Espanjan kilpailukyky kompastuu työmarkkinoihin?
Espanjan kilpailukyky on rapautunut pikkuhiljaa erityisesti 2000-luvulla. Hyvinvointi on 80-luvun alusta lähtien perustunut edullisiin työvoimakustannuksiin ja massatuotantoon. Nyt korkeat palkkakustannukset ja heikko tuottavuuden kasvu eivät sovi kestävän talouskasvun yhtälöön.
Espanja lukeutuu tällä hetkellä EU-maiden alimpaan ryhmään innovaatioluokittelussa. Kasvun lisäämiseksi seurataan EU:n yleisiä innovaatiopolitiikkalinjauksia. Suurimpana ongelmana kilpailukyvyn kasvulle pidetään työmarkkinoiden joustamattomuutta. Taloutta on pyritty muuttamaan kohti korkean lisäarvon tietoyhteiskuntaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF luokitteli Espanjan Portugalin ja Kreikan rinnalle julkisen talouden suureen alijäämään liittyen ja kehotti maita laskemaan palkkatasoaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä olisi Espanjassa vaikea toteuttaa.
Maan kilpailukyky on rapautunut pikkuhiljaa erityisesti 2000-luvulla. Tuottavuuden kasvua korkeammat palkankorotukset ovat laskeneet sijoittumista kilpailukykytutkimuksissa vuodesta toiseen. Työvoimakustannukset ovat moninkertaistuneet 1990-luvun alusta.
Massatuotantoa ja massaturismia halutaan muuttaa
Toisaalta maan elinkeinorakenne ei ole muuttunut voimakkaasti kohti suuremman lisäarvon tuotantoa. Hyvinvointi on 1980-luvun alusta lähtien perustunut edullisiin työvoimakustannuksiin ja massatuotantoon. Espanjalle tärkeä turismikin on perustunut massaturismiin, ei räätälöityhin, yksilöllisiin lomapaketteihin. Tätä konseptia yritetään nyt muuttaa.
Espanja on muuttunut kilpailukykyisestä autonvalmistusmaasta maailman vähiten kilpailukykyiseksi autoteollisuuden toimijaksi konsulttiyritys Ernst&Youngin tammikuisen tutkimuksen perusteella. Parhaiten menestyivät Saksa, Japani, Kiina ja Ranska.
Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM julkaisut 22/2009) on luokitellut EU-maat innovaatioiden perusteella kolmeen ryhmään, joista alimpaan (vaatimattomat innovoijat) Espanja lukeutuu. Vaikka kategorioiden sisällä on tapahtunut muutosta, on tilanne viimeisen viiden vuoden aikana pysynyt tasaisena niiden välillä.
Uusi tiedelaki edistämään innovaatioita
Espanja pyrkii noudattamaan EU:n yleisiä linjauksia innovaatiopolitiikassa, kuten huomion kiinnittämistä pk-yrityksiin, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön, sekä siihen, että innovointi johtaisi kasvuun ja työllisyyteen sekä yksinkertaistettuun ja vähemmän byrokraattiseen järjestelmään. Tiede- ja innovaatioministeri Christina Garmendia Méndizabales on myös tiedottanut, että innovaatioon
tullaan panostamaan taloudellisesta lamasta huolimatta. Hallituksen juuri ilmoittamat budjettileikkaukset eivät tule koskemaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiosektoria.
Espanja on Méndizabalesin mukaan yksi tiedemaailman johtavista maista, sijalla 9 maailmanlaajuisesti. Tieteen korkea taso toimii myös kannustimena innovaatioille. Viime vuonna 55 prosenttia innovaatiorahoituksen saajista oli uusia yrityksiä. Hallitukseen tuodaan lähiaikoina uusi ”tiedelaki”, jossa luodaan tieteelle rahoitusautonomia, säädetään tutkijanurasta lain tasoisesti ja tuodaan verohelpotuksia.
Joustamattomat työmarkkinat pullonkaula
Suurimpia esteitä Espanjan kilpailukyvyn kasvulle ovat joustamattomat työmarkkinat. Vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden irtisanomissuoja on EU:n kärkipäässä. Kilpailukykyyn vaikuttaa myös korruptio, joka on erityisesti liittynyt kiinteistökauppoihin ja kaavoitukseen. Lisäksi harmaan talouden BKT-osuuden arvioidaan olevan noin 20 prosentin luokkaa ja jopa ylikin.
Zapateron kummankin hallituksen ohjelmaan on kuulunut talouden rakenteen muuttaminen kohti korkean lisäarvon tietoyhteiskuntaa. Tähän on pyritty
muun muassa hyväksymällä lakiesitys kestävästä taloudesta. Siiinä tehdään strategisia peruslinjauksia ja varmistetaan rahoituslähteitä Espanjan talousmallin muuttamiseksi. Kilpailukykyä on pyritty parantamaan muun muassa edistämällä vientiä EU:n ulkopuolisiin maihin.
Vientituotteena myös tuulipuistojen hallinnointi
Tavoitteena on ollut myös löytää uusia korkean lisäarvon sektoreita ja parantaa espanjalaistuotteiden imagoa. Lisärahoitusta on saanut erityisesti pk-sektorin viennin edistäminen. Tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa muoti, elintarvikkeet (etenkin oliiviöljy ja viini), kaakelit ja tuuli- ja aurinkoenergiasektorien osaaminen (teknisen osaamisen lisäksi mm. tuulipuistojen hallinnointiosaaminen). Espanja on panostanut runsaasti tuulivoiman tuottamiseen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF luokitteli Espanjan Portugalin ja Kreikan rinnalle julkisen talouden suureen alijäämään liittyen ja kehotti maita laskemaan palkkatasoaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Devalvaation mahdollisuutta kun ei euroalueella ole. IMF kehottaa samalla keskuspankkeja maltillisuuteen korkojen nostamisessa.
Espanjassa palkkatason laskeminen on vaikea haaste ja mille tahansa hallituspohjalle erittäin epäsuosiollinen tehtävä. Vaalien lähestyessä (2012) sosialistihallitus tuskin tulee operaatiota edistämään, ellei se joudu todelliseen pakkotilanteeseen. Ensisijaisia kilpailukyvyn kehittämiskeinoja haetaan siksi muualta.
Kuva: tandemracer, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)