Espanjan talouden näkymät synkkenevät koronakriisin ja sulkutoimien jatkuessa

Espanjan keskuspankki julkisti huhtikuun lopulla koronaviruskriisin valossa päivitetyt arvionsa Espanjan talouden kehityksestä kuluvana ja tulevana vuonna.

Ennuste tarkastelee kolmea skenaariota:

• Optimistisimmassa skenaariossa sulkutoimet kestävät 8 viikkoa ja niiden loputtua taloudellinen aktiivisuus palaa lähes täysin normaaliksi > talous supistuu 6,6 %;
• maltillisemmassa skenaariossa sulkutoimet kestävät 8 viikkoa, mutta taloudellinen aktiivisuus palaa ennalleen vasta viimeisellä vuosineljänneksellä > talous supistuu 8,7 %;
• synkimmässä skenaariossa sulkutoimet kestävät 12 viikkoa ja taloudellinen aktiivisuus palaa vain osittain ennalleen vasta vuoden lopussa (erityisesti majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden aloilla) > talous supistuu 13,6 %.

Synkkiä arvioita ovat esittäneet myös yksityiset tutkimuslaitokset, keskimäärin Espanjan talouden arvioiden supistuvan 7–8 % (mm. BBVA, Funcas, Moody’s). Talous- ja sosiaalikysymyksiin erikoistunut Funcas-ajatushautomo arvioi BKT:n laskevan jopa 20 % pahiten rajoituksista kärsivillä aloilla kuten majoitus- ja ravintolapalveluissa. Funcasin arvion mukaan paremmin pärjäävät maatalous, kaivos- ja energiateollisuus, julkishallinto sekä terveydenhuolto ja koulutus, joilla aloilla BKT pysyy kriisiä edeltävällä tasolla.

Pankkikonserni BBVA:n analyytikot korostivat vuosineljänneksittäin ilmestyvän talousennusteensa esittelyssä tilanteen poikkeuksellisuuden ja useiden epävarmuustekijöiden vaikeuttavan arvioiden tekemistä. Selvää on, että lama on sulkutoimien takia väistämätön (talous supistuu skenaariosta riippuen 5,5–10,5 %) ja työttömyysaste noussee yli 20 prosenttiin. Arvioiden pohjaoletuksina on, että Espanjassa ei nähdä laajamittaista uutta tartunta-aaltoa, sulkutoimet kestävät korkeintaan 8 viikkoa, minkä jälkeen niitä aletaan asteittainen poistaa, ja julkiset talouspoliittiset elvytystoimet pysyvät nykyisellä tai vielä korkeammalla tasolla ja ovat tehokkaita.

Sulkutoimien päätyttyä talous elpyy, mutta ei tasatahtia

Kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen eri asiantuntijat ennakoivat intensiivistä elpymistä, mutta se ei silti riitä taloudellisen toiminnan aiemmalle tasolle palaamiseen. Toipumistahtia rajoittavat muun muassa ne sektorit, joiden elpyminen ei noudata ns. V-mallia, sekä lisäksi Espanjassa muita maita suhteessa suurempi työpaikkojen tuhoutuminen. Esimerkiksi käytännössä pysähtynyt matkailuala tuottaa noin 12 % Espanjan BKT:sta ja 13 % työpaikoista. Lisäksi työpaikkojen tuhoutumista tehostaa Espanjan työmarkkinoiden kaksijakoisuus eli määräaikaisten sopimusten sekä pimeän työn suuri osuus. Riskinä on myös työttömyyden pitkittyminen, ja rakenteellisen työttömyysasteen ennakoidaan nousevan seuraavien 2 vuoden aikana 2 prosenttiyksikköä.

Eri arvioiden mukaan todennäköisintä tällä hetkellä on, että pudotuksen jälkeen talous jälleen kasvaa ensi vuonna, mutta ei kuitenkaan palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Espanjan talouden eritystekijät kuten pienten yritysten ja palvelusektorin suuri osuus vaikuttavat siihen, että talous ei toivu yhtä nopeasti kuin joissain muissa maissa. Lisäksi sulkutoimet ovat erilaisia eri maissa, joten vaikutuksetkin ovat erisuhtaisia.

Talouden supistuminen ei ole seurausta ainoastaan rajoitustoimista, vaan myös epävarmuudesta kriisin mahdollisista vaikutuksista Espanjassa. Yrityselämää edustavan Circulo de empresarios -järjestön mittaaman yritysten luottamusindeksin mukaan espanjalaisten yritysten luottamus on matalimmalla tasolla koko mittausaikana. Edelliseen neljännekseen verrattuna luottamus oli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana laskenut 27 %, ja 75 % yrityksistä uskoo liiketoimintansa kehittyvän kielteisesti vuoden toisella neljänneksellä. Maaliskuun aikana yli 122 000 yritystä tai yksinyrittäjää (8,2 % kaikista aktiivisista yrityksistä) poistui sosiaaliturvamaksuja maksavien yritysten rekisteristä, mutta on toki mahdotonta arvioida, kuinka monen kohdalla syynä oli koronavirustilanne.

Tuotantoketjujen häiriöiden vaikutukset näkyvät Espanjassa etenkin autoteollisuudessa, kemianteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa ja lääketeollisuudessa, jotka ovat kaikki hyvin riippuvaisia ulkomailta tulevista raaka-aineista ja tarvikkeista. Autojen kysyntä laski Espanjassa maaliskuussa 69,3 % (EU-alueella 55,1 %), mikä vaikeuttaa maalle tärkeän autoteollisuuden tilannetta. Tuotantokapasiteetti taas on BBVA:n mukaan vähentynyt 20–40 % sektorista riippuen. Vientiteollisuuteen katsotaan jälleen kotimaisen kysynnän supistuessa Espanjan talouden veturina, kuten vuoden 2008 kriisin jälkeen tapahtui. Toisaalta WTO on arvioinut maailmankaupan supistuvan kuluvana vuonna 13–32 % kriisin seurauksena, ja myös muutoksia maailmantalouden rakenteisiin ennustetaan.

Finanssisektorilla on nähty suuria heilahteluja, mutta ei vielä vuoden 2008 talouskriisiin verrattavaa. Edelliseen talouskriisiin verrattuna hallitusten elvytystoimet ovat olleet huomattavasti nopeampia ja mittavampia niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Solidaarisuudenosoituksia on nähty myös paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin talouskriisin aikana, mikä BBVA:n arvion mukaan antaa toivoa kansainvälisesti koordinoidusta exit-strategiasta sopimisesta.

Valtion tukitoimet lieventävät iskua, mutta käyvät valtiontaloudelle kalliiksi

Avainkysymyksiä tällä hetkellä Espanjan talouden kannalta on rajoitusten purkuaikataulun lisäksi mitä vaikutuksia sululla on ollut talouden kasvukapasiteettiin sekä millainen vaikutus on ja voi olla ilmoitetuilla julkisilla elvytys- ja muilla toimilla. Espanjan hallituksen 28.4. julkistaman exit-strategian valossa näyttää siltä, että toukokuusta lähtien rajoituksia aletaan pikkuhiljaa poistaa. Julkisten toimien ansiosta on keskuspankin ja BBVA.n arvion mukaan vältetty mahdollisesti 3–3,5 % lisäpudotus BKT:ssa. Nopeasti käyttöön otettujen toimien ansiosta on pystytty välttämään taloudellisen aktiivisuuden vielä suurempi tuhoutuminen sekä pystytty vaikuttamaan tulonjakoon, millä on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kulutukseen.

Hallituksen toimeenpanemat tukitoimet aiheuttavat kuitenkin valtavia kustannuksia valtiolle. Espanja toteuttaa tänä vuonna edelleen vuonna 2018 edellisen oikeistohallituksen aikana laadittua budjettia ja talousministeri Nadia Calviño on myöntänyt, että tälle vuodelle uutta budjettia ei koronakriisin takia todennäköisesti saada hyväksyttyä. Espanjan keskuspankin arvion mukaan valtiontalouden vaje asettuu tämän seurauksena vuonna 2020 aiemmin mainittujen skenaarioiden toteutumisesta riippuen 7–11 prosenttiin BKT:sta (viime vuonna 2,7 %). Vastaavasti julkinen velka, jonka talouskasvu tähän saakka on pitänyt kurissa suhteessa bruttokansantuotteeseen, kasvaa tänä vuonna arviolta yli 110–120 prosenttiin BKT:sta. Hallituksen huoli valtionvelan kasvusta näkyy myös Espanjan kannoissa Euroopan jälleenrakennusrahastoon ja pääministeri Pedro Sánchezin vaatimuksissa eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja yhteisvastuusta.

El Mundo -lehden laskelmien mukaan 21 miljoonaa ihmistä eli 44 % Espanjan väestöstä saa tällä hetkellä toimeentulonsa valtion varoista, mutta tässä on työttömien, eläkeläisten ja muiden tuensaajien lisäksi huomioitu myös kaikki valtion virassa olevat. Kuukaudessa nämä menot ovat El Mundon mukaan 25 mrd. euroa. Huhtikuun työllisyyslukuja ei ole vielä julkistettu, mutta maaliskuussa työpaikkansa menetti tilastokeskuksen mukaan 285 000 henkilöä. Tässä luvussa eivät ole mukana pelkästään maaliskuun viimeisen viikon aikana lomautetut 509 800 henkilöä, joiden tulot myös tulevat valtion kassasta. Edunvalvontajärjestöjen mukaan luvut eivät lainkaan heijasta todellista tilannetta, joka selviää vasta, kun hätätilaa lakkaa ja noin 4 miljoonan lomautetun tulisi palata työpaikoilleen.

Kriisin vaikutukset tavallisten ihmisten kukkaroihin alkavat jo näkyä. Madridin kaupungissa ruoka-apua antavat hyväntekeväisyysjärjestöt arvioivat, että ruoka-apupyynnöt ovat lisääntyneet 30 % ja päivittäin järjestöjä lähestyy uusia avuntarvitsijoita. Kaupunginhallitus kertoo saaneensa pelkästään maaliskuussa 34 000 ruoka-apupyyntöä, mikä on yhtä paljon kuin koko vuoden 2019 aikana. Muun muassa Madridin kaupungin pormestari José Luis Martínez Almeida on vaatinut hallitusta antamaan kunnille luvan käyttää taloutensa ylijäämää kriisin sosiaalisten haittojen hoitoon.

 

Sara Tuxen