Espanjan hallituksen hätätoimet budjettialijäämän pienentämiseksi
Espanjan valtion budjettialijäämä kasvoi 11,4 prosenttiin vuonna 2009. Hallitus hyväksyi nyt toimenpidepaketin vaikeassa taloustilanteessa. Valtion budjettia vuodelle 2010 aiotaan leikata 0,5 prosentilla BKT:sta. Vuosien 2010-2013 aikana tavoitteena on säästää yhteensä 50 miljardia euroa. Eläkeikää suunnitellaan nostettavaksi 65 vuodesta 67 vuoteen.
Pääministeri Zapatero loi uskoa Davosissa kuulijoihin Espanjan talouteen liittyen. Hallitus on huolissaan Espanjan talouden kansainvälisestä imagosta. Pääministerin neuvonantaja Javier Vallés kertoi EU-suurlähettiläille Espanjan nyt ryhtyneen välittömiin toimiin budjettialijäämän pienentämiseksi. Hänen mukaansa hallitus myöntää, että reformeja ja rakenneuudistuksia tarvitaan. Rakennusteollisuuden korvaaminen tulee Vallésin mukaan viemään 5-10 vuotta.
Espanjan hallituksen käyttämät talouskasvun oletusarvot ovat edelleen kaikkia kansainvälisiä taloustoimijoita optimistisimpia. Tämä vie pohjaa hallituksen ennusteilta. Nyt julkaistun säästöohjelman jälkeenkään ei ole todennäköistä, että Espanjan talous saavuttaisi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajan vuonna 2013. Espanjassa pidetään parlamenttivaalit vuonna 2012.
Taustaa
Kansainväliset taloustoimijat, mm. maailmanpankkiryhmä ja OECD, ovat pääoppositiopuolue Partido Popularin rinnalla kehottaneet Espanjan hallitusta ryhtymään pikaisiin rakennemuutoksiin talouden tervehdyttämiseksi. Ensisijaisina niistä on mainittu työmarkkinareformi ja valtion budjetin huomattavat leikkaukset.
Espanjan hallitus on torjunut syytökset. Talousministeri Elena Salgado on useaan otteeseen arvioinut Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteet ja toimintasuositukset vääränsuuntaisiksi. Ongelmana Salgadon mukaan on, että kansainväliset taloustoimijat eivät ole ymmärtäneet Espanjan talouden erityispiirteitä. Salgado sanoi viimeksi viime viikolla, että mm. Maailman Pankki ja IMF ovat erehtyneet Espanjaa koskevissa ennusteissaan reilusti viime vuosina.
Toisaalta kuitenkin Espanjan hallituksen omat ennusteet valtion talouden kehityksestä ovat olleet epätarkkoja talouden kasvun tyrehtyessä. Espanjan hallituksella kesti EU-maista pisimpään myöntää, että talouskasvu tyrehtyy ja maa luisuu lamaan. Toimiin talouslaman torjumiseksi alettiin myöhään ja rakenne-muutoksiin ei ole ryhdytty vielä laisinkaan. Espanja on lähinnä tyytynyt rahoittamaan velkarahalla kasvaneet sosiaalikulut (ml. työttömyysturva). Julkishallinto ei ole supistettu, päinvastoin: menot ovat jatkaneet kasvuaan. Budjettialijäämä kasvoi viimeisten tietojen mukaan 11,4 prosenttiin viime vuonna. Tälle vuodelle ennuste on 13-14 prosenttia. Valtion velkaantuneisuusasteen arvioidaan kasvavan noin 63 prosenttiin kuluvana vuonna. Vuonna 2007 vastaava luku oli hiukan päälle 30 prosenttia. Nykyistä kehitystä on kuvattu kansainvälisten taloustoimijoiden ja opposition taholta kestämättömäksi.
Hallituksen talouslinjaukset vaikuttavat olevan erityisesti pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron käsialaa. Salgadon edeltäjä, pitkäaikainen talousvaikuttaja ja entinen EU:n rahakomissaari (1999-2004), Pedro Solbes, erosi tehtävästään viime vuoden huhtikuussa, koska ei omien sanojensa mukaan voinut enää hyväksyä pääministerin talouslinjauksia. Nykyisen talousministerin Elena Salgadon linjaukset noudattavat täysin pääministerin vastaavia. Entiseen talousministeri Solbesiin nähden Salgadon julkiset esiintymiset , mm. valtion budjettikeskusteluissa parlamentissa ovat antaneet epävarman vaikutelman.
Hallituksen ehdotukset
Espanjan hallitus hyväksyi 29.1.2010 paketin toimista (2010-2013), jolla Espanja pääsisi vakaus- ja kasvusopimuksen raameihin vuoteen 2013 mennessä (3 prosentin budjettialijäämän rajan alle). Paketti koostuu välittömästä toimenpideohjelmasta vuodelle 2010 ja sekä säästöohjelmasta vuosille 2011-2013. Välittömästi, kuluvana vuotena, leikataan valtion menoja 0,5 prosentilla BKT:sta.
Toisessa vaiheessa menoleikkaukset kohdistuvat laajasti valtion menoihin kautta linjan, mutta ulkopuolelle halutaan jättää eläkkeet, työttömyysturva, omaishoito, koulutus, tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiomenot, kehitysyhteistyö sekä terrorismin vastainen toiminta. Hallituksen tavoitteena on tällä tavoin säästää 50 miljardia euroa vuosina 2010-2013 (joista 10 miljardia olisi autonomisten alueiden kulusäästöjä).
Toisaalta hallitus ilmoitti myös tavoitteekseen nostaa eläkeikää 65 vuodesta 67 vuoteen. Nosto tapahtuisi vaiheittain vuodesta 2013 alkaen ja olisi täysimääräisesti voimassa vuonna 2025. Esityksen toimeenpanorytmi olisi 2 kuukautta/vuosi. Esitys on tarkoitus käsitellä kaikkien puolueiden kesken Toledon sopimuksen (1995) parlamentaarisessa komissiossa. Myös työntekijä- ja työnantajaliikkeitä on tarkoitus kuulla.
Espanjan työ- ja maahanmuuttoministeri Celestino Corbacho kuvasi eläkeiän nostoa välttämättömäksi: ihmisten keskimääräinen elinikä kasvaa ja väestö ikääntyy; tämä vaatii välittömiä toimia, jotta tulevat eläkkeet pystytään maksamaan. Tällä hetkellä Espanjan sosiaaliturvarahasto on hyvässä kunnossa. Viime vuoden ylijäämä oli 8 miljardia euroa. Ylijäämä on supistunut kuitenkin vuosi vuodelta, sillä väestö ikääntyy ja työttömyys kasvaa.
Pääoppositiopuolue Partido Popularin (PP) kommentit esitykseen ovat kriittisiä. PP on jo puoluejohtajansa Mariano Rajoyn mukaan pitkään puhunut valtion budjettikurin, rakennemuutoksien ja eläkeiän nostamisen tarpeista. Rajoy korostaa, että nyt suunnitelluista uudistuksista huolimatta, tarvittaviin rakennemuutoksiin ei ole ryhdytty: mm. työmarkkinauudistus, jossa puututaan työmarkkinoiden joustavuuden kannalta olennaisimpaan, on edelleen tekemättä.
Hallitus on luvannut tuoda esityksensä työmarkkinauudistukseksi pöydälle 5.2., mutta jo nyt on vuotanut julkisuuteen, että siinä ei puututa työmarkkinoiden joustavuuden kannalta olennaisimpiin kysymyksiin, kuten irtisanomissuojaan. Työntekijäjärjestöt, jotka ovat olleet nykyisen hallituksen todellisia yhteistyökumppaneita ja välttäneet arvostelemasta hallitusta, ovat kertoneet nyt vastustavansa eläkeiän nostamista. Oletettavaa on, että asiasta tulee merkittävä sisäpoliittinen kiistakysymys.
Työttömyyden kasvu kiihtyi
Tammikuun työttömyysluvut olivat todella ikävää luettavaa. Työttömyys kasvoi lähes 125.000 uudella työttömällä, 50.000:lla enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lähes 80 prosenttia työttömistä tuli nyt palvelusektorilta. Tämä johtunee edelleen rakennussektorin liittännäispalveluiden ahdingosta, mutta myös varmasti heikon kotimaisen kysynnän avittamasta vähittäiskaupan palveluiden kysynnän vähentymisestä. Espanjassa työttömyys lisääntyy nyt nopeiten Euroopassa. Tilanne on aivan päinvastainen kuin 2000-luvun alussa, jolloin Espanjaan syntyi valtaosa EU:n uusista työpaikoista.
Pääministerin talousneuvonantajan viestit
Pääministerin talousneuvonantaja Javier Vallés kertoi EU-suurlähettiläille 1.2., että Espanja on ryhtynyt heti toimiin ennakoitua suuremmaksi paisuneen budjettivajeen korjaamiseksi. Tästä osoituksena on hallituksen toimenpidepaketti. Hallitus myöntää, että reformeja ja rakenneuudistuksia tarvitaan. Rakennusektori ei tule olemaan tulevaisuudessa talouden veturi.
Pääministeri Zapatero hahmotteli Euroopan Parlamentin kuulemisessa pitämässään puheessaan niitä sektoreita, mitkä voisivat rakennussektorin kutistumisen korvata eurooppalaisella tasolla ja hyödyntää Espanjaa: niitä ovat mm. uusiutuvat energiat, digitaalinen viestintä, sähköautot etc. Rakennusteollisuuden korvaaminen tulee Vallésin mukaan viemään 5-10 vuotta.
Pankkien osalta Vallés vakuutti, että suuret espanjalaispankit, kuten Banco Santander ja BBVA, ovat kunnossa rakennusteollisuuden luototuksesta huolimatta. Ongelmia aiheuttavat pienet alueelliset säästöpankit, joiden kiinteistömassa on suuri. Niiden täytyy kuitenkin itse tehdä lainojen uudelleenjärjestelyt Espanjan keskuspankin seuratessa tarkasti ao. prosesseja. Valtion roskapankkia ei suunnitella.
Vallés peräänkuulutti myös työmarkkinaneuvotteluiden uudistamista. Alueellisesta ja sektorikohtaisesti neuvotteluprosessista tulisi siirtyä enemmän kansalliseen ja yrityskohtaiseen neuvotteluun. Myös palkkoihin tarvitaan joustavuutta. Espanjan kilpailukyky on rapautunut erityisesti 2000-luvulla suurien palkankorostuksien ja työn tuottavuuden vähäisen kasvun vuoksi. Vallés kertoi myös, että hallituksen lupaamassa työmarkkinauudistuksessa (luvattu 5.2.) tullaan puuttumaan kiinteidentyösuhteiden ja määräaikaisten työsuhteiden epäsuhtaan Espanjassa. Vallésin viesteihin ei kuulunut Espanjan korkeaan irtisanomissuojaan puuttuminen.
Arvio: Espanjan hallituksen käyttämät talouskasvun oletusarvot (perustuvat 3 prosentin talouskasvuun) ovat edelleen kaikkia kansainvälisiä taloustoimijoita optimistisimpia. Tämä vie pohjaa hallituksen ennusteilta. Talouden leikkauspaketin jälkeenkään ei ole todennäköistä, että Espanjan talous saavuttaisi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajan vuonna 2013 (Espanjassa parlamenttivaalit vuonna 2012), vaan todennäköisesti vasta vuosina 2015-2016. Toisaalta Espanjan valtion budjetin osalta on vaikeaa löytää leikkauskohteita, sillä rahansiirrot autonomisille alueille vastaavat yli 50 prosentista budjettimenoja. Autonomisen alueen rahoitukseen tulisi nyt koskea, mutta se on sisäpoliittisesti hyvin hankalaa.
Työttömyyden pitkittyessä on myös todennäköistä, että sosiaalinen levottomuus lisääntyy. Myös EU-tasoon nähden yli kaksinkertainen nuorisotyöttömyys lisää sosiaalisten levottomuuksien riskiä. Kansalaisten ja talousasiantuntijoiden luottamus pääministeri Zapateron ja talousministeri Zalgadon talouden ohjaustaitoihin on hyvin alhaalla. Todennäköistä on, että paineet vaihtaa talousministeriä Espanjan EU-puheenjohtajakauden jälkeen kasvavat.
Paineita hallitukselle kasaantuu myös eläkeiän nostosta. Zapaterolla on ollut erityisesti nykyisen hallituksen aikana läheiset yhteistyösuhteet työntekijäliikkeisiin ja nähtäväksi jää, miten pääministeri ottaa vastaan ay-liikkeiden kritiikin eläkeiän nostamiskysymyksessä. Hallitusta ahdingossa ei auta, että entinen pääministeri José María Aznar tokaisi 1.2., että mikään hallitus Espanjan historiassa ei ole aiheuttanut näin paljon taloudellista vahinkoa näin lyhyessä ajassa.
Espanja suhtautuu EU-puheenjohtajakaudellaan hyvin positiivisesti EU2020-hankkeeseen ja se haluaa kaikin tavoin edistää eurooppalaista kilpailukykyä. Eurooppalaisen tason kautta sille on helpompaa ajaa läpi omia kansallisia reformejaan kilpailukyvyn parantamiseksi.
Pääministeri Zapatero loi uskoa Davosissa Espanjan talouteen. Espanjan hallitus on nyt huolissaan taloutensa / Espanjan imagosta maailmalla. Espanja ei halua siirtyä Portugalin ja Kreikan kanssa sa-aan ryhmään. Tämä heijastuu nyt myös nopeasti aikaansaatuna budjettialijäämää tasoittavana toimenpideohjelmana
Kuva: kalleboo, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)