olivat pieni pettymys ja loppuvuoden kehitys jää nähtäväksi. Toimitushallitus on johtanut maata reilut 100 päivää ja yhteiskunnan eri laidoilta toivotaan vastuunkantoa ja hallituksen muodostamista uusien vaalien sijaan.

Espanjan talous kasvaa edelleen

Espanjan talouskasvu hidastuu, mutta porskuttaa kuitenkin kohtalaisen hyvin, huolimatta maan poliittisesta epävarmuudesta ja maailmantalouden hyytymisestä. Espanjan tilastokeskuksen elokuun alussa julkistaman arvion mukaan toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,5 %, mikä tarkoittaa hidastumista edelliseen neljännekseen verrattuna (tuolloin kasvua oli 0,7 %) ja vuositasolla arviolta 2,3 % kasvua. Espanjan talous kasvaa silti edelleen muita euroalueen maita paremmin.

 

Talouskasvun hidastuminen ei tule yllätyksenä, sillä ennuste on ollut yksimielinen jo pitkään. Funcas-tutkimuslaitos pitää erityisen huolestuttavana tulevankin talouskehityksen kannalta investointien vähentymistä, mikä voi olla seurausta maailmanmarkkinoiden epävarmuustekijöistä, Euroopan talouden heikkenemisestä tai autoteollisuuden kriisistä. Samoin ulkomaisten investointien määrä on pitkästä aikaa laskussa ja yritysten luottamus talouteen on heikentynyt. Kotimainen kulutus, joka työllisyyden parantuessa ja luottamuksen palautuessa on osaltaan pitänyt kasvua yllä, on sekin hienoisessa laskussa.

 

Työllisyys on edelleen parantunut, mutta ei samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosina. Yleensä kesällä työllisyysluvut ovat hyviä johtuen kausityöläisten suurista määristä matkailu- ja maataloussektoreilla. Nyt heinäkuussa työttömien määrä kyllä laski, mutta kuukausitasolla vähemmän kuin 11 vuoteen. Työllisten määrä nousi sekin, mutta vastaavasti kasvu oli kuukausitasolla pienin sitten vuoden 2012. Uusia työpaikkoja syntyy aiempaa hitaammin.

 

Heinäkuun tilastot tuottivat pettymyksen toimitushallituksen pääministerille Pedro Sánchezille (PSOE), joka ennakoi vain viikkoja aiemmin kongressissa pitämässään puheessa, että heinäkuussa Espanjassa on alle kolme miljoonaa työtöntä. Toimitusministeristön talousministeri Nadia Calviño arvioi, että työllisyyskehityksen taustalla on paitsi talouskasvun hidastuminen, myös työvoimaan kuuluvan väestön lisääntyminen eli esimerkiksi piilotyöttömien paluu työmarkkinoille.

 

Viimeisimmän työvoimatutkimuksen mukaan (Encuesta de Población Activa) työttömyys on silti matalimmalla tasolla sitten vuoden 2008, 14,02 %, ja työllisyysaste on 58,7 %. Nuorten keskuudessa työttömyysaste on 33,1 %, mutta ns. ní-ní-nuorten eli niiden 16–29-vuotiaiden, jotka eivät opiskele eivätkä työskentele, määrä on laskenut. Sektoreista eniten työttömyys on kasvanut maataloudessa ja rakennusteollisuudessa. Eniten uusia työpaikkoja taas syntyy palvelusektorille ja teollisuuteen, mikä kuvaa Espanjan talouden muuttunutta rakennetta. Espanjan työmarkkinoissa on kuitenkin epävarmuutta lisääviä piirteitä, kuten määräaikaisten työsopimusten suuri osuus (26 % palkansaajista) sekä tahtomattaan osa-aikaisesti työskentelevien korkea määrä (70 % osa-aikaisista).

 

Uusi, 22,3 prosenttia korotettu minimipalkka (nyt 900 euroa) on ollut voimassa vuoden alusta, mutta analyytikot ovat vielä varovaisia arvioimaan sen vaikutuksia työllisyyskehitykseen. Muun muassa Espanjan keskuspankki ennusti aikaisemmin, että minimipalkan noston aiheuttamat lisäkustannukset työnantajille hidastavat uusien työpaikkojen syntymistä ja saattaisi tuhota jopa 125 000 työpaikkaa. EAE Business Schoolin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan lisäkulut olisivat johtaneet tähän mennessä yli 15 000 useamman kuin yhden työntekijän työllistävän pk-yrityksen sulkemiseen, mikä tarkoittaa reilua 1 prosenttia pk-yrityksistä. Minimipalkan noston todellista vaikutusta on kuitenkin vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida.

 

Työnantajien ja toimialojen keskusliitto CEOE on ilmaissut huolensa työllisyyskehityksen ja espanjalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkenemisestä sekä jatkuvan poliittisen epävarmuuden vaikutuksista talouteen ja erityisesti investointeihin. Liitto on ottanut äänekkäästi kantaa tämänhetkiseen sisäpoliittiseen tilanteeseen, jossa sosialistien Pedro Sánchezin ensimmäinen yritys muodostaa hallitus kaatui heinäkuussa. Sánchezin johtama toimitushallitus on ollut vallassa reilut 100 päivää ja jollei uutta hallitusta saada muodostettua ennen 23. syyskuuta, edessä on marraskuussa jälleen uudet vaalit.

 

CEOE ja monet muut liike-elämän edustajat ovat vedonneet poliitikkoihin, että neljä vuotta jatkuneeseen poliittiseen epävarmuuteen saataisiin piste. Maa tarvitsee jatkuvuutta ja maltillisuutta tilanteessa, jossa talouskasvu on hidastumassa. Ilman hallitusta tai budjettia mahdollisuudet toteuttaa tarvittavia talouden elvytystoimia ovat vähissä. Tällä hetkellä käytössä on edelleen kansanpuolue PP:n käsialaa oleva vuoden 2018 valtion talousarvio, mikä tarkoittaa muun muassa, että uudet investoinnit ovat pysähdyksissä. Tätä menoa samalla budjetilla jatketaan myös ainakin ensi vuoden alussa, vaikka uusi hallitus saataisiin kokoon ilman uusia vaaleja.

 

Myös keskeiset työntekijöiden ammattiliitot UGT ja CCOO ovat vedonneet Sáncheziin, että tämä tekisi kaikkensa hallituksen muodostamiseksi Ay-liikkeen toiveena tosin on, että PSOE tekisi hallituksessa yhteistyötä uusvasemmistolaisen Podemosin kanssa. Sánchez on viime viikkoina tavannut laajasti eri sektorien edustajia ja kuullut heidän toiveitaan mahdolliselle uudelle hallitusohjelmalle, jos hän yrittää uudelleen hallituksen muodostamista. Medialausuntojen pohjalta on ilmeistä, että valtaosa yhteiskunnasta ei halua uusia vaaleja, vaan toimintakykyisen hallituksen ja mahdollisimman pian. Neuvottelukierros on nähty myös PSOE:n taktiikkana luoda painetta muille puolueille.